Vamoni kertoi aikoinaan neuvolassa, kuinka väsyttää olla vauvan ja kahden uhmaikäisen kanssa yksin kotona. Siitä se sitten alkoi. Isältä ei tietenkään missään vaiheessa kysytty mitään ja ensimmäisessä yhteydenotossa käsiteltiin jo huostaanottoa. Onneksi kertapuhuminen riitti.
Pyysin jälkikäteen paperit itselleni nähtäväksi. Rehellisesti sanottuna en tunnistanut niitä ihmisiä, joista on kirjoitettu. Uskoisin, että kyseessä on jokin vanha pohja, johon oli lähinnä vaihdettu nimet.
Jo alun kohdassa "perheen nykytilanne" lukee, että "äiti käy mielenterveyskeskuksessa parin viikon välein masennuksen takia". Hieno sairaus, kun siitä saa ensimmäistä kertaa lukea tehtyään julkisuuslain mukaisen tietopyynnön!
Minusta taasen tehtiin paperilla alkoholisti. Tätäkään en tiennyt ennenkuin sain paperit käsiini. "ajoittaista juomista kotona, joka saattaa kestää muutamankin viikon kerrallaan". Taitaa se alkoholi olla kamalaa ainetta, kun se poistaa muistin niin totaalisesti, että ainoastaan perhetyöntekijät kerkeävät havaitsemaan alkoholinkäytön.
Lähes jokaisessa paperissa lukee alalaidassa TIEDOKSI kohdassa nimeni. Silti ensimmäistäkään paperia en saanut ennen julkisuuslain mukaista tiedonpyyntöä.
Mielestäni tilanne, jossa syyttäjä tekee tutkinnan ja antaa tuomion on todella pelottava. Jos tilanne toistuu, niin tiedostan jo, että ongelman kieltäminen ei kannata. Kannattaa ennemmin satsata kakkuun ja pullaan.
Lastensuojelun asiakkuuden päättyminen ei myöskään ilmene papereista. Raportit kun lukee, niin avoin tapaus on edelleen käsissä. Jää mielikuva, että on vain hyllyllä ja joskus voi olla, että tullaan uudelleen "alkoholistin" ja "mielenterveysongelmaisen" kotiin tekemään lastensuojelua.
Miten todistat, että sinulla ei ole alkoholiongelmaa? Jos kiellät sen, niin se on vain merkki ongelmasta. Itse lopetin alkoholin käytön kokonaan heti, kun kuulin lastensuojelun yhtenä perusteena olevan alkoholinkäyttöni. Itse totean, että alkoholin käytölläni ei ole ollut merkitystä, mutta miten se tulkitaan? Juoppo, joka ratkeaa heti, jos tulee ongelma? Ilmiselvästi avun tarpeessa?
Jos alkoholi-ongelman kiistäminen on mahdotonta, niin vähintään yhtä kummallinen tilanne voi syntyä mielenterveysongelman kiistämisestä. Papereissa lukee masennus. Millä sitä kiistät? Ihminen on mielenterveysongelmainen silloin, kun paperissa lukee niin. Ei suomessa tarvita lääkäriä tekemään diagnoosia. Olisi hyvä, jos lastensuojelua tekevät joutuisivat tarkistamaan diagnoosit lääkäriltä. Nyt heillä ei taida olla oikeutta nähdä potilastietoja ja se mitä et tiedä, sen voi keksiä.
Jälkikäteen olen ajatellut asiaa myös näin. Ihminen, joka on palkattu tekemään lastensuojelua tekee sitä oli työtä tai ei. Jos kunnan lastensuojelua tekevien työntekijöiden määrä kaksinkertaistuu kaksinkertaistuu myös lastensuojelutapausten määrä. Lastensuojelun tarve seuraa lastensuojelua tekevien henkilöiden määrää. Jokainen pyrkii tietysti olemaan työssään tehokas.
Omiin havaintoihini perustuen voin todeta olevani tässä asiassa yleisen mielipiteen vastainen. Uskon, että vähentämällä lastensuojelutyötä tekevien määrää päästään parempaan lopputulokseen. Toimenpiteiden kohteeksi joutuminen on tavallisille pienten lasten vanhemmillle todella rasittavaa. Jos poistetaan puolet lastensuojelun tekijöistä saadaan poistettua suuri osa lastensuojelun ongelmista. Toimenpiteet kohdistuvat silloin paremmin kohderyhmään. Ongelmaisessa perheessä asuva lapsi voi hyötyä lastensuojelusta, mutta suurimmalle osalle lastensuojelu on turha rasite.