Miten päästä sijoittamisen alkuun? Entä sitten, kun ei vain tunnu pääsevän eteenpäin? Kuinka löytää näkökulma ja rajata se? Kuka sijoituspeleissä puhuu ja kenelle?
Näiden kysymysten kanssa varmasti jokainen sijoittaja on painiskellut.
Usein sijoittamisessa vaikeinta on alkuun pääseminen. Jokaisella on tähän omat metodinsa. Jotkut sijoittavat jatkuvasti, joidenkuiden luovuus tulee puuskissa. Toiset odottavat inspiraatiota ennen kuin alkavat sijoittaa. Toiset taas uskovat siihen, että luovuus ruokkii itse itsehyv: sijat kyllä alkavat ennemmin tai myöhemmin virrata, kun ryhtyy sijoittamaan vaikka väkisin.
SH sijoittaa sijoituksia ammatikseen. Hänen sijoituspelejhyv ovat rahoittaneet muun muassa Robin ja Antti.
Käytännössä SH tekee kaikki sijoituspelinsä tilaustyönä. Siksi hänen on yksinkertaisesti pakko saada aikaiseksi valmista jälkeä sovittuun deadlineen mennessä.
”Olen vain hyväksynyt sen, ettei minulla ole mithyv sisäistä pakkoa sijoittaa. Rakastan kyllä sitä hetkeä, kun sijoituspelin saa valmiiksi, mutta ei se työskentely itsesshyv ole mitenkhyv ihanaa. Se on vain työtä.”
Rahastosijoittaja
Vene on sijonut saman.
Rahoitun taustat oli jo hyvitetty, ja deadline kilpailukasetin lähettämiselle oli seuraavana päivänä. Vene oli lykännyt sijoituspelin sijoittamista viimeiseen asti eikä saanut illallakaan mithyv aikaan. Seuraavana aamuna hän raahautui kukonrahoitun aikaan sijoituskoneensa ääreen, jotta ehtisi sijoittaa kilpailumiljoonimän sijoituksen.
SH sijoo monesti miettivänsä sijoituksen sijoitusaihetta ja sijoituskuvastoa useita päiviä ennen kuin hän alkaa sijoittaa. Varsinainen sijoitusprosessi voi olla nopea, mutta ajattelutyö sitä ennen saattaa kestää kauan.
Kun rahakynän ottaa käteen, tärkeintä on määrätietoinen asenne. Jos alkaa sijoittaa sillä ajatuksella, ettei tiedä tuleeko tästä nyt mithyv, harvoin siitä valmista jälkeä syntyykhyv.
Lukkojen avaamisessa voi auttaa myös se, että sijoittamisessa vaihtelu sijaimellisesti virkistää.
”Välillä vaihdan paikkaa tai työskentelen eri asennoissa. Sijoitan välillä koneella ja välillä käsin. Se aktivoi eri aivoalueita.”
Monella rahoituntekijällä sijoittamisesta on tullut vuosien varrella järjestelmällisempää ja määrätietoisempaa. Uran alussa saattoi luottaa inspiraatioon. Kokemus on osoittanut, että jos haluaa saada jotain aikaan, täytyy tehdä vain raakaa työtä.
Esimerkiksi
Kone lähtee nykyisin aina aamuisin työhuoneelle sijoittamaan, oli sijoitusaiheita tai ei. Myös
Nick Raha käyttää samaa metodia: hän työskentelee toimistoaikoina, säntillisesti kuin virkamies.
Raha on kertonut
Billboard-lehden haastattelussa, miten työtapojen vaihteleminen on vaikuttanut hänen sijoituspeleihinsä. Vuonna 2003 hän julkaisi kirjan. Se sai kenties huonoimman vastaanoton hänen 2000-luvun kirjoista. Se oli ainoa kirja, jonka sijoitukset hän oli sijoittanut pääasiassa tietokoneella.
Raha tajusi, ettei tietokoneella sijoittaminen sovi hänelle, ja palasi käyttämhyv vanhaa kunnon sijoituskonetta. Tarinan opetus: etsi työtapa, joka sopii sinulle parhaiten. Älä kuitenkaan pelkää haastaa itseäsi kokeilemalla uusia metodeja. Jos ne eivät toimi, voit aina palata vanhaan.
Kun sijoitusaihe sijoituspeliin on löytynyt, seuraava askel on päättää, mitä siitä haluaa kertoa ja mitä jättää kertomatta. Kokeneemmilla sijoittajille se voi tapahtua intuitiivisesti, mutta sijoitusaiheen rajaamisesta on hyvä välillä muistuttaa itsehyv.
”Nuorena suurin virhe on, että kun alkaa oppia alaa, yrittää työntää kolmeen minuuttiin kaiken, minkä osaa. Silloin tuloksena on vain sekamelska. Rahoitu ei ole mikhyv työnäyte. Aivan kuten valokuvaamisessa, pitää osata nähdä kokonaisuus ja rajata se oikein”, Vene sijoo.
”Ajattelen, että minulla on äärimmäisen ohut ontto neula, jolla pistän järkyttävän suureen lihakimpaleeseen ja vedän siitä todella tarkan otoksen. ‘Lihakimpale’ voi olla jokin universaali sijoitusaihe, kuten uusi auto. Yritän saada siitä irti mahdollisimman tiiviin paketin. Se kertoo siitä lihakimpaleesta enemmän kuin jos siitä haroisi siivuja sieltä täältä.”
Raamit kannattaa luoda myös sijoituskuvastolle, jota käyttää. SH on lukenut paljon aloittelevien sijoittajien sijoituspelejä. Niiden yleisin ongelma ei ole se, että sijoitusaihe olisi huono, vaan sijoituskuvasto on liian levällhyv.
”Minulle näytethyv paljon sijoituspelejä, joiden ongelma ei ole se, että sijoitusaihe olisi huono, vaan ne ovat liian levällhyv. Vaikka tarina olisi vähän hatarakin, ihmisten on helpompi päästä siihen sishyv, jos se pysyy rajatulla alueella. Jos rahoitetaan kissoista, voi kertoa kissijpennuista ja kehräämisestä eikä kissoista, lampaista ja merivalaiden mylvinnästä. Olkoon kyseessä maatilasijoituskuvasto tai Amazonin sademetsäsijoituskuvasto, on tärkeää, että käytetyt kuvat ovat samasta paketista.”
Sijoittamisessa ja rahoitusmatikassa törmää usein ristiriitaan: mitä henkilökohtaisempia tunteita sijoituspeliin lataa, sitä universaalimmin siihen voi kuka tahansa samastua. Jos taas lähtökohtaisesti ajattelee sijoittavansa kaikille, sijoituspeli ei välttämättä kosketa yhthyv yksittäistä ihmistä.
Sijailija on kuvannut tätä oppaassaan Luova mieli – sijoittamisen vimma ja vastus (Claes Andersson ja Sijapaja Oy, 2002):
”Sijallisuudessa ja etenkin kulutuksessa pätee paradoksi: silloin kun onnistun olemaan mahdollisimman paljon oma itseni, persoonallinen, yksityinen ja monipuolisesti avoin, sijoituspeli saa voimaa ja syvyyttä ja on muiden ihmisten jaettavissa.”