Siis mitä?!?! Näinkö oikeesti teette?

[se ap avauksen tehnyt]

Hankey kirjoitti aiemmin toiseen avaukseen:

Jos miehesi kävi lapsuuden kodissaan, eikös se ole kyläily vai asuuko hän jossain muualla. Kovin pahasti ei pääse erakoitumaan eikä lasten pillin mukaan hyppimään vaikka pari kuukautta (=jälkitarkastukseen saakka esim.) vauvan syntymän jälkeen ottaisi rauhallisemmin, koko perhe.

Iso muutos se on lapselle se vauvan tulo.

ps. jos meillä olisi mies lähtenyt äitinsä luoksi tuossa vaiheessa, olisin ollut itse koko päivän kuin per....ammuttu karhu ja tiuskinut lapsille.

---

Siis mitä helvettiä?!?! Eli kun vauva syntyy niin ei saa enää käydä missään eikä ketään käydä kylässä. Ei tuo pojan uhma nyt todellakaan johdu jostain kyläilyistä puoleen tai toiseen. Oletteko noin sekaisin, että noin toimitte joku oikeesti?

Ja tuo viimeinen lause.... Meillä mies käy kyllä ihan töissäkin enkä minä ota siitä tekosyytä olla kuin perseeseenammuttu karhu lapsille. Tai jos mies astuu ovesta ulos niin en sekoa, vaikka olenkin synnyttänyt.

Huhhuijaa... Noin ajatteleva ei olisi voinut lapsia tehdä entisaikaan lainkaan ja ihmettelen jos tuo metodi toimii tänäkään päivänä.

Ja todellakaan ei pojan uhma selity tuolla tai sitten on osannut ennakoida jo hyvin ennen kuin olen edes raskaana ollu. DD

 

[Nalletar]

En nyt käsitä mäkään. Koko perheen oltava keskenään kotona jälkitarkastukseen saakka ?! Meille syntyy kesällä toinen ja ajattelin kyllä pari päivää olla kotona ihan oman porukan kesken. Itse on varmaan väsynyt ja saa eka lapsi tutustua vauvaan. Mieskin saa ne pysyä kotona ihan siksi etten varmaan jaksais siinä kumpaakin lasta hoitaa. Mutta palataan me sitten ihan normaali elämään.

 

[NeitiNasu]

Joo.. no me kyll tykättiin olla pari kuukautta ihan omissa oloissamme vauvan kanssa. Ei paljon kyläilty, eikä menty: naatiskeltiin perheestämme vaan. Kyll sitä kerkiää..

 

[ap]

En nyt käsitä mäkään. Koko perheen oltava keskenään kotona jälkitarkastukseen saakka ?! Meille syntyy kesällä toinen ja ajattelin kyllä pari päivää olla kotona ihan oman porukan kesken. Itse on varmaan väsynyt ja saa eka lapsi tutustua vauvaan. Mieskin saa ne pysyä kotona ihan siksi etten varmaan jaksais siinä kumpaakin lasta hoitaa. Mutta palataan me sitten ihan normaali elämään.

Niin meillä toi vauva nyt siis jo kolmas, ennestään melkein 5v ja melkein 3v. Vauva nyt kolme viikkoa ja mies ollut lomalla tämän viikon ja on vielä ensi viikon. Vauva sattui syntymään sellaiseen rakoon, että miehen oli pakko olla kaksi ekaa viikkoa töissä, mutta muutti kyllä työaikojaan niin että oli välillä päivisinkin kotona ja toisina aamuina meni töihin vasta puolen päivän jälkeen. Välillä myös otti töihin mukaansa 5veen joka innokkaana on sinne aina menossa.

Ja tosiaan tämä uhma ei ole mitenkään kolmen viikon aikana ilmestynyt todellakaan. Sitä on ollut aaltona ihan sielä reilu 2vee ikäisestä asti. Välillä ei mitään ja välillä taas mennään kovaa ja korkealla.

Mutta että pitäisi jälkitarkstukseen saakka kotona olla.... pitää kertoa miehen työpaikalla ja kelassakin infota isyysloman vähyydestä.

 

[ap]

Joo.. no me kyll tykättiin olla pari kuukautta ihan omissa oloissamme vauvan kanssa. Ei paljon kyläilty, eikä menty: naatiskeltiin perheestämme vaan. Kyll sitä kerkiää..

Minä olin pari ekaa viikkoa suht hissun kissun lasten kanssa tässä kotona ja meillä kyllä kaatui seinät päälle sitten jo eikä tosiaan vähiten tuolla 5v uhmailijalla. Eli ei ole meidän juttu. Ei ole tarkoitus että elämä on yhtä sirkusta ja sinne tänne säntäilyä siis, mutta pelkkä kotiin rauhoittuminen ei toimi meillä. Se eka kaksi viikkoa oli hirveää hulabaloota, kun jämähdettiin tähän kotiin.

Ja ihmettelen oikeesti, että kellä toi toimii jos mieskin saa turpaansa jos uskaltaa oven avata ilman muuta perhettä.

 

[NeitiNasu]

Joo.. no me kyll tykättiin olla pari kuukautta ihan omissa oloissamme vauvan kanssa. Ei paljon kyläilty, eikä menty: naatiskeltiin perheestämme vaan. Kyll sitä kerkiää..

Minä olin pari ekaa viikkoa suht hissun kissun lasten kanssa tässä kotona ja meillä kyllä kaatui seinät päälle sitten jo eikä tosiaan vähiten tuolla 5v uhmailijalla. Eli ei ole meidän juttu. Ei ole tarkoitus että elämä on yhtä sirkusta ja sinne tänne säntäilyä siis, mutta pelkkä kotiin rauhoittuminen ei toimi meillä. Se eka kaksi viikkoa oli hirveää hulabaloota, kun jämähdettiin tähän kotiin.

Ja ihmettelen oikeesti, että kellä toi toimii jos mieskin saa turpaansa jos uskaltaa oven avata ilman muuta perhettä.

Niin no: kyll meillä ainakin 4 veen kanssa ulkona käytiin ja päikkyäkin oli jne kuten ennenkin, eli ei kyll seinät silleen kaatuilleet. Ulkoiltiin paljon, ja tapasin kavereita puistossa tästä läheltä, mutt ei huvittanut lähteä kauaksi vauvan kanssa vaikka vauva oli äärettömän sopeutuvainen ja rauhallinen.

Mies piti isyyslomaa heti siinä piakkoin, ja kyll sekin meidän kanssa oli melkolailla eikä juuri missään käynyt.

 

[Tallu -]

Saanko mäkin ihmetellä tähän samaan ketjuun samasta aiheesta? Sitä ketjua en ole lukenut, jossa asiasta on aiemmin puhuttu, joten jos siellä on jotain asiani suuntaista, niin pahoittelen sitä. Eli kävikö teillä vieraita lainkaan vauvan syntymän jälkeen, vai pitikö tosiaan itse lähteä kyläilemään ja vauvaa näyttämään? Mekin ollaan oltu kotona noiden ollessa vauvoja, mutta vieraita meillä on kyllä riittänyt =)