Sinkkunaisen hedelmöityshoidot - hoitojen yläikäraja mietityttää

Olen 41-v. sinkku, jolla on yksi luonnollisin keinoin helposti saatu lapsi. Nyt kuitenkin olen sinkku ja haluaisin ehkä jossain vaiheessa toisen lapsen. Olen käynyt tutkimuksissa lapsettomuusklinikalla, ja munasolureservi- ja hormonitilanteeni ovat poikkeuksellisen hyvät. Siksi on mahdollista kerätä munasoluja talteen.

Mietin erilaisia skenarioita: vastaan tuntuu silti tulevan aika ja Suomen hedelmöityshoitolaki. En haluaisi toista lasta yksin, vaan nimenomaan haluasin varmistaa optioni siinä tapauksessa, että löytäisin kumppanin, joka myös haluaisi lasta. Yksin toisen lapsen hankkiminen ei ole optio minulle mm. omista jaksamissyistä, mm. paha unettomuus ja masennustaustaa. Jo puolison kanssa ensimmäisen lapsen kanssa oli paha synnytyksenjälkeinen masennus ja pahoja jaksamisongelmia. Lisäksi haluaisin nimenomaan perheen kumppaneineen, ja ajattelen että kumppanin löytäminen pahasti jaksamisongelmaisena pienen vauvan äitinä olisi huomattavasti vaikeampaa kuin vain yhden jo isomman lapsen kanssa.

Nyt kuitenkin hedelmöityshoidot Suomessa itsellisille naisille ovat mahdollisia vain 43-v. asti ja pareille 45-vuotiaaksi asti. Tämä tuntuu aika rajoittavalta, sillä jos ajattelee että ehkä sopivan kumppanin löytämiseenkin voisi mennä pari vuotta + seurusteluajat + hoitojen yritysajat yms. Olen kuullut, että esim. Latviassa voidaan näitä tehdä paljon myöhemmin, esim. itsellisille naisille 49-v. asti. Mietin kannattaako näitä hoitoja ylipäätään aloittaa Suomessa? Tai jos pakastuksen tekee Suomessa, niin voikohan näitä pakasteita tarvittaessa siirtää ulkomaille hoitoja varten, vai onko myös hoito mahdollista tehdä vain pakastusmaassa? Olisiko jollain kokemusta jostain hyvästä klinikasta ulkomailta, johon olisi helppo tehdä muutaman päivän reissuja?

Jos en kuitenkaan löytäisi kumppania määräaikaan mennessä, niin onkohan näitä munasoluja mahdollista käyttää mihinkään, kun olisivat näin yli suositusiän kerättyjä? Voisiko esim. joku ystävä kuitenkin halutessaan hyödyntää? Olisi kiva voida auttaa jotain toista, jos en itse sitten pystykään hyödyntämään.

 

En tiedä onko laki parissa vuodessa muuttunut tämän suhteen, mutta ymmärtääkseni yksityisillä ei ole mitään ns. kiveen hakattuja yläikärajoja yksinäisillekään. Ainakin minulle kerrottiin että olikohan 45 vai 46v joille on tehty vielä onnistuneesti omasoluhoitoja, kun kyselin joskus kauanko näitä voidaan jatkaa. Joten ikä katsotaan aina yksilöllisesti. Vain Kela-korvausten suhteen ikäraja on se 43v, joita tosin tähän mennessä ei usein yksinäisenä muutenkaan ole saanut. Poikkeuksena ivf-hoidot, jos on jokin sairaus mikä huonontaa hedelmällisyyttä. Julkisella lienee yleensä ikäraja 39v, kun näitä hoitoja kai ensivuonna aletaan tehdä sielläkin yksinäisille.
Ei ole tarkoitus hoputtaa, mutta Sinuna ryhtyisin asiaan mitä pikimmin, vaikka solureservi ja hormonaalinen tilanne vaikuttaisi testien perusteella hyviltä, ei se valitettavasti kerro solujen laadusta mitään, tai saadaanko soluja kasvamaan minkälaisia määriä isoillakaan lääkeannoksilla. Itselläni esim. vielä reilusti alle 40v amh oli muistaakseni 2,7 eli ihan suht hyvä, ja soluja tuli helposti yli 10, sitten 39,5v oli laskenut 2,11een, ja vaivoin isoimmalla mahdollisella annoksella (450iu!) saatiin 6 solua joista suurin osa tai kaikki oli kelvotonta kuraa.. Tokihan on paljon yksilöllistä vaihtelua, ja itselläni myös endo heikentämässä solujen laatua. Eka lapsi mullakin tuli aikoinaan helposti ja luonnollisesti.
Tiesithän myös, että lahjasoluja käytettäessä ainakin yksityisillä on pakollinen psykologin käynti, josta tulisi saada puoltava lausunto hoidoille ennen niitä? Mietin tuota mielenterveystaustaasi, mikä saattaa ikävä kyllä muodostua esteeksi tai viivytykseksi hoidoille sinkkuna. Harmillista kyllä, tämä riippuu aika pitkälti psykologista, miten kemiat toimii kenenkin kanssa.. itseltäni evättiin alkuvaiheessa hoidot sen takia puoleksi vuodeksi kun erosta oli sen mielestä liian vähän aikaa.. Tämän jälkeen yritin melko epätoivoisella vimmalla löytää uutta miestä, enkä mennyt sinne ennenkuin vasta 3,5 vuoden jälkeen, kun hautasin lopullisesti haaveet ydinperheestä. Taisin olla tuolloin 36v.
Mutta tarkoitus ei ole nyt pelotella, rohkeasti vain eteenpäin, kumpaa tietä sitten päätätkään lähteä etenemään! Halusin kuitenkin kertoa kokemuksistani, minkälaisia ehkä yllättäviä hidasteita tai haasteita tähän saattaa liittyä.
Munasolujen talteenkeräyksen ikärajaan en osaa sanoa, mutta luulisin ettei siihenkään varsinaista yläikärajaa ole? Lahjaksi niitä tuskin voi muille enää antaa kun siinä ikäraja taitaa olla 35v. ym. tarkkoja kriteerejä. Mutta kannattaa tottakai tätäkin kysyä klinikalta.