Sormuksen löytäjä vaati 300e löytöpalkkiota, ei 50e riittänyt mitä tarjottiin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rahan ahne
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No mulle riittää ihan kiitos. Mä oon parikin kertaa löytäny puhelimen ja selannu puhelimesta vaikka äidin tai miehen tai jonku nron ja soittanu siihen. Kertonut et on löydetty tällänen puhelin et sen voi noutaa paikasta X. joka kerta on tullut huojentuneita kiitoksia.
Ainaki mulle ihmisen kiitollisuus riittää. olkoon se sitten 400e tai 4000e arvonen.

Näin myös täällä. Puhelinta en ole löytänyt, mutta pari kertaa rahapussiin kortteineen päivineen ja ei ole tullut mieleenkään vaatia siitä rahaa.
 
Miksi ihmiset on niin haluttomia maksamaan löytöpalkkion?
Jos itse hukkaisin jonkun arvokoruni tai vaikka kelloni joka on mulle vielä aika rakaskin niin olisin valmis maksamaan sen minkä kuuluukin.
Löytäjänä en vaatisi mitään, enkä ole vaatinutkaan koskaan.

Ihmetyttää vain se, miten kitsaita ihmiset on maksamaan. Yleensä se näkyy ihan kaikessa.

Itse varmaankin maksaisin löytöpalkkion, jos sitä vaadittaisiin. Ei kai muutakaan tapaa olisi saada itselleen tärkeää esinettä takaisin, jos löytäjä palkkion vaatii.

Jos taas itse löydän arvokkaan esineen kuten sormuksen, vien sen poliisilaitokselle enkä todellakaan pyydä siitä rahaa. Totta kai tämä vaatii minulta ainakin pientä vaivannäköä, mutta so what?

Asun mieluummin yhteiskunnassa, jossa ihmiset voivat auttaa toisiaan odottamatta kaikesta erikseen materiaalista hyvää itselleen. Tätä olen lapsillenikin yrittänyt toitottaa.

Laki SALLII löytöpalkkion, ei EDELLYTÄ sitä.
 
toi löytöpalkkio eli se 10% on mun mielestä sellainen et silloin kun se poliisilaitoksen kautta kulkee niin se pitää maksaa.
meillä poika, ollessaan 9v, hukkasi kännykkänsä, tuli heti kotiin ja mä soitin puhelimeen, se oli unohtunu kioskille, jossa joku asiakas oli sen ottanut käteensä.Vastas puhelimeen ja mä sanoin et poika juoksee heti hakemaan..tää täti oli alkanut pojata vaatimaan löytöpalkkiota :headwall:
ei mulle tullu mieleenkään et lapsen hukkaamasta kännykästä pitäis alkaa maksamaan jotain.
 
Härski nainen kun rupee vaatimalla vaatimaan tiettyä summaa ja ennenkaikkea se että arvioittaa sormuksen ennen kuin edes ottaa omistajaan yhteyttä. Törkeyden huippu.

Itse löysin kerran käsilaukun, jossa oli puhelin, kalenteri yms. sekä lompakko. Tutkin lompakon että löydän omistajan nimen ja huomasin että rahaa oli huomattava summa. Kyselin nimen perusteella osoitteen ja menin ovelle soittelemaan. Vanhempi rouva tuli avaamaan ja oli silminnähden yllättynyt ja iloinen. Hän ei ollut laukun puuttumista edes huomannut. Tarjosi rahaa palkkioksi mutten ottanut. Rouva kuitenkin halusi korvata jollain tavalla ja veti takin päällensä ja kävelimme läheiseen kahvilaan leivoskahville :)
Tuon kahvihetken aikana meille muodostui vahva yhteys ja nykyään käymme kerran kuussa yhdessä kahvilla, ikäeroa meillä on 50 vuotta.
 
  • Tykkää
Reactions: chrissy ja evita
Tais käydä löytäjälle niin, että tiesi poliisilaitoksen kautta saavansa sen 10 %, mutta ajatteli, että jos itse ottaa yhteyttä, saattaa saada enemmän, kun on kuitenkin julkisuuden henkilöstä kyse. Ja vieläpä vihkisormuksesta, jota luultavasti pidetään mittaamattoman arvokkaana. Sieltä tarjottiinkin 50e, niin voi olla, että löytäjä aidosti hämmästyi, kun oli odottanut jotain ihan muuta...
 
Törppöä ehkä vaatia, mutta olisihan sen löytöpalkkion pitänyt olla suurempi.

Itse maksoin lompakkoni löytäjälle 50e, oli tippunut kaupungilla asioidessa ja löytäjä oli katsonut ajokortistani nimen, soitti numerotiedustelusta numeron ja palautti lompakon kaikkine seteleineen ja kolikoineen.

Se helpotus kun nainen soitti että lompakkoni on löytynyt oli valtava, olisin maksanut enemmänkin mutta siellä lompakossa sattui olemaan 50e.
 
Mulle ainakin tulee itsellekin hyvä mieli, kun näen sen ilon ja helpotuksen toisen kasvoilla. Se riittää löytöpalkkioksi. Itse hukkasin kerran lompakon bussipysäkille. Nuori poika soitteli seuraavana päivänä ja palautti lompakon. Tarjosin löytöpalkkiota, mutta ei huolinut. Vähän myöhemmin kyllä sitten soitti uudelleen, ja ehdotti treffejä :D
 
Jos sormuksen omistaja ei olisi julkkis, niin tuskin olisi pyytänyt/kiristänyt moista summaa. Pääsipä näpäyttämään syystä tai toisesta.

Ikävää, että noin ahneita ihmisiä. Vaikka olisi joku laki olemassa löytöpalkkiosta, niin en ikinä kehtaisi tehdä kenellekään moista temppua, hyo miten rumaa.

Kiitos ja hyvä mieli pitäisi riittää palkkioksi.
 
Toisaalta sitten löytöpalkkiota eivät monet anna, vaikka olisi aihetta. Mieheni nosti edellään kulkevan mummon 500€ setelin ja antoi sen takaisin- siinä olisi moni jo tehnyt toisin...mummo hädintuskin kiitti. Ja kerran mies vei poliisiasemalle löytämänsä lompakon rahoineen päivineen (sisällä useampi kymppi, luottokortteja ym.) eikä omistaja koskaan ottanut yhteyttä vaikka mies jätti yhteystietonsa. Itse olisin kyllä maksanut jonkinlaisen palkkion tuosta, lompakko meinaan löytyi ns. huonolta alueelta jossa henkilötiedoille ym. olisi ollut käyttöä ammattivarkailla jne.
 
[QUOTE="Vieras";26678951]Jos sormuksen omistaja ei olisi julkkis, niin tuskin olisi pyytänyt/kiristänyt moista summaa. Pääsipä näpäyttämään syystä tai toisesta.

Ikävää, että noin ahneita ihmisiä. Vaikka olisi joku laki olemassa löytöpalkkiosta, niin en ikinä kehtaisi tehdä kenellekään moista temppua, hyo miten rumaa.

Kiitos ja hyvä mieli pitäisi riittää palkkioksi.[/QUOTE]

Löytötavara-asetus 9.12.1988/1079

Löytöpalkkion suuruus

Löytöpalkkio määräytyy esineen käyvän arvon perusteella. Löytöpalkkion suuruus on 10 prosenttia esineen käyvästä arvosta, kuitenkin vähintään 4 euroa. (22.11.2001/1033)

FINLEX
 
[QUOTE="niin";26679052]Toisaalta sitten löytöpalkkiota eivät monet anna, vaikka olisi aihetta. Mieheni nosti edellään kulkevan mummon 500€ setelin ja antoi sen takaisin- siinä olisi moni jo tehnyt toisin...mummo hädintuskin kiitti. Ja kerran mies vei poliisiasemalle löytämänsä lompakon rahoineen päivineen (sisällä useampi kymppi, luottokortteja ym.) eikä omistaja koskaan ottanut yhteyttä vaikka mies jätti yhteystietonsa. Itse olisin kyllä maksanut jonkinlaisen palkkion tuosta, lompakko meinaan löytyi ns. huonolta alueelta jossa henkilötiedoille ym. olisi ollut käyttöä ammattivarkailla jne.[/QUOTE]

Tuli mieleen tuosta vain sellainen, että jos sillä mummolla ei ollut muuta kuin se 500euron seteli, on vähän hankala antaa mitään löytöpalkkiota. Ja toisaalta, mummot on joskus vähän höppänöitä.
 
