Sopiiko Cars 1 oikeasti 3-vuotiaalle?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huh huijaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kuten todettua, osa tuon ikäisistä jaksaa & osaa jo katsoa ja osa ei. Onhan 3 v lasten kehitystasossa ja keskittymiskyvyssä isoja vaihteluita.

Ne, jotka riehuu loppuillan ja/tai näkee painajaisia katsottuaan elokuvan, ei selvästikään olleet siihen vielä valmiita.

Mä olen kyllä jyrkästi eri mieltä siitä, että Carsin katsominen läpi olisi jonkinlainen kypsyyden osoitus. Perslihaksia se toki vaatii, mutta epäilen, että se yleinen levottomuus siinä pikkulapsia kiehtoo, eikä suinkaan nokkelat vitsit tai juonen koukerot.

Mua äitinä häiritsi suunnattomasti se, että ensimmäinen oikasti levollinen dialogi leffassa käytiin jossain tunnin tietämillä yökohtauksessa. Siihen saakka taustalla oli koko jotain dingelidangelia, taustamölyä tai kummallisia välihuutoja. Kieli oli myös huonoa ja monessa kohtaa mietin, että tuonkin olisi voinut ilmaista lasten kannalta ymmärrettävämmin. Ihmeellistä turboahdettua huttua, jonka suosiota en ymmärrä.
 
Kyllä meillä poika tykkäsi tuosta autot ykkösestä jo ennen 3v, ja autot 2 käytiin katsomassa elokuvateatterissa pojan ollessa 3v, ja tykkäsi kyllä kovasti. Sittemmin leffa on ostettu kotiinkin ja poika on kattonu sitä kymmeniä kertoja. Eikä ole mitenkään oireillut elokuvan katsomisen jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Mä olen kyllä jyrkästi eri mieltä siitä, että Carsin katsominen läpi olisi jonkinlainen kypsyyden osoitus. Perslihaksia se toki vaatii, mutta epäilen, että se yleinen levottomuus siinä pikkulapsia kiehtoo, eikä suinkaan nokkelat vitsit tai juonen koukerot.

Mua äitinä häiritsi suunnattomasti se, että ensimmäinen oikasti levollinen dialogi leffassa käytiin jossain tunnin tietämillä yökohtauksessa. Siihen saakka taustalla oli koko jotain dingelidangelia, taustamölyä tai kummallisia välihuutoja. Kieli oli myös huonoa ja monessa kohtaa mietin, että tuonkin olisi voinut ilmaista lasten kannalta ymmärrettävämmin. Ihmeellistä turboahdettua huttua, jonka suosiota en ymmärrä.

No meillä lapsi katsoo mieluummin elokuvaa, jossa tapahtuu, kun taas jotkut "rauhalliset" lastenleffat saa pyöriä ihan rauhassa, kun ei niitä jaksa katsoa. Carsissa ainakin tapahtuu, joten mielenkiinto pysyy, vaikkakaan ei tuo oma 3,5v. koko ajan sitä leffaa tuijota, vaan hakee omat autonsa ja alkaa niillä siinä samalla leikkimään.
 
Meil ykköstä kattoi reilu 2v ekakerran ja tykkäs kyl kovasti eikä pelottanu. Edelleen 4v siitä tykkää ja kattoo. Ei oo aiheuttanu riehumista tms. Kakkosta ei oo nähny vielä. Ylipäätään kattoo mielummin meneviä kun rauhallisia ohjelmia.
 
Meillä on käyny näitten lasten juttujen kans niin, että esikoista "suojeltiin" vaikka miltä mutta muiden kohdalla se ei ookaan niin helppoa. Kuopus on sivusilmällä seurannut vaikka mitä isojen ohjelmia, eikä se ole kyllä niidenkään seurauksena pitkin seiniä mennyt... sitä mäkään en ymmärrä että katsotaan jotain Salattuja Elämiä niinku se ois koko perheen ohjelma, mutta onhan noi piirretyt nyt eri asia lapsenkin silmin kun oikeat ihmiset.
 
ihan älyttömiähän monet tän päivän "lastenelokuvat" on.

paremmin niitä kai kuvaisi, että ovat aikuisten piirrettyjä.

Mun mielestä nää nykyiset on taas paljon sopivampia lapsille kuin ne vanhat. Esim. Topi ja Tessu alkaa niin että Kettuemo juoksee poikainen suussaan ja pian kuuluu kaksi laukausta. Samassa leffassa jahdataan kettuja useampaankin otteeseen aseen kanssa. Lumikissa Lumikki yritetään tappaa ym.
 
Alkuperäinen kirjoittaja meillä;25740681:
Mun mielestä nää nykyiset on taas paljon sopivampia lapsille kuin ne vanhat. Esim. Topi ja Tessu alkaa niin että Kettuemo juoksee poikainen suussaan ja pian kuuluu kaksi laukausta. Samassa leffassa jahdataan kettuja useampaankin otteeseen aseen kanssa. Lumikissa Lumikki yritetään tappaa ym.

mun mielestä perinteiset "Hyvän ja pahan"-taistelut on sopivampia kuin nämä nykyiset aivot täyttävät musiikkimainosslangiväri-tykitykset,joista puolet menee lapselta ohikin.
tän päivän kirjaimethan taitaa olla adhd ja add (bmw ja lsd :D ), ja mietin mitä osaa näyttelee tämä, että jo parivuotiaasta asti ollaan sellaisen helvetinmoisen markkinointikoneiston tykityksen kohteena.
ja olenkohan sitten vähemmistössä,en tiedä ? , kun mielestäni sellainen kaksivuotias, joka istuu miltei pari tuntia keskittyen johonkin elokuvahuttuun, on jotenkin "ei normaali" ( anteeksi huono sanavalinta! ) .
 
No oho... Meillä kyllä on katsottu sitä ensimmäistä cars-leffaa jo jonkun tovin. Lapset 2,5- ja 3,5-vuotiaat.

Ymmärrän että lapsia on erilaisia. Meillä Fröbelin palikat esim. aiheuttaa sellaista yliaktiivisuutta, riehuntaa ja hyppimistä.. :D

Sitten taas tuo autot on yksi harvoista elokuvista joihin meidän muuten keskittymisvaikeuksinen(onko toi nyt edes sana?) poika jaksaa keskittyä. Kai siinä on tarpeeksi stimulaatiota aisteille yhdessä suunnassa tai jotain. Ainoa mikä vaatii vähän kainaloa on se Frank-kohtaus.
 
mun mielestä perinteiset "Hyvän ja pahan"-taistelut on sopivampia kuin nämä nykyiset aivot täyttävät musiikkimainosslangiväri-tykitykset,joista puolet menee lapselta ohikin.
tän päivän kirjaimethan taitaa olla adhd ja add (bmw ja lsd :D ), ja mietin mitä osaa näyttelee tämä, että jo parivuotiaasta asti ollaan sellaisen helvetinmoisen markkinointikoneiston tykityksen kohteena.
ja olenkohan sitten vähemmistössä,en tiedä ? , kun mielestäni sellainen kaksivuotias, joka istuu miltei pari tuntia keskittyen johonkin elokuvahuttuun, on jotenkin "ei normaali" ( anteeksi huono sanavalinta! ) .

No kuule, taidetaan olla vähemmistössä me molemmat. Mulle tuli Carsista rytminsä puolesta mieleen esim. Puhallettu 60 sekunnissa -leffa ja muut vastaavat toimintapläjäykset, joissa vuorotellen ryskätään täysillä musiikin pauhatessa ja välillä tasataan pulssia pikku dialogilla. Pidän vain tuon tyyppisiä elokuvia katsovia aikuisia vähän yksinkertaisina, joten en halua lastanikaan opettaa tuohon läpensä tuotteistettuun yksipuoliseen viihdekulttuuriin, jossa katsojan huomio varastetaan efekteillä eikä tarinalla. Katsokoon murrosikäisenä aivot narikkaan -viihdettä jos haluaa, mutta pikkulapsena ei tarvitse aloittaa.
 
Apua, olenko huono äiti?! Meillä puolitoistavuotias ei ollut kiinnostunut juuri yhtään televisiosta, kunnes tämä elokuva tuli joltain Disney-kanavalta ja nauhoitettiin se. Sen jälkeen usein sitä hetken pätkiä katsonut mielellään ja osannut sitä jopa vaatia. Muuten ei juuri tv:tä olla suuremmin katsottu Ei tullut edes ikärajat mieleen!
 

Yhteistyössä