Toggle sidebar

Sopuisa ero

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vaimo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vaimo

Vieras
Meillä tulee miehen kanssa avioero. =(

Päätettiin pari päivää sitten, kun on viimenen vuosi ollu niin vaikeeta, että parempi erossa, kuin yhdessä...

Mies ei halua riidellä, sitä pelkäsin, kun halusin eroa jo puoli vuotta sitten ja hän oli tosi uhkaileva, riitelevä ja vihainen.

Nyt väittää kaiken olevan erilailla. Lupasi hommata asunnon mulle tai siis, että hän auttaa asunnon hankinnassa (kyselee kavereilta ja kattelee ilmoituksia). Kun hankin kaiken kaupasta tai kirpparilta asuntooni, lupas tulla firmansa pakulla kuskaan niitä + tekeen muuttoo.

Ja meillä olsi yhteishuoltajuus eli viikko ja viikko lapset (3kpl) vanhemman luona. Siksi tarttee mun hommata kaikki sängyt yms. mun kämppään.

Vielä en kyllä ihan varauksettomastai usko, että äijä pysytyis rauhassa meneen tän prosessin läpi. Toivon tietysti niin.

Onko kokemuksia kellään.
 
en tunne yhtäkään pariskuntaa joilla olis ollu sopuisa ero. viiemistään sillon kun toinen löytää uuden niin on sota pystyssä.

MUTTA toivottavasti te olisistte semmosia että ajattelette molemmat lapsia ja kunnioittais toisianne sen verran ettei tekis tahallaan pahaa toisille. :|
 
No on kokemusta sen verran että piti olla sopuisa ero mutta kyllähän se ukko sitten kilahti kuitenkin eikä ole rauhoittunut vieläkään, vaikka erosta kohta 1vee aikaa ja se on jo uusissa kihloissakin :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja MySelene:
en tunne yhtäkään pariskuntaa joilla olis ollu sopuisa ero. viiemistään sillon kun toinen löytää uuden niin on sota pystyssä.

MUTTA toivottavasti te olisistte semmosia että ajattelette molemmat lapsia ja kunnioittais toisianne sen verran ettei tekis tahallaan pahaa toisille. :|
Click to expand...

Joo ei me haluta tehdä tahallaan pahaa toiselle. Ja en usko, että mies uusilla naisilla alkais mua kiusaan. On aina ollu tosi luotettava, itse olen puolestani ollu luottamuksen kanssa vähän hakuteillä (ei mitään vakavaa tosin, mutta kännissä flirttailua toisten kanssa jne.)

Minäkään en haluis riidellä yhtään enempää ikinä, haluan vaan, että on rauhallista ja että lapsilla on hyvä olla. *nyyh*

 
Voi onnistua. Mun vanhemmat on eronnut sopuisasti. Me oltiin siitten tilanteen mukaan (papereissa lukee parittomat viikonloput) isin luona viikonloppuja. Uudet on hyväksytty mukaan porukkaan ja viikonloppuja ja juhlapyhiä on vietetty ja vietetään edelleen koko porukalla.
Olipa isäni viime viikolla jopa yksin yötä äitini luona, kun konsertin jälkeen ei ehtinyt viimeiseen junaan :D
On ollut meille lapsille mukavaa, ei ole jäänyt minkään maailman traumoja. Sukulaisia on vaan saatu pirusti enemmän :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ruttulantäti:
Voi onnistua. Mun vanhemmat on eronnut sopuisasti. Me oltiin siitten tilanteen mukaan (papereissa lukee parittomat viikonloput) isin luona viikonloppuja. Uudet on hyväksytty mukaan porukkaan ja viikonloppuja ja juhlapyhiä on vietetty ja vietetään edelleen koko porukalla.
Olipa isäni viime viikolla jopa yksin yötä äitini luona, kun konsertin jälkeen ei ehtinyt viimeiseen junaan :D
On ollut meille lapsille mukavaa, ei ole jäänyt minkään maailman traumoja. Sukulaisia on vaan saatu pirusti enemmän :D
Click to expand...

Kiitos vastauksestasi. =)

Kiva kuulla, että teillä on mennyt näin hienosti vanhemmilla ja siten koko perheellä. =)

Toivottavasti meilläkin käy näin. Lapsien ei tartte enää kärsiä riidoista yms., ollaan mielestäni kaikki riidelty jo miehen kanssa ja huomattu, ettei mikään muutu tästä meidän välillä, ei siis paremmaksi ainakaan yhdessä. Ehkä erillään voidaan olla sopuisasti yhteydessä lasten takia. Lasten pitäis olla se pääasia, ei vanhempien erimielisyydet ja siksi erotaankin.
 
meillä oli sopuisa ero.istuttiin pöydän ääreen,jaettiin omaisuus,puolitettiin aspi-tili ja mies hankki itelleen asunnon.oltiin paljonkin tekemisissä eron jälkeen ja mökkeiltiin esim kesällä.silti ei oltu enää yhdessä.
 
Onnea :flower:
Äitini on muuten ilmaissut asian näin: " Ei se mies voi ihan hirveä olla, kun sen kanssa 15 vuotta viihdyin ja 2 lasta tein. Ei se siitä mihinkään muutu, vaikkei voitukaan enää elää yhteistä arkea."
 
Itsellä on avoliitosta ero reilu 6 vuotta sitten takana ja kyllä me vaan ollaan edelleen ystäviä ja minä siis nykyisin naimisissa ja entinen mieskin avoliitossa. En sitten tiedä olisko riitoja tullut jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en kyllä usko. Meillä ystäväpiirissä on niitäkin jotka ovat ihan sovussa eron jälkeen, vaikka on lapsia ollutkin. Mitäpä sitä riitelemään, jos ei aihetta ole...
 
Meillä oli kans oikein sopuisa ero vaikka oli aika hankalia asioita hoidettavana. Mies antoi omista tavaroistaan kun mulla ei ollut omaa oikein muuta kun vaatteet. Auttoi kaikessa eron jälkeen, käytti kaupassa, vahti poikaa, lainasi rahaa ja teki kaikkia ihania palveluksia mulle :heart: Kun löysin nykyisen miehen niin exä siirtyi takavasemmalle mutta ollaan oikein hyviä kavereita vieläkin ja exä ja nykyinen tulee loistavasti toimeen keskenään =) Tiedän että voin aina soittaa exälle jos tarvitsen apua tai jotain =)
 
Mun parhaan ystävän avioliitto päättyi muutama vuosi takaperin molempien yhteisestä päätöksestä ja ovat todella hyvät ystävät nyt, ihan jo lastenkin vuoksi! Siinä kyllä olis ero, josta monen sietäisi ottaa mallia. Kummallakin ollut uusia tyttö/poikakavereita, eikä se ole muuttanut heidän välejään. Fiksuja ihmisiä ovat!

Eli sopuisa ero on todistettavasti mahdollinen! =)
 
Mekin on kyllästytty riitelemään ja mietimme eroa, se olisi kai helpotus meille ja lapsellekin. Molemmat haluttais vaan olla enemmän omissa oloissamme rauhassa, jotenkin vaikea edes kuvitella meille uusia kumppaneita, kun on niin kauan oltu yhdessä. Mutta jospa tästä vielä jotain muuta keksittäis kuin avioero ja erilleen muutto. Yksi vaihtoehto olisi se, että hankin oman asunnon, vaikka olemme naimisissakin.
 
Kyllä voi. Ystävä pariskunta erosi muutama vuosi sitten ja ero oli todellakin sopuisa. Nillä yksi lapsi joka vuoroviikoin asuu molempien luona. Asuvat viereisissä taloissa ja molemmilla on myös uudet seurustelu kumppanit. Silloin kun ne erosi niin ne kävi yhdessä ostamassa sille miehelle huonekaluja sinne sen uuteen asuntoon ja se nainen vielä auttoi sisustamisessa. Niillä ero oli yhteinen päätös kun kun rakkautta ei enää ollut vaan ne oli kun hyviä kämppäkavereita, eli se suhde oli ihan platoninen sitten muutaman viimeisen vuoden.
 
meillä on menossa ihan sopuisa ero. :)
tai siis harkinta-aika alkaa olla lopuillaan... lapsia 2.
lasten isä käy tapaamassa lapsia, ollaan hyvissä väleissä ja apua on saatavilla puolin ja toisin. kaikki jaettu sovussa, raha-asiat ja lasten tapaamiset sovittu yhdessä. mulla on uusi mies, ja nyt tää alkaa olla lasten isällekin ok, alussa oli vaikeampaa kun ikävä oli kova kuitenkin ja mustasukkaisuus lapsista ja musta vaivasi.
voisin sanoa että tuleva ex on mun paras ystävä, ja tunteita on mutta yhteiselämästä ei mitään enää tule.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa