Sisko ja mun entinen säätö

Mulla oli noin kolme vuotta sitten, juuri ennen kuin tapasin nykyisen mieheni, jonkinlainen säätö erään tyypin kanssa. Siis lähinnä seksiä/jonkinlaista tapailua. Juttu ei päättynyt hyvin. Tyyppi ei olisi halunnut seurustella, enkä minäkään sellaisen hulttion kanssa mitään vakavaa halunnut yrittää. Hauskaa oli aikansa.

Taannoin isosiskoni kertoi ajautuneensa tämän tyypin kanssa samoihin kuvioihin viikonloppuna, josta oli seurannut samantapaista säätöä, kuin itselläni aikanaan. Kerroin melko rehellisesti, mitä mieltä olen tyypistä ja en suosittele jatkamaan. Sanoin kuitenkin myös, että ei minulla heidän juttuaan vastaan mitään ole, koska tämä henkilö kuuluu vain minun menneisyyteeni. Eilen siskoni kuitenkin kertoi, että on ihastunut ja että he ilmeisesti aikovat yrittää jotain seurustelun tapaista. Edelleen, ei periaatteessa haittaa mua, mutta silti jotenkin ahdistaa.

Olen yrittänyt miettiä, että mikä mua tässä jutussa vaivaa. Ehkä tavallaan koin itseni aikanaan loukatuksi, enkä haluaisi samaa siskolleni. Tiedän myös, että siskoni on sellainen säätäjä, että kehittää näitä kuvioitaan jonkun kanssa varmasti ja polttaa näppinsä. Hän ei ole oikein onnistunut ihmissuhteissaan tähän mennessä. Toisaalta en haluaisi tätä kyseistä miestä enää takaisin elämääni, mikä siis seuraisi, jos siskoni alkaisi seurustella hänen kanssaan. Miehenikään ei pidä hänestä (tuntee vanhoista kuvioista).

Osaatteko kuvitella tilanteen? Mikä tässä teitä eniten vaivaisi? Pitäisi varmaan suhtautua jotenkin rennommin, mutta minusta on tosi vaivaantunutta kuunnella, kun siskoni puhuu tästä miehestä.

 

Mua vaivaisi eniten se että olet ollut intiimissä suhteessa siihen ja nyt tiedät siskosi olevan myös. Mieti jos he alkaisivat seurustelemaan ja miehesi pitäisi katsoa sen äijän naamaa ja varmasti ajattelee että sä oot ollu mun naisen kanssa. Ajattele tilanne toisinpäin, jos miehen veli seurustelisi jonkun su nmiehen ex säädön kanssa ja joutuisit olemaan tekemisissä tämän naisen kanssa. Tilannehhan ei ole vielä tuossa pisteessä mutta ehkä seahdistaa sua..

 

Jos olet kertonut siskollesi, että kyseessä ei ole mikään sulhaskandidaattien huipentuma nro yksi, niin ei kai sen jälkeen voi oikein muuta tehdä kuin katsoa mitä tapahtuu. Valitettavasti jokainen joutuu tekemään omat virheensä itse, eikä kukaan läheinenkään pysty pelastamaan meitä itseämme omilta valinnoiltamme. Eli anna siskon yrittää säätöä tyypin kanssa äläkä hänelle ainakaan moiti miestä enää. (Oman miehen kanssa voitte haukkua sitä kyllä... :kieh: )

 

Ensinnäkin minnuu inhottaisi, että sama mies, joka on harrastanu seksiä miun kanssa, tekisi sitä samaa siskoni kanssa :x Tulee mieleen joka-paikan-höylä...
Toisekseen, jos miehen kanssa ei mitään kestävää saa aikaiseksi, en haluaisi siskoni tuhlaavan aikaa sellaiseen vaan ettisi kunnon miehen.

 

ei millään pahalla mut onko tosiaan niin ettet tahtos et sun siskooo sattuu vai jänskättääkö että heillä saattas toimiakkin,jolloin sä oisit muka ns.huonompi...?tuli vaan mieleen...

 

Juu, ajatuksena on hirveä tuo, että ollaan molemmat oltu saman miehen kans. En minä sitä kuitenkaan niin kauheasti ajattele.

En ole oikeastaan kertonut miehelleni vielä tästä jutusta. Ajattelin, että jos siskoni kerran haluaa jotain vakavampaa, niin saa itse informoida miestäni asiasta. Outoa ajatella, että me viettäisimme koskaan aikaa "pariskuntien kesken". Sen verran voisi olla kitkaa ilmassa.

 

kunnon kinttaat:

ei millään pahalla mut onko tosiaan niin ettet tahtos et sun siskooo sattuu vai jänskättääkö että heillä saattas toimiakkin,jolloin sä oisit muka ns.huonompi...?tuli vaan mieleen...

Meidän juttu on ollutta ja mennyttä ja siitä saadut haavat nuoltu. Ihan oikeasti toivoisin jo siskolleni jotain pysyvämpää. Hän on vaan niin impulsiivinen ihminen, että ei hoksaa ajatella pidemmälle, kun on jo suossa. Yleensä kaikki muut näkee, että kannattaisi vähän jarrutella, mutta sisko itse tekee niin kuin tuntuu.

 

kunnon kinttaat:

ei millään pahalla mut onko tosiaan niin ettet tahtos et sun siskooo sattuu vai jänskättääkö että heillä saattas toimiakkin,jolloin sä oisit muka ns.huonompi...?tuli vaan mieleen...

Meidän juttu on ollutta ja mennyttä ja siitä saadut haavat nuoltu. Ihan oikeasti toivoisin jo siskolleni jotain pysyvämpää. Hän on vaan niin impulsiivinen ihminen, että ei hoksaa ajatella pidemmälle, kun on jo suossa. Yleensä kaikki muut näkee, että kannattaisi vähän jarrutella, mutta sisko itse tekee niin kuin tuntuu.

siskos pitääki tehä ite omat mokansa,ei niistä muuten opi ja mistäs sitä tietää vaikka heillä meniski jutut hyvin yksiin..

 

Niin ja pakko lisätä vielä se, että mulla on sellainen olo, että sisko käyttää mun vanhaa. Siis sille kelpaa joku, jonka minä heitin pois. Ei vaan ihan tosissaan, että ei ole mun häpeä, että ollaan oltu samassa punkassa, vaan mun siskon.

 

no mites se sen sun siskon häpee on?ei pysty taas käsittää ämmiä...
ehkä tossa kirjotustyylissä on jotai hämminkiä tms. mut vaikka kuin sanot et haluut siskolles vaan hyvää,niin nuo muut kommentit kyllä antaa aika selkeesti ymmärtää et katkera oot...

 

Kunnon kinttaat: Juu, huomasitko hymiön. Kun tuolla aikaisemmin ehdotit, että mulla on sellainen olo, että huonommaksi olen jäänyt. Siihen siis yritin vastata tällä. Kyllä minä ihan oikeasti toivon siskolleni hyvää. Jos onni löytyy tästä suhteesta, niin olkoon niin, minä en vain siihen usko.

 

Mä en tuossa näe mitään ongelmaa. Johtuen ehkä siitä, että mun pikkusisko on seukkaillut mun entisen poikaystävän (siis ihan seurusteltiin yli vuosi joskus teini-ikäisenä) kanssa yli 10 vuotta, ovat kihloissa ja rakensivat juuri oman talon. Toisaalta se sun kokemus siitä miehestä on todellakin 3 vuoden takaa ja ihmiset voi muuttua. Jos hän ei silloin ollut valmis vakavaan suhteeseen, ei se tarkoita ettei hän nyt voisi olla. Toisaalta siskosi on aikuinen ihminen ja tekee omat valintansa.

 

Kunnon kinttaat: Juu, huomasitko hymiön. Kun tuolla aikaisemmin ehdotit, että mulla on sellainen olo, että huonommaksi olen jäänyt. Siihen siis yritin vastata tällä. Kyllä minä ihan oikeasti toivon siskolleni hyvää. Jos onni löytyy tästä suhteesta, niin olkoon niin, minä en vain siihen usko.

no eihän tossa sit mitään ongelmaa pitäs olla.ei sun tartte pitää siskos miehestä,kunhan korrektisti käyttäydyt..

ja voin kertoo et ei o mitenkään erikoista et niitä ikäviäki tyyppejä lähipiiriin siunaantuu,niin se on meilläki ku piti väkisin yrittää "avoimin mielin" ottaa vastaan perhepiiriin mies josta ei valitettavasti keksi kehuja..

 

kunnon kinttaat:

no eihän tossa sit mitään ongelmaa pitäs olla.ei sun tartte pitää siskos miehestä,kunhan korrektisti käyttäydyt..

ja voin kertoo et ei o mitenkään erikoista et niitä ikäviäki tyyppejä lähipiiriin siunaantuu,niin se on meilläki ku piti väkisin yrittää "avoimin mielin" ottaa vastaan perhepiiriin mies josta ei valitettavasti keksi kehuja..

Ei mitenkään haluais sellaista tyyppiä meidän elämään. Se siinä onkin, kun ollaan tähän asti oltu hyvissä väleissä ja paljon tekemisissä ja siskon exät ovat sopineet hyvin kuvaan, niin en haluaisi tilanteen muuttuvan.