Siis miks en saa töitä????? Vääränlainen hakemus?!!

Olen 35 -vuotias neljän lapsen äiti. Olen ollut nyt 6 vuotta kotona, kuopus neljän vanha. Viimeisestä työpaikasta jäin pois, kun aloimme rakentamaan taloa, ja selkä ei kestänyt sitä työtä. (tarjoilija) Silloin selkä oli akuutissa vaiheessa, 3 välilevyn pullistumaa. Jotka ei nyttemmin enää haittaa, kiitos kuntoutuksen Sitten vaihdoimme paikkakuntaa miehen työn perässä ja rakensimme toisen talon kun olin hoitovapaalla tästä kuopuksesta.
Ennen tarjoilijan hommia tein myyjän töitä, pisin työsuhde noin pari vuotta(määräaikaisia työsuhteita, kesätyöntekijänä ym..) Olen aina ollut pitkiä aikoja lasten kanssa kotona, vanhin siis nyt 14v.
Nyt viime syksystä asti olen etsinyt töitä ja hakenut kouluun. Työrintamalla olen päässyt kunnalle tekemään sijaisuuksia nuokkarille ja kerhoihin, mutta tunteja hyvin vähän, eikä kunnalla ressursseja tarjota enempää. Todella moneen myyjän paikkaan olen laittanut hakemuksen, mutta kerran olen päässyt haastatteluun...enkä siitä pidemmälle
Mulla on kaupallinen koulutus yhdeksänkymmentäluvun alulta...eli melkoisen vanha totarikin jo
Luonteeltani olen avoin ja sosiaalinen ja tulen hyvin ihmisten kanssa juttuun. Olen aktiivisesti mukana seuratoiminnassa, jopa hallituksessa ja rahastonhoitajana.
minut huolii töihin, kun lukevat mun hakemuksen: "jaahas, tämä ollut kuusi vuotta kotiäitinä, e
Rupeaa masentamaan jo aika lailla, kun mistään ei irtoa töitä. Kukas i osaa enää mitään ja lapsiakin sillä on noin monta, varmaan olis paljon sairaslomilla".
Hain hoitoalan kouluun ja pääsin pääsykokeisiin, ne menikin hyväksytysti läpi, ja pääsin myös jatkohaastatteluun(työvoimapoliittinen koulutus), mutta hylky tuli silti.
Itku on tullut monta kertaa, kun raha tiukassa, joka tietysti heijastuu myös parisuhteeseen.

Teen varmaan vääränlaisia hakemuksia, kun mua ei edes valita mihinkään haastatteluihin. Pitäiskö jättää hakemuksessa kertomatta, kuinka monta lasta mulla on? Tai että olen ollut kuusi vuotta kotona?
Vai mitä hittoa tässä pitä tehdä???

 

No mun mielestä lasten lukumäärä ei kuulu työhakemukseen. Ja ei kannata korostaa sitä, kauanko on ollu kotona. Mitä jos hakisit esikouluun avustajaksi? Sinne pääsee kouluttamatokin.

 

ei tosiaankaan kannata mainita lasten lukumääriä, lasten ikää, tai noita sairaslomia :O Haloooooo?

 

Hakemukseen ei kuulu kirjoittaa montako lasta on tai muita yksityiskohtia. Ne löytyy CV:stä. Hakemuksen ideana on herättää työnantajan kiinnostus, ei kertoa hakijasta kaikkea tai yksityiskohtia. Hyvä sääntö on se, että hakemusta kirjoittaessa puhutaan vain haettavasta paikasta ja siihen suoraan liittyvistä asioista (kuten työkokemus) ja se kannattaa pitää mahdollisimman lyhyenä. CV:n mukaan ei kannata panna omaa valokuvaa.

 

Kiinnostaako sua hoitoala? Kestätkö sairaita, ehkä "hankalia" ihmisiä? Jos kyllä, onnea hakuun, jos ei, hae muulle alalle. Ei hoitoalalle vaikka siellä töitä piisaa.

 

työskentelen henkilöstojohtajana ja vastailen aina sillointällöin työnhakukysymyksiin. Älä nyt suutu siitä mitä sanon, mutta kerron sen mikä on todennäköisesti työnantajan näkökulma (ei siis henkilökohtainen moite vaan kuvaus siitä miten työnantaja ehkä asian näkee):
- liian pitkä kotonaolo, ei kovin uraorientoitunut
- muut arvot kuin työnteko selkeästi tärkeämpiä
- motivaatiotaso epäselvä
- keskeytyksiä ja pätkittäisyyksiä työ/opintohistoriassa - sitoutumisen taso epäselvää

Itse toki tiedät että asia ei ole näin, mutta tämä on se asia miten työnantaja sen näkee. Nyt sitten haluan neuvoa sinua sen verran, että laadi hakemus siten että kumoat kaikki edellämainitut seikat selkeästi. Hakemuksesta pitää paista ainakin seuraavat asiat läpi:
- sinulla on todella kova draivi ja into palata työelämään kotivuosien jälkeen
- olet valmis sitoutumaan ja joustamaan, ja perheen hoito ei ole este työnteolle
- olet valmis aloittamaan "ruohonjuuritasolta" ja omilla näytöilläsi ja ponnisteluillasi osoittamaan työnantajalle, "mistä kana pissii"
- olet valmis kartuttamaan ammattitaitoasi työn ohessa niin paljon kuin työnantaja vaatii

Useimmilla kaltaisessasi tilanteessa olevilla on se asennevika työnhaussa, että he usein hakemuksissa kuvailevat laajasti miksi tarvitsevat työtä, mitä siltä haluavat, miten paljon siitä pitäisi maksaa jne, sen sijaan että miettisivät sitä mitä itse voisi antaa työnantajalle, miten voisi näyttää osaamisensa ja miten voisi todistaa olevansa todella hyvä ja työpaikan arvoinen.

Tiedän että nämä kuulostavat vähän kovilta arvoilta, mutta työmaailma on sitä usein - parasta siis sinällään on katsoa totuutta silmiin. Paras neuvoni on sinulle se, että mikään koulutuksen puute, pätkätyöhistoria, kotonaolo tai muu ei haittaa loppupeleissä kovinkaan paljon jos vain sinulla on oikeanlainen ASENNE työntekoon ja työnhakuun. Muista aina myös hakemuksen lisäksi soittaa työnantajalle ja pyytää mahdollisuutta tulla käymään ja esittäytymään.

Tsemppiä!

 

Teen varmaan vääränlaisia hakemuksia, kun mua ei edes valita mihinkään haastatteluihin. Pitäiskö jättää hakemuksessa kertomatta, kuinka monta lasta mulla on? Tai että olen ollut kuusi vuotta kotona?
Vai mitä hittoa tässä pitä tehdä???

No en ylipäätään tajua miksi kertoisit montako lasta sulla on, kun sitä ei edes kysytä. Kuuden vuoden aukko työhistoriassa näyttää paljon paremmalta kun kerrot avoimesti mistä se johtuu.

Mutta ei sun hakemuksissa varmaan mitään vikaan ole, surullinen tilanne nyt vaan on se, että sun hakemiin paikkoihin taitaa olla tulossa hakijoita joilla on enemmän työkokemusta, ei työterveydellisiä ongelmia (selkävaivat) ja pitempiä työsuhteita kun sulla. Näin se vaan menee.

Sun pitäis pystyä hakemuksissas tuomaan esille se, MIKSI työnantajan kannattais palkata sut eikä sitä ehjemmän työuran ja terveemmän selän omaavaa. Ja älä kauheasti satuile mistään iloisesta ja sosiaalisesta luonteesta, sillä vaikka se on ihan kiva asia, se ei välttämättä ole se kortti jolla sun kannattaa pelata. Iloinen sosiaalinen luonne joka ei pysy töissä eikä omaa kokemusta ei oo mikään valttikortti. Kerro vaikka ennemin siitä että nyt on lapset tehtynä ja motivaatio työelämään kova.

Joku itsensä kehittäminen koulutuksilla vois olla hyvä idea noin monen vuoden tauon jälkeen.

 

Mitä tietoja oot sitten hakemukseen laittanut? Ei kannata korostaa perhettään tai kotona olovuosiaan, ei mainita selkä ongelmista yms. Kaikki työkokemus kannattaa mainita, tosin monta lyhyttä työpätkää ei välttämättä anna kovin hyvää kuvaa hakijasta, etenkin, kun välillä on monta "tyhjää" vuotta pois työelämästä. Joku työkkärin järjestämä kurssi voisi olla hyvä pohjille, pääsisit kiinni työelämään ja työhönottajillakin olisi kuvaa siitä, jaksatko sitoútua työntekoon.

 

työskentelen henkilöstojohtajana ja vastailen aina sillointällöin työnhakukysymyksiin. Älä nyt suutu siitä mitä sanon, mutta kerron sen mikä on todennäköisesti työnantajan näkökulma (ei siis henkilökohtainen moite vaan kuvaus siitä miten työnantaja ehkä asian näkee):
- liian pitkä kotonaolo, ei kovin uraorientoitunut
- muut arvot kuin työnteko selkeästi tärkeämpiä
- motivaatiotaso epäselvä
- keskeytyksiä ja pätkittäisyyksiä työ/opintohistoriassa - sitoutumisen taso epäselvää

Itse toki tiedät että asia ei ole näin, mutta tämä on se asia miten työnantaja sen näkee. Nyt sitten haluan neuvoa sinua sen verran, että laadi hakemus siten että kumoat kaikki edellämainitut seikat selkeästi. Hakemuksesta pitää paista ainakin seuraavat asiat läpi:
- sinulla on todella kova draivi ja into palata työelämään kotivuosien jälkeen
- olet valmis sitoutumaan ja joustamaan, ja perheen hoito ei ole este työnteolle
- olet valmis aloittamaan "ruohonjuuritasolta" ja omilla näytöilläsi ja ponnisteluillasi osoittamaan työnantajalle, "mistä kana pissii"
- olet valmis kartuttamaan ammattitaitoasi työn ohessa niin paljon kuin työnantaja vaatii

Useimmilla kaltaisessasi tilanteessa olevilla on se asennevika työnhaussa, että he usein hakemuksissa kuvailevat laajasti miksi tarvitsevat työtä, mitä siltä haluavat, miten paljon siitä pitäisi maksaa jne, sen sijaan että miettisivät sitä mitä itse voisi antaa työnantajalle, miten voisi näyttää osaamisensa ja miten voisi todistaa olevansa todella hyvä ja työpaikan arvoinen.

Tiedän että nämä kuulostavat vähän kovilta arvoilta, mutta työmaailma on sitä usein - parasta siis sinällään on katsoa totuutta silmiin. Paras neuvoni on sinulle se, että mikään koulutuksen puute, pätkätyöhistoria, kotonaolo tai muu ei haittaa loppupeleissä kovinkaan paljon jos vain sinulla on oikeanlainen ASENNE työntekoon ja työnhakuun. Muista aina myös hakemuksen lisäksi soittaa työnantajalle ja pyytää mahdollisuutta tulla käymään ja esittäytymään.

Tsemppiä!

KIITOS!!!!!!! Luulen että perustelit täysin oikein ne asiat, miksi minua ei valita. Tuhannesti kiitos neuvoista ja vinkeistä

 

Onko sulla lastenhoito järjestetty jos pääset töihin? Jos he haluavat työntekijän nopeasti, eivät he valitse sellaista joka ehkä saa hoitopaikan lapselle sitten parin viikon päästä, kun on kymmeniä sellaisia ehdokkaita jotka voivat jäädä töihin vaikka samantein.
Komppaan täysin työnantajan edustaja -nimimerkkiä, sun pitää tehdä selväksi miksi työnantajan pitäisi valita juuri sut! Jos on odotettavissa että et voi aloittaa nopeasti ja että lasten sairastellessa olet kotona ja että teet työn perheen ehdoilla ja vähän kuin siinä sivussa, sua ei valita.

 

työskentelen henkilöstojohtajana ja vastailen aina sillointällöin työnhakukysymyksiin. Älä nyt suutu siitä mitä sanon, mutta kerron sen mikä on todennäköisesti työnantajan näkökulma (ei siis henkilökohtainen moite vaan kuvaus siitä miten työnantaja ehkä asian näkee):
- liian pitkä kotonaolo, ei kovin uraorientoitunut
- muut arvot kuin työnteko selkeästi tärkeämpiä
- motivaatiotaso epäselvä
- keskeytyksiä ja pätkittäisyyksiä työ/opintohistoriassa - sitoutumisen taso epäselvää

Itse toki tiedät että asia ei ole näin, mutta tämä on se asia miten työnantaja sen näkee. Nyt sitten haluan neuvoa sinua sen verran, että laadi hakemus siten että kumoat kaikki edellämainitut seikat selkeästi. Hakemuksesta pitää paista ainakin seuraavat asiat läpi:
- sinulla on todella kova draivi ja into palata työelämään kotivuosien jälkeen
- olet valmis sitoutumaan ja joustamaan, ja perheen hoito ei ole este työnteolle
- olet valmis aloittamaan "ruohonjuuritasolta" ja omilla näytöilläsi ja ponnisteluillasi osoittamaan työnantajalle, "mistä kana pissii"
- olet valmis kartuttamaan ammattitaitoasi työn ohessa niin paljon kuin työnantaja vaatii

Useimmilla kaltaisessasi tilanteessa olevilla on se asennevika työnhaussa, että he usein hakemuksissa kuvailevat laajasti miksi tarvitsevat työtä, mitä siltä haluavat, miten paljon siitä pitäisi maksaa jne, sen sijaan että miettisivät sitä mitä itse voisi antaa työnantajalle, miten voisi näyttää osaamisensa ja miten voisi todistaa olevansa todella hyvä ja työpaikan arvoinen.

Tiedän että nämä kuulostavat vähän kovilta arvoilta, mutta työmaailma on sitä usein - parasta siis sinällään on katsoa totuutta silmiin. Paras neuvoni on sinulle se, että mikään koulutuksen puute, pätkätyöhistoria, kotonaolo tai muu ei haittaa loppupeleissä kovinkaan paljon jos vain sinulla on oikeanlainen ASENNE työntekoon ja työnhakuun. Muista aina myös hakemuksen lisäksi soittaa työnantajalle ja pyytää mahdollisuutta tulla käymään ja esittäytymään.

Tsemppiä!

Kiitti! Tää jeesas muakin, vaikka osittain olenkin noita mainitsemiasi kohtia korostanut hakemuksessa.

 

Olet kyllä saanut nyt jo niin paljon tooosi hyviä neuvoja, että eihän tässä voi kuin ihastuneena peesailla! Loistavia vinkkejä kerta kaikkiaan. Itse painottaisin vielä, että älä lähetä pelkkiä hakemuksia. Soittele perään. Yhden, toisen, kolmannenkin kerran. Ja tuppaudu käymään, vie vaikka paperit henk.koht. Joku kirjoitti, että älä liitä valokuvaa mukaan. Minä sanoisin, että jos näytät vähänkin ihmiseltä, niin liitä . Sillä tavalla menin itse ensimmäiseen "oikeaan" alan työpaikkaani (pomoni kertoi vuosia myöhemmin, että sekin oli tehnyt vaikutuksen ). Huom. ei tässä mitään kauneutta etsitä, mutta kuva kertoo edelleen ihmisestä paljon...

Ja tosiaan, kuten moneen kertaan on painotettu: älä mainosta lapsia ja pitkää poissaoloa töistä. Vaikka lapset on sulle tietysti tärkeitä, on parempi, ettet kerro lukumäärää edes cv:ssä. Jos kysytään, niin haastattelussa. Siellä sitten varustaudut vastaamaan hoitojärjestelykysymyksiin, joita ei saisi kysyä, mutta joita kysytään silti. Ne asiat ovat tietysti kunnossa, ja sen kerrot selkeästi ja napakasti.

Äläkä nyt anna ittes vaipua synkkyyteen. Tuolla asenteella ja motivaatiolla löydät takuulla töitä! Tsemppiä!

 

[QUOTE="hilavitkutin";22167227]Itse painottaisin vielä, että älä lähetä pelkkiä hakemuksia. Soittele perään. Yhden, toisen, kolmannenkin kerran. Ja tuppaudu käymään, vie vaikka paperit henk.koht. ![/QUOTE]
No, voi olla työpaikkoja jossa tuo toimiikin, mutta meillä menisi välittömästi ö-mappiin henkilö joka soittelee useita kertoja ja ramppaa paikalla.

Rekrytoivilla esimiehillä on keskimäärin yleensä muutakin tekemistä kun istua puhelimen vieressä odotellen josko joku haluais meille töihin. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että vastatessaan siihen työnhakijan ensimmäiseen, toiseen ja vielä kolmanteenkin puheluun esimies joutuu keskeyttämään sen oman työnsä teon, ehkä kesken pahimman kiireen. Vastaavasti vähänkään isommissa firmoissa on erittäin epätodennäköistä päästä esimiehen puheille ainoastaan ilmestymällä paikalle, ja se nyt on sille sihteerille ihan yks hailee vietkö hakemuksen itse vai laitatko postissa. Haluatko välttämättä jättää esimiehen mieleen kuvan ihmisestä, jolla ei ole mitään tilannetajua ja joka töitä saadessaan ilmaantuisi joka halvatun välissä kyselemään jotain pikkuasiaa?

Ensinnäkin: JOS sulla oikeasti ei ole mitään aitoa kysyttävää, älä soita. Mikään ei ole typerämpää kun vastata hakijan soittoon, kun hakija ei oikein itsekään osaa sanoa muuta kuin että soittaa avoimista paikoista. Niin? Mitä siitä? Mitä haluaisit tietää? Öööö...emmätiä mut työkkäristä sanottiin että kannattaa soitella.

JOS sinulla on aitoa kysyttävää, mieti onko kysymys sellainen johon tarvitset vastausta esimieheltä, vai riittäisikö kirjaamo/sihteeri. Tällaisia puhelinkeskusteluja käyn noin 10 jokaista rekrytointia kohden:
- Yritys X:ssä, rekrytoija puhelimessa.
- Täällä Irmeli Pönkkänen, oisin kysyny tuliko mun hakemus perille?
- No, hetkinen, en tiedä, koskas lähetit sen?
- No hetki sitten sähköpostilla.
- Ahaa. No, odotapa hetki, laitan sut pitoon, kysyn henkilöstösihteeriltä onko tullut perille
(hetken kuluttua)
- Juu on tullut perille.
- Ahaa.
- Niin, oisko sulla ollu vielä muuta kysyttävää?
- Ööööö.... ei mulla oikeestaan.
- Selvä, kiitos ja hei.

Tietysti siinä tapauksessa että aidosti on kysyttävää joka vaikuttaa siihen aiotko hakea vai et, esimiehet varmasti vastailee mielellään. Mutta silloinkin kannattanee vältellä sellaisia kysymyksiä jotka joutaa kysyä haastattelussakin (jos sellaiseen pääsee). Jos joka tapauksessa aiot hakea ja joku pikkuseikka vaan kiinnostaa (tyyliin "haittaako jos ens vuoden tirstaina mun pitäis päästä aiemmin"), ehkä sen ehtii sitten haastattelussa kysymyään jos sinne asti päädytään.

 

Niinille: olipas pitkä sepustus. Otit vissiin kommenttini tooosi vakavasti . Työmarkkinoilla ei myöskään kannata provosoitua. Koska ap. ei ilmeisesti hae toimitusjohtajan paikkaa Nokialta, ABB:lta, Strömbergiltä tai muusta tämäntyyppisestä firmasta, rohkenin tehdä niinkin hurjan ehdotuksen, että patistin aktiivisuuteen. Ilmaisin sen tyylilleni uskollisesti tuolla tavalla. Olen viestintäalalla ja meillä aktiivisuus sattuu olemaan avainsana ! Meillä otetaan töihin niitä, jotka ovat tarpeeksi rohkeita ja vähän aggressiivisiakin uskaltaakseen häiritä "tärkeitä pomoja". Tyyppi, joka ei koskaan soita hakemuksensa perään, unohtuu satavarmasti ja kohtalona on delete-nappi.

Tuli kirjoituksestasi mieleen vielä yksi vinkki: ei yksikään pomo jaksa lukea pitkiä sepustuksia. Sanottavansa kannattaa aina tiivistää . Ei tämän enempää!

 

Täällä taa Ap!!!!!!

Olen saanut tästä viestiketjusta hyviä vinkkejä, kiitos niistä
Olen kuitenkin aivan peukalo keskellä kämmentä, kun yritän tässä jälleen kerran tehdä hakemusta.

Aloituskappaleessa pitäisi herättää lukijan mielenkiinto/yrittää erottua jollain tavalla muista hakemuksista?! Ja tuoda esille,miksi haen ks. paikkaa/miksi se minua kiinnostaa.
(ainakin netissä oli malloihakemuksissa neuvottu näin....)
(TÄMÄ ON MINUSTA VAIKEIN KOHTA HAKAMUKSESSA...!!!!)

Sitten runkokappale, missä esittelen tiivisti itseni, taustani ja tämänhetkisen elämäntilanteeni.
(tässä kohtaa olen yleensä maininnut avoimesti,että olen ollut 5-6 vuotta kotona.mielestäni parempi olla rehellinen, kun aukot työhistoriassa ovat kuitenkin nähtävissä)

Lisäksi runkokappaleessa pitää tuoda esille kova osaamiseni, minkä olen koulutuksen ja kokemuksen kautta saavuttanut..Onko näin?

 

Tässä tyietoja paikasta, mihin pitäisi tänään laittaa hakemus:


Toimenkuvaasi kuuluvat myynti- ja asiakaspalvelutyö sekä tuotteiden esillepano. Tehtävä on osa-aikainen km. 30 h/vko.

Odotamme:
• asiakaspalvelu- ja myyntikokemusta
• sisustus- ja somistustaitoa
• kykyä toimia aktiivisena tiimin jäsenenä
• iloista ja reipasta asennetta työhön
• arvostamme kaupan alan koulutusta

Tarjoamme:
• haastavan ja monipuolisen tehtäväkokonaisuuden
• mukavat työkaverit
• Monipuoliset henkilöstöedut

 

Sori kirjoitusvirheet..Muksu hyppii sylissä

 

syyt löytyy tästä: sinä olet jo vanha, yli 30v, sulla on lapsia,
Miksi he myöskään pallkkaisivat kun melkein joka allalle löytyy noit aopiskelijoita jotak tulevat ilmaiseen harjoitteluun, keittiöpuolellakin on melkkei koko viimeinen vuosi pelkkää harjoittelua. Työkkäristä työnantajat saavat työlliostettyjä töihi, nitä otettan aina edelklisen perään, mikis työnantajan PITÄISI maksaa että saa työntekijöitä kun HÄNELLA maksetaan siitä että ottaa harjoittelijoita ja työllistettyjä.

 

Onko tuossa aloituskappaleessa hyvä mainita ikä?

Mielelläni lukisin muutamia mallihakemuksia teiltä, jos rohkenette laittaa
Itse olen niin paljon näitä hakmeuksia nyt laittanut, että pää lyö ihan tyhjää... Olis kiva lukea muutama hakemus, vois saada uutta näkemystä asiaan

 

Tässä tyietoja paikasta, mihin pitäisi tänään laittaa hakemus:


Toimenkuvaasi kuuluvat myynti- ja asiakaspalvelutyö sekä tuotteiden esillepano. Tehtävä on osa-aikainen km. 30 h/vko.

Odotamme:
• asiakaspalvelu- ja myyntikokemusta
• sisustus- ja somistustaitoa
• kykyä toimia aktiivisena tiimin jäsenenä
• iloista ja reipasta asennetta työhön
• arvostamme kaupan alan koulutusta

Tarjoamme:
• haastavan ja monipuolisen tehtäväkokonaisuuden
• mukavat työkaverit
• Monipuoliset henkilöstöedut

tässäpä vinkkiä hakemuksen aloittamiseksi:

EI NÄIN:
"olen 38-vuotias Pälkäneläinen merkonomi ja perheenäiti ja haen avoinna olevaa paikkaa yrityksessänne. Olen mielestäni sosiaalinen, aktiivinen ja sopisin avoimeen tehtävään hyvin"

VAAN NÄIN:
"aktiivinen ja monitaitoinen osaaja valmiina palvelukseenne! Haluan mahdollisuuden päästä näyttämään osaamiseni, oppimiskykyni ja kova intoni työhön palveluksessanne - avoinna oleva tehtävä on kuin luotu minua varten! Monipuolinen kokemukseni antaa hyvän lähtökohdan toimia yrityksenne parhaaksi, ja mahdolliset puuttuvat taidot olen valmis opettelemaan työn ohessa innokaana aktiivisena oppijana!

Kuten jo aikaisemminkin neuvottiin niin ei tosiaan kannata ladella tasapaksua elämäntarinaa ja kertoa perheestään, vaan todellakin korostaa sitä asennetta, oppimisikykyä ja kovaa intoa ja motivaatiota työhön. Se myönnettäköön että työnhaku ja hakemuksen laatiminen on monesti vähän "teatteria", mutta valitettava totuus on se että nuo tylsät "olen ritva-marjatta 50v raisiosta" -aloitukset saavat rekrytoijan usein huokaisemaan että ou gaad, taas yksi tällainen

Aloituksen on oltava siis iskevä, erilainen, yrityksen tarpeisiin personoitu - ja siitä kovasta työhalusta ja asenteesta kertova.

 

Älä hyvä ihminen hae hoitoalalle, jos sulla kerran selkä on "sökö"...

 

tässäpä vinkkiä hakemuksen aloittamiseksi:

EI NÄIN:
"olen 38-vuotias Pälkäneläinen merkonomi ja perheenäiti ja haen avoinna olevaa paikkaa yrityksessänne. Olen mielestäni sosiaalinen, aktiivinen ja sopisin avoimeen tehtävään hyvin"

VAAN NÄIN:
"aktiivinen ja monitaitoinen osaaja valmiina palvelukseenne! Haluan mahdollisuuden päästä näyttämään osaamiseni, oppimiskykyni ja kova intoni työhön palveluksessanne - avoinna oleva tehtävä on kuin luotu minua varten! Monipuolinen kokemukseni antaa hyvän lähtökohdan toimia yrityksenne parhaaksi, ja mahdolliset puuttuvat taidot olen valmis opettelemaan työn ohessa innokaana aktiivisena oppijana!

Kuten jo aikaisemminkin neuvottiin niin ei tosiaan kannata ladella tasapaksua elämäntarinaa ja kertoa perheestään, vaan todellakin korostaa sitä asennetta, oppimisikykyä ja kovaa intoa ja motivaatiota työhön. Se myönnettäköön että työnhaku ja hakemuksen laatiminen on monesti vähän "teatteria", mutta valitettava totuus on se että nuo tylsät "olen ritva-marjatta 50v raisiosta" -aloitukset saavat rekrytoijan usein huokaisemaan että ou gaad, taas yksi tällainen

Aloituksen on oltava siis iskevä, erilainen, yrityksen tarpeisiin personoitu - ja siitä kovasta työhalusta ja asenteesta kertova.

KIITOS TAAS!!!

Tuo laittamasi: EI NÄIN- kappale....noh, juuri noin olen monen hakemuksen aloittanut
Mietin tätä asiaa ja muistan että ennen lapsia tein tuollaisia pirteitä lentäviä hakemuksia ja koskaan ei tarvinut olla työttömänä. Usein pääsin hakemaani paikkaan...näin jälkikäteen sitä ihmettelen.
Mutta niin se vaan taitaa mennä, että mitä useamman vuoden on pois työelämästäö..niin jotenkin se usko itseensä ja itsensä "mainostaminen" tuntuu vaikealta hakemuksessa. Sellainen tietynlainen "ratas" lakkaa pyörimästä, mikä monella uraihmisellä on käynnissä koko ajan. Se Rattaan käynnistäminen on pitkän kotiäityden jälkeen.. (ehkä uskonpuutteen vuoksi?!)vaikeaa.
Halu työelämään on suuri ja kaipaan haasteita enemmön kuin mitään tällä hetkellä, mutta toisaalta töihinpaluu PELOTTAA todella paljon.
Se pelko varmaan heijastuu monella pitkäaikistyöttömällä siitä hakemuksesta läpi, ja antaa työantajalle kuvan, että hakija ei ole tarpeeksi motivoitunut.

Tässä vaiheessa on todettava että onneksi minulla on kuitenkin ollut tuo seuratyö(hallituksessa/rahastonhoitajana), mikä on pitänyt omalla tavallaan kiinni sosiaalisissa kontakteissa, ja on saanut hoitaa vastuullisia tehtäviä.

 

Voisiko runkokappaleesen laittaa näin:

Olen perheen perustanut haasteellisia työmahdollisuuksia etsivä naisihminen ja kotivuosien jälkeen, into palata työelämään on kova!
Koulutukseltani olen merkantti ja aikaisemmin toiminut asiakaspalvelutehtävissä myyjänä, sekä tarjoilijana.
Luonteeltani olen sosiaalinen sekä tunnollinen, ja työni hoidan reippaasti ja oma-aloitteisesti. Olen visuaalinen ja sisustaminen on intohimoni.
Olennaisesti tärkeintä tulevassa työssäni onkin se että saan olla ihmiseten kanssa tekemisissä ja pääsen toteuttamaan visuaalista puoltani.
Olen halukas kartuttamaan ammattitaitoani työn ohessa niin paljon kun työantaja sitä vaatii ja valmis sitoutumaan ja joustamaan. Peheen hoito ei ole este työnteolle.
Työn voin aloittaa sopimuksen mukaan, lyhyelläkin varoitusajalla.

Onko ok???

 

JA OIKEESTI, RAKASTAN SISUSTAMISTA YLI KAIKEN, SE ON SUORASTAAN HARRASTUKSENI!! Eli en tuo sitä hakemuksessa esille vain sen takia, että työssä sitä vaaditaan.

 

tuo kohta: "olen visuaalinen ja sisustaminen on intohimon". Pitäisikösitä muokata, vaikka tyyliin: "Omaan vahvaan visuaalisen silmän ja sisustaminen onkin intohimoni"? Onko parempi?