Sikiön kuolema

[Pia77]

Raskausviikolla 14 kävin ultrassa. Sydänäänet kuuluivat normaalisti, sikiö liikkui ja kaikki vaikutti hyvältä. Kun lääkäri alkoi mitata sikiötä hän huomasi poikkeavuutta aivoissa. Minut lähetettiin Tampereelle lisätutkimuksiin, jossa vahvistettiin jo löydetyt poikkeavuudet. Tässä vaiheessa lääkäri jo mainitsi mahdollisen raskaudenkeskeytyksen. Varmistaakseen vielä sikiön poikkeavuudet, odotimme viikon ja menimme takaisin tampereelle. Tutkittuaan lääkäri oli nyt täysin varma, että sikiö oli erittäin vammainen (aivovaurio, sydän siirtynyt oikealle, toinen korva kehittymätön ym..) Minulta otettiin lapsivesitutkimus, josta voidaan tutkia kromosomipoikkeavuudet. Seuraavana päivänä menimme Hämeenlinnaan, jossa raskaudenkeskeytys aloitettiin. Kolmen päivän päästä, supistusten ja kaavinnan jälkeen pääsin kotiin. Tästä on nyt kaksi viikkoa. Itkettänyt on paljon ja on tullut ajateltua kaikenlaista, miksi näin kävi, miten tästä eteenpäin ym.. Olen käynyt puhumassa pari kertaa psykiatrisen sairaanhoitajan luona ja siitä on ollut apua. Kävin juuri jälkitarkastuksessa ja onneksi kaikki on hyvin, ei ole tulehduksia ja vuotokin on jo niukkaa. Lääkärin mukaan tämä on suht harvinaista 1:5000, kun tälläistä tapahtuu. Vika ei pitäisi olla meissä vanhemmisssa. Kromosomitutkimustulokset pitäisi saada viikon päästä, jolloin asia selviää. Tässä kokemukseni, kiitoksia että pystyin näin purkamaan ajatuksiani, tästäkin on apua. Kiitos!

 

[sini80]

:hug: :hug: :hug:
Otan osaa! Varmasti raskasta aikaa teille molemmille!

 

[enkeli prinsessa]

Otan osaa suruusi. Minun tytäreni kuoli kohtuuni puolitoista viikkoa sitten raskauden olessa viikoilla 23. Tyttö oli täysin terve, mutta istukka ei toiminut. en olisi koskaan voinut kuvitella, että myös noin voisi käydä. Todella rankkaa ollut tämän jälkeen...Onneksemme tyttäremme saa oikeat hautajaiset ja pääsee vihdoin lepoon. :heart: Tällaiset tapahtumat ovat aina todella raskaita eikä tiedä miten niistä voi ylitse päästä. toivottavasti sinulla on tukijoukko joka on tukemassa sinua näin synkällä hetkellä sillä asiaa ei kannata surra yksin. Eiköhän se aurinko paista myös meidän risukasaas jonakin päivänä. Voimia sinulle. :hug:

 

[gringa]

Pia 77 ja Enkeli prinsessa. Suuri osaanottoni molemmille.

Itse synnytin enkeli poikamme rv 21+5 toukokuun lopussa. Meidän poikamme myös oli terve, mutta istukassa oli häiriö. Saimme haudata poikamme ja ainakin itselleni se oli hyvin tärkeää.
Voimia ja jaksamista teille kummallekin.
Minulle voi kirjoitella osoitteeseen gringatee@yahoo.com

 

[Lumi]

Otan osaa :hug:
Tuo sydämen siirtyminen oikealle puolelle kiinnitti huomioni kun meidänkin vauvalla sydän on siirtynyt rintakehän oikeaan laitaan. Ja meidän vauvalla on palleatyrä. Kromosomit on tutkittu ja ne olivat normaalit, raskauteni on nyt loppusuoralla ja vauvan eloonjäämisennuste on tosi huono siksi, että palleatyrä estää keuhkojen kasvamisen lähes kokonaan. Palleatyrään usein liittyy erilaisia syndroomia ja kromosomipoikkeavuuksia ja teidän vauvalla saattoi olla tämänkaltainen tilanne. Eli keskeytys oli varmasti oikea päätös, mutta miksi ette kuitenkaan halunneet odottaa kromosomitutkimusten tuloksia ennen keskeytyspäätöstä?

 

[kerranvielä]

:hug:
Otan osaa suruusi joka on suunnaton

 

[Pia77]

Teimme raskaudenkeskeytyksen ennen kromosomitutkimusten saantia, koska sikiö olisi kuollut todennäköisesti jo kohtuun. Poikkeavuudet olivat niin pahoja. Aivoissa oli turvotusta ja jokin osa aivoista ei ollut kehittynyt oikein. Oikea korva ei ollut kehittynyt, huulissa oli kaksi halkiota, keuhkoihin oli jäänyt aukko, jonka kautta kaikki sisäelimet olivat siirtyneet vasempaan keuhkoon jolloin sydän oli siirtynyt vasemmalle. Lääkärit suosittelivat keskeytystä ja näin varhaisessa vaiheessa se tuntui parhaalta vaihtoehdolta. On erittäin pieni mahdollisuus, että tämä johtui vanhemmista. Se vain osui meidän kohdalle. Tämän kaltaisia poikkeavuuksia on tapahtunut aina ja tulee tapahtumaan, eikä niiden syytä tiedetä, jos syy siis ei ole vanhempien. 99% että seuraava raskaus on ihan normaali.
Kiitos kaikille teille oman tarinan kertojille ja vastanneille! Myös teille hyvää jatkoa ja vointia.
T: Pia77

 

[Darelbeida]

Suuri osanottoni kaikille enkelien äideille!
Itselläni todettiin 04 keväällä keskeytynyt keskemeno kun olin silloisessa niskaturvotusseulassa. Ultrassa osasin hahmottaa ihan oikean vauvan näköisen ihmisen alun joka rikuitenkaan ollut jaksanut tulla valmiiksi. Silloinnnäin unen jossa ovikello soi ja sen oven takana oli kaunis tyttö, joka ojensi minulle mustan kiiltävän puurasian jossa oli anilliinin punainen perhonen kultaisilla siiven reunoilla ja sanoin " voi ei minunulla ole tälläiselle aikaa rakas tyttöni". Koetttelemus oli suuri ja topiuminen vei aikaa, joskus vieläkin ajattelen kuinka olisikaan jos sen vauvan olisimme saaneet.
:heart: MUTTA KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN... :heart: tulin uudelleen raskaaksi ja pelkäsin menettäväni vauvan. Poika kumminkin syntyi rv 37+3 kun käynnistettin raskausmyrkytys epäilyn vuoksi.
:hug: Enkeleitä ei unohda koskaan :saint:

 

[Pikku-kameli]

olen saanut 4 kesken viimesin vuos sitten ja olin 3 kuulla.. nyt mulla poika 4kk ja silti itken edellisen enkelini perään =(
tuntuu ettei siitä toivu millään. kaks vuotta yritettiin ennen ku saimme ihanan pienen pojan =)
voimia kaikille saman kokeneille