Moukkamaista. Mutta vielä enemmän minua ihmetyttää, että SAAKO noin oikeasti tehdä? Eikö tuo ole jo varkaus? Siis jos löytää jotain noin arvokasta, sehän pitää viedä poliisille. Voiko poliisi kieltäytyä luovuttamasta sormusta, jos ei maksa noin kovaa summaa?
 
[QUOTE="vieras";26679103]Löytötavara-asetus 9.12.1988/1079

Löytöpalkkion suuruus

Löytöpalkkio määräytyy esineen käyvän arvon perusteella. Löytöpalkkion suuruus on 10 prosenttia esineen käyvästä arvosta, kuitenkin vähintään 4 euroa. (22.11.2001/1033)

FINLEX [/QUOTE]

Eli jos joku tuo sinulle 2 euron kolikon, jonka pudotit, sinun on annettava hänelle 4 euroa. :D
 
[QUOTE="vieras";26679103]Löytötavara-asetus 9.12.1988/1079

Löytöpalkkion suuruus

Löytöpalkkio määräytyy esineen käyvän arvon perusteella. Löytöpalkkion suuruus on 10 prosenttia esineen käyvästä arvosta, kuitenkin vähintään 4 euroa. (22.11.2001/1033)

FINLEX [/QUOTE]

Eli kannattaa löytää varastettuja autoja, niinkö? Miten ylipäänsä, jos jokin arvokas esine varastetaan, muttei ole varaa maksaa tuollaista löytöpalkkiota?
 
Itse varmaankin maksaisin löytöpalkkion, jos sitä vaadittaisiin.[/B] Ei kai muutakaan tapaa olisi saada itselleen tärkeää esinettä takaisin, jos löytäjä palkkion vaatii.

Jos taas itse löydän arvokkaan esineen kuten sormuksen, vien sen poliisilaitokselle enkä todellakaan pyydä siitä rahaa. Totta kai tämä vaatii minulta ainakin pientä vaivannäköä, mutta so what?

Asun mieluummin yhteiskunnassa, jossa ihmiset voivat auttaa toisiaan odottamatta kaikesta erikseen materiaalista hyvää itselleen. Tätä olen lapsillenikin yrittänyt toitottaa.

Laki SALLII löytöpalkkion, ei EDELLYTÄ sitä.

Hmm... etkö muuten tarjoaisi mitään korvausta löytäjälle? Siis jos löytäjä ei vaadi mitään niin sinä jätät antamatta? Luulenpa että harvempi löytäjä mitään vaatii. Toivottavasti useampi omistaja ymmärtää antaa jotain kiitokseksi. Joskus jo pelkkä sydemäsetä tullut kiitoskin on varmaan tarpeeksi.

Se yhteiskunta, jossa ihmiset hyvyyttään auttavat toisiaan pyörii sillä kiitoksen ja hyvän palautteen voimalla. Jos auttajat saavat aina huonoa palautetta tai jäävät kiitosta vaille... no se ei ruoki kovin pitkäkantoisesti sitä auttamisen halua.
 
[QUOTE="vieras";26679137]Moukkamaista. Mutta vielä enemmän minua ihmetyttää, että SAAKO noin oikeasti tehdä? Eikö tuo ole jo varkaus? Siis jos löytää jotain noin arvokasta, sehän pitää viedä poliisille. Voiko poliisi kieltäytyä luovuttamasta sormusta, jos ei maksa noin kovaa summaa?[/QUOTE]

No mulla hävisi lapsena lompakko ja kun menin hakemaan en saanu sitä kun ei ollut rahaa.
 
No onpa kiva jos esim. köyhällä opiskelijalla ei ole varaa maksaa löytöpalkkiota isoäidin jättämästä perintösormuksesta. Todella reilua. No palstalogiikka on se, että kyllä se sormus olisi pitänyt jo myydä aiemmin sen takia, että saa rahaa. Paskat millään tunnearvolla ole väliä.

Todella noloa ja lapsellista kinua jotakin löytypalkkiota.
 
  • Tykkää
Reactions: tiiru
Hmm... etkö muuten tarjoaisi mitään korvausta löytäjälle? Siis jos löytäjä ei vaadi mitään niin sinä jätät antamatta? Luulenpa että harvempi löytäjä mitään vaatii. Toivottavasti useampi omistaja ymmärtää antaa jotain kiitokseksi. Joskus jo pelkkä sydemäsetä tullut kiitoskin on varmaan tarpeeksi.

Se yhteiskunta, jossa ihmiset hyvyyttään auttavat toisiaan pyörii sillä kiitoksen ja hyvän palautteen voimalla. Jos auttajat saavat aina huonoa palautetta tai jäävät kiitosta vaille... no se ei ruoki kovin pitkäkantoisesti sitä auttamisen halua.

En ole hukannut mitään niin, että esim. poliisin löytötavaratoimistosta olisin hakenut tavaroitani. Jos sieltä hukkaamaani tavaraa hakisin, niin varmasti ainakin soittaisin kiitospuhelun, jos löytäjän tiedot siellä olisivat. Ja toki palkkion maksan, jos sellaista edellytetään ja jos tavara on minulle tärkeä.

Minä silloin tällöin tiputtelen tavaroita tai esim. unohdan kahvilaan sateenvarjon tms., ja kun joku niitä minun perääni kiikuttaa, niin ainakin sydämellisesti kiittelen. Rahaa en ole koskaan tarjonnut, mutta ei ole kukaan koskaan pyytänytkään. Itselleni on jäänyt käsitys, että aito kiitos on riittänyt ihan niin kuin se minullekin riittää.

Tosin palautan joka tapauksessa ihan ilmaiseksi löytötavaran omistajalleen, vaikka vastaanottaja olisi niin hölmö tai ymmärtämätön, että ei edes kiitosta sanoisi. Voin silloin ajatella, että minulla on kuitenkin elämä paremmassa mallissa kuin sillä ihmisellä, joka ei edes osaa kiittää. =)
 
[QUOTE="vieras";26677760]Aika tyly juttu. Meitä on kyllä moneksi, täytyy myöntää.[/QUOTE]

Näin on. Itekkin palauttanu mutten mää kyl vaadi palkkiota. Mulle 400e pulitettava ois hirveä raha ja varmaa jäis omaisuus saamatta sitten.
 
Varmaan on ajatellut että on rikas kun on julkkis.

Vaikka eihän Suomessa iskelmillä rikastumaan pääse.

Onni että löysi tiensä oikealle omistajalleen. Harmi, että sormukseen liittyy nyt myös noin kurja (ahne) muisto.
Toisaalta aika uutisköyhää Meijulta ilmoittaa moinen aihe lööpiksi. Voi olla että entisestään innostaa liimanäppejä anastamaan julkkiksilta omaisuutta löytöpalkkion toivossa, kun sehän on "melkein rehellistä" ryöväystä.
 
[QUOTE="vieras";26680472]Varmaan on ajatellut että on rikas kun on julkkis.

Vaikka eihän Suomessa iskelmillä rikastumaan pääse.

Onni että löysi tiensä oikealle omistajalleen. Harmi, että sormukseen liittyy nyt myös noin kurja (ahne) muisto.
Toisaalta aika uutisköyhää Meijulta ilmoittaa moinen aihe lööpiksi. Voi olla että entisestään innostaa liimanäppejä anastamaan julkkiksilta omaisuutta löytöpalkkion toivossa, kun sehän on "melkein rehellistä" ryöväystä.[/QUOTE]

Minusta tämä taas käänteisesti oli fiksu veto Meijulta ;)
tuon sormuksen löytäjä kuullostaa juuri niin rahanahneelta jolle ei mikään riitä joten en hetkeäkään ihmettelisi jos hän olisi koettanut johonkin roskalehteen juttua myydä kuvan kera ala Meijun sormus
 

Yhteistyössä