Oon tässä mietiskellyt noita synnytysasioita viime päivinä, kun toi laskettu aika alkaa lähestyä. Ja mua häiritsee tää joidenkin ihmisten käsitys, että äidit jotka haluaa suunnitellun sektion, haluaa sen siksi, että se on muka jotenkin helpompaa. Onhan se toki helpompaa kun ei tarvitse ponnistaa, vaan lapsi otetaan vaan ulos, mutta kyllä siitä toipuminen on yleensä paljon pidempiaikaista kuin alatiesynnytyksestä.
Itselläni on takana käynnistetty synnytys, jossa erittäin kivuliaat supistukset, vauvan sydänäänten laskuja ja kalvojen puhkaisemisen jälkeen kohdunsuun aukeaminen pysähtyi täysin. Lopulta päädyttiin vