Siskopuoli ottaa koiranpennun..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ruttis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

ruttis

Aktiivinen jäsen
30.01.2008
5 876
2
36
Siskopuoli päätti sitten ottaa koiran syksyllä. Fiksuna likkana ja koiran parasta ajatellen valitsi roduksi belgianpaimenkoiran, joka näppärästi sopii yksiöön, jossa jo valmiiksi on kaksi kissaa :headwall: :headwall:

Erityisen älykkääksi siskopuoleni voi huomata vain jos tietää, että tämä ei ole hänen ensimmäinen belginsä. Myös edellisen tämä valopää otti kerrostaloyksiöön, jossa tosin ei silloin ollut kissoja. Koira oli hurjan kiltti ja tottelevainen ja siskopuoleni jaksoi sitä jonkin aikaa kouluttaakin. Yksin ollessaan koiralla oli kuitenkin tekemisenpuutetta, johon auttoi esim. nojatuolin, mattojen, sängyn yms. tuhoaminen. Lisäksi se pelkäsi vieraita miehiä, koska sellaisia oli joskus käynyt "jatkoilla" viikonloppuisin, eikä osannut rauhoittua missään, vaan stressasi koko ajan ja kaikesta.

Tämä nykyään 5v. koira oli koko ajan enemmän ja enemmän siskollani hoidossa, kunnes omistajanvaihdospaperit kirjoitettiin ja koira pääsi isompaan kotiin ja perheeseen, jossa on aina äksöniä. Nykyään on onnellinen ja hyväntuulinen rekku, mutta miten tämän uuden käy? Kukahan sen pelastaa kun aika tulee? Miksei aikuinen ihminen kykene ajattelemaan koiran parasta |O |O
 
No eipä tuo mitään. Kaveri otti ajokoira rotua olevan koiran yksiöön jossa sillä oli pieni häkki. Harvoin vaan käytti koiraa edes pihalla ja huusi koiralle jos se vinkui tai oli ulostanut sinne häkkiin.

Vinkuu kait tollanen, kun ei saa edes ruokaa, kun kaveri oli koko ajan duunissa tai jossakin muualla kuin kotona :(
 
Kuulostaa kyllä siltä että koiraa ei kannattaisi ottaa. Ehkä vasta joskus sitten kun on paremmat olosuhteet ja tarpeeksi hermoja hoitaa koiraa koko sen elinkaaren ajan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kuulostaa kyllä siltä että koiraa ei kannattaisi ottaa. Ehkä vasta joskus sitten kun on paremmat olosuhteet ja tarpeeksi hermoja hoitaa koiraa koko sen elinkaaren ajan.

Sepä. Mutta milläs saat sen astumaan aivoon tälle pöljäkkeelle?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ruttulantäti:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kuulostaa kyllä siltä että koiraa ei kannattaisi ottaa. Ehkä vasta joskus sitten kun on paremmat olosuhteet ja tarpeeksi hermoja hoitaa koiraa koko sen elinkaaren ajan.

Sepä. Mutta milläs saat sen astumaan aivoon tälle pöljäkkeelle?

Jaa-a, ei varmaan millään...? Tuskin muistutus edellisen koiran elämästä auttaa.
 
Siis apuaaaa... Miten ihmiset on noin hölmöjä??? Meillä oli myös belgi, sehän on aika vaativa rotu, ja mulla oli koko ajan huono omatunto mm. siitä että meidän asunto oli niin pieni silloin (75 neliötä ). Nyt lähes 100 neliötä, ja mies ehdotteli koiran ottamista, mutta mä sanoin että en todellakaan ota koiraa tänne kerrostaloon kärsimään, katsotaan sitten kun asutaan maalla...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ölömölö:
Siis apuaaaa... Miten ihmiset on noin hölmöjä??? Meillä oli myös belgi, sehän on aika vaativa rotu, ja mulla oli koko ajan huono omatunto mm. siitä että meidän asunto oli niin pieni silloin (75 neliötä ). Nyt lähes 100 neliötä, ja mies ehdotteli koiran ottamista, mutta mä sanoin että en todellakaan ota koiraa tänne kerrostaloon kärsimään, katsotaan sitten kun asutaan maalla...

Niin. Meillä on rivarikolmiossa kääpiösnautseri. Ei tänne yhtään isompaa koiraa mahtuiskaan.
Ja tuo belgi, joka nykyään on siskolla, saa juosta kaikki päivät vapaana niiden hehtaarin tontilla, siksi tyytyväinen elämäänsä.
Meidän siskopuoli käy noilla kylässä ja näkee kyllä, kuinka paljon energiaa koiralla on. Mä en ymmärrä miksei se ymmärrä, ettei voi ottaa isoa koiraa olemaan yksin noin pienessä asunnossa.
 
Mä oon vähän eri mieltä tosta asunnon ja koiran koon välisestä suhteesta... Mä oon asunut ison koiran/koirien kanssa sekä kerrostalokaksiossa että isossa omakotitalossa ja väitän, ettei näillä sisätilojen koolla ole kauheesti merkitystä koiran hyvinvoinnille. Ainakin mun koirat sisällä ollessaan lähinnä makoilee ja muutenkin oleilee rauhallisesti, lähinnä mua seuraillen ja tarkkaillen. Tai puruluita kalvaen. Me ainakin temmelletään ulkona eikä sisällä. Silloin, kun asuttiin kerrostalossa käytiin päivittäin metsässä, nykyään koirat irrottelevat päivittäin omassa pihassa.
Eli mun mielestä isoin koiran voi ihan hyvin ottaa pienempäänkin kämppään, kunhan huolehtii siitä hyvin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Päivi:
Mä oon vähän eri mieltä tosta asunnon ja koiran koon välisestä suhteesta... Mä oon asunut ison koiran/koirien kanssa sekä kerrostalokaksiossa että isossa omakotitalossa ja väitän, ettei näillä sisätilojen koolla ole kauheesti merkitystä koiran hyvinvoinnille. Ainakin mun koirat sisällä ollessaan lähinnä makoilee ja muutenkin oleilee rauhallisesti, lähinnä mua seuraillen ja tarkkaillen. Tai puruluita kalvaen. Me ainakin temmelletään ulkona eikä sisällä. Silloin, kun asuttiin kerrostalossa käytiin päivittäin metsässä, nykyään koirat irrottelevat päivittäin omassa pihassa.
Eli mun mielestä isoin koiran voi ihan hyvin ottaa pienempäänkin kämppään, kunhan huolehtii siitä hyvin.

Mulla ei vaan jotenkin oikein usko riitä, että tälläkään kertaa ehtisi/jaksaisi ulkoilla ja harrastaa tarpeeksi. Yksin kun asuu ja käy kuitenkin töissä normaali 8 tuntia päivässä, niin belgillä riittää energiaa koko loppuvuorokaudelle. Siksi en käsitä, että jos se koira on pakko ottaa, niin miksei kävisi joku pienempi ja "helpompi" rotu. Lisäksi iso koira on hankalampi kuljettaa mukana (ei omista autoa) ja sille on vaikeampi saada hoitaja tarvittaessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieraana:
No eipä tuo mitään. Kaveri otti ajokoira rotua olevan koiran yksiöön jossa sillä oli pieni häkki. Harvoin vaan käytti koiraa edes pihalla ja huusi koiralle jos se vinkui tai oli ulostanut sinne häkkiin.

Vinkuu kait tollanen, kun ei saa edes ruokaa, kun kaveri oli koko ajan duunissa tai jossakin muualla kuin kotona :(

Toivottavasti ilmoitit elänsuojeluun, etkä vain taivastellut mielessäsi. Selvä eläinrääkkäystapaus, josta tulee rangaistus ja eläintenpitokielto. Hyi hitto...
 
Tunsin yhen tapauksen joka otti koiran, jonkun pienen mitä lie rotua. Oli kuulemma miehensä,joka kävi metällä sen kans,ei kylläkään paljoa.Kotona ollessaan koira vietti aikansa kakkosvessassa koska perheessä oli 2 pientä lasta.Kun käytiin siellä,säälitti ihan kun koira oli ihan luuta ja nahkaa,en tiedä muistivatko edes ruokkia sitä:(
No jonkun ajan päästä mies sanoi että koira vietiin jonkun kaverin luo,kenneliin tms.Sen jälkeen ei sitä koiraa näkynyt,et miten lie käynyt.

Joku aika meni niin hankkivat taas koiran.Huolettaa vähän osaavatko hoitaa.Nykyisin ei heillä käydä,ei olla väleissä.Heil vissiin on nykysin useampi semmoinen ihan pieni koira ja tuo nainen raahaa niitä mukanaan joka paikkaan.
 

Yhteistyössä