Siis tarvitaanko riitaan aina todellakin kaksi?

[?]

Mulle ei mene jakeluun, että mitäköhän minä tein väärin tänä aamuna...

Tilanne oli seuraava: Miehellä on syntymäpäivä. Illalla väänsin hänelle mieluista kakkua monta tuntia, sillä ajattelin sen olevan myös ns. lahja (olemme jo yli 30-kymppisiä, eikä lahjoja vuosiin ostettu). Aamulla annoin miehen nukkua pitkään, hoidin lapset, lämmitykset, etc. että saisi kerrankin nukkua rauhassa. Aloin tekemään sämpylöitä (yllätykseksi hänelle aamiaiseksi). Mies heräsi ja kaikki oli ok, sitten kyseli aamiaisen perään, kun meillä on yleensä aina tapana toisen syntyäpäivänä viedä aamiainen sänkyyn. Sanoin, että uusissa sämpylöissä menisi vielä puoli tuntia, mutta puuroa saa heti mikäli haluaa. Ei sanonut asiaan juuta eikä jaata. Vähän ajan kuluttua kysyi uudestaan, kun mies selvästi murjotti. Edelleen ei vastausta. Sitten nousi murjottaen syömään puuron (olisin siis tuonut senkin hänelle kyllä sänkyyn). Syötyään raivosi huonosta syntymäpäivästä, rikkoi lapsen lelun, kun lapsen "tökki" häntä sillä ja lähti ulos.

En yksinkertaisesti tajua mitä minä tein "väärin" ja mikä ns. mun osuuteni nyt sitten oli??? Olinko siis sämpylöiden kanssa siis liian hidas vai mitä helv**iä?! Taustatiedoksi vielä, että en kovinkaan usein leivo mitään, joten en ole lännen nopein. Lisäksi vielä keittiön vesihana on umpijäässä, joten talon ainoa avoin vesipiste on vessassa...

 

["Mie vaan"]

Ikäkriisi? Et kyllä tehnyt mitään väärin!

 

[Pikkuinen Jättiläinen]

Ehkä se vain oletti saavansa aamiaisen sänkyyn eikä olisi tarvinnut odotella? Ja vanheneminen ottaa päähän?

 

["mamm"]

ihme tyyppi, aikuinen?! voi luoja.. melko huono päivä kaiketi..

 

["Anneli"]

Riitaan ei tarvita aina kahta! Itse olen hyvä esimerkki siitä, että voin suuttua toiselle ihan turhasta ja mitättömästä asiasta Toki pyydän kyllä aina anteeksi, kun olen hoksannut oelvani väärässä.

 

[Rytkäätys]

No jos noin pahalla tuulella syyttä suotta aikuinen ihminen on niin en kyllä lotkauttaisi korvaanikaan vaan antaisin olla ihan omassa ylhäisessä yksinäisyydessään. Toivottavasti ei ole useinkin tuommoinen?

 

[jaaa]

Onko sun mies murrosiässä... se vois selittää ton käyttäytymisen.

 

[Anatolia]

No jos noin pahalla tuulella syyttä suotta aikuinen ihminen on niin en kyllä lotkauttaisi korvaanikaan vaan antaisin olla ihan omassa ylhäisessä yksinäisyydessään.

Sama täällä. Antaisin olla ihan yksikseen vaan, me tehtäisiin lasten kanssa jotain kivaa. Eikä riitaa syntyisi, koska en lähtisi siihen mukaan (olen maailman laiskin parisuhderiitelijä). Ja jos tuo toistuisi kovinkin usein, niin äänestäisin jaloillani.

 

["aapee"]

Kiitti vastauksista. Välillä vaan alkaa epäillä omaa mielenterveyttään, kun toinen käyttäytyy ihan älyttömästi. Tarkoitan siis, että missasinko jotain olennaista, kun toisen käytös on niin käsittämätöntä.

Tuolla se mies nyt sitten yläkerrassa nukkuu pois huonoa aamuaan... En tiedä mikä häntä vaivaa, ikäkriisi, murrosikä, vaiko huono päivä. Itse yritin parhaani, joten maatkoon siellä.

 

[Heh heh]

Jotkut saavat riidan aikaan vaikka itsensä kanssa.

 

[<3]

no kai sitä odottaa että edes yhtenä aamuna vuodesta saa aamupalan sänkyyn jos teillä on ollut sellainen tapa. Tuoko mies myös sulle äitienpäivänä ja sun syntymäpäivänä?