Käypä hoito -suositus: Raskausdiabetesta seulottava valtaosalta raskaana olevista
Äidin raskauden aikainen sokeriaineenvaihdunnan häiriö eli raskausdiabetes on riski vauvalle ja kohottaa äidin riskiä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Raskausdiabetesta tulisi seuloa nykykäytäntöä useammin eli lähes jokaiselta raskaana olevalta.
Raskausdiabetes tarkoittaa äidin poikkeavaa sokeriaineenvaihduntaa, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Äidin raskauden aikainen sokeriaineenvaihdunnan häiriö on riski syntyvälle vauvalle, sillä se lisää sikiön makrosomian eli suuripainoisuuden riskiä. Äidillä raskausdiabetes kohottaa raskauden aikaista verenpainetta ja lisää pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen riskiä. Suomessa raskausdiabetes todettiin vuonna 2006 noin 8 prosentilla synnyttäjistä, joten kyseessä on myös merkittävä äitiysterveydenhuoltoa kuormittava tekijä.
Seulottavien määrää laajennettava
Terveellinen ravinto, sopiva energiamäärä ja liikunta ehkäisevät ennen raskautta raskausdiabeteksen kehittymistä.
Raskausdiabetes diagnosoidaan kahden tunnin glukoosirasituskokeella. Koe tehdään tavallisesti raskausviikoilla 24-28. Jos sairastumisriski on erityisen suuri, kuten vaikeasti liikapainoisilla tai äideillä, joilla jo aiemmin on ollut raskausdiabetes tai voimakas diabeteksen sukurasitus, koe tehdään jo alkuraskaudessa raskausviikoilla 12-16.
Glukoosirasituskoe suositetaan tehtäväksi valtaosalle raskaana olevista. Koetta ei tarvitse tehdä, jos kyseessä on alle 25-vuotias ensisynnyttäjä, joka on normaalipainoinen (BMI 18.5-25) raskauden alkuvaiheessa eikä hänen lähisukulaisillaan ole tyypin 2 diabetesta.
Elintapaohjausta ja verensokerin omaseurantaa
Kun raskausdiabetes on todettu, äiti saa elintapaohjausta. Yleisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio onkin hoidon peruspilari ja tehostetulla ruokavaliohoidolla voidaan vähentää raskausdiabeetikon liiallista painon nousua, laskea verensokeriarvoja ja ehkäistä tai lykätä insuliinihoidon tarvetta. Jos kehon painoindeksi (BMI) on alkuraskaudessa yli 30, tavoitteena on painon pysyminen ennallaan raskauden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Liikunnalla, esimerkiksi päivittäisellä reippaalla puolen tunnin kävelyllä, saattaa olla edullisia vaikutuksia sokeriaineenvaihduntaan.
Äiti, jolla on todettu raskausdiabetes, aloittaa verensokerin omaseurannan, jonka perusteella arvioidaan insuliinihoidon tarve. Jos plasman glukoosipitoisuus on omaseurannassa toistuvasti 5.5 mmol/l tai enemmän ennen aamiaista tai 7.8 mmol/l tai enemmän tunti aterian jälkeen tehostetusta ruokavalioneuvonnasta huolimatta, aloitetaan insuliini äitiyspoliklinikalla ja hoitoa jatketaan synnytykseen saakka.
Insuliinia tarvittaessa ja loppuraskauden tehostettu seuranta
Raskausdiabetesta sairastavien äitien suurikokoisilla sikiöillä ja vastasyntyneillä on enemmän synnytykseen liittyviä komplikaatioita. Insuliinilla hoidettujen raskausdiabetesta sairastavien äitien vauvojen synnytystä edeltävä kuolleisuus on muita suurempi, siksi loppuraskauden tehostettu seuranta on perusteltua. Raskauden voidaan antaa jatkua laskettuun aikaan, mikäli glukoositasapaino on hyvä eikä raskauteen liity muita ongelmia. Synnytys käynnistetään harkinnan mukaan vain silloin, jos sikiö näyttää olevan kasvamassa selkeästi isokokoiseksi. Keisarileikkausta suositellaan synnytystavaksi, mikäli sikiön painoarvio ylittää 4 500 g. Raskausdiabetes lisää lapsen olkapunoshermovaurion ja hypoglykemian eli liian matalan verensokeripitoisuuden riskiä. Hypoglykemia voidaan ehkäistä aktiivisella ja tiheällä rintaruokinnalla sekä tarvittaessa antamalla lisämaitoa. Koska vastasyntyneen seurannan tarve on lisääntynyt, on synnytykset suositeltavaa hoitaa sairaaloissa, joissa on mahdollisuus vastasyntyneen osastoseurantaan.
Äidin raskausdiabetes saattaa lisätä lapsen myöhemmän liikapainon, sokeriaineenvaihdunnan häiriön ja sydänsairauksien riskitekijäkertymän eli metabolisen oireyhtymän riskiä. Tämä tulee ottaa huomioon vauvojen lastenneuvolaseurannassa. Äidin riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on olennaisesti suurentunut. Insuliinihoitoisen raskausdiabeetikon sokerirasituskoe suositellaan uusittavaksi jo 6-12 viikon kuluttua synnytyksestä, muille raskausdiabeetikoille sokerirasituskoe tehdään ennen kuin synnytyksestä on kulunut vuosi. Koska raskausdiabetes uusiutuu herkästi seuraavassa raskaudessa, tulisi riskitekijöihin, erityisesti liikapainoon ja vähäiseen liikuntaan puuttua jo ennen seuraavaa raskautta.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistys ry:n ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä on laatinut Käypä hoito -suosituksen raskausdiabeteksesta. Suositus on luettavissa Internetissä osoitteessa www.kaypahoito.fi ja se julkaistaan Aikakauskirja Duodecimin numerossa 13/2008. Internetistä löytyvät myös 85 muuta tähän saakka valmistunutta Käypä hoito -suositusta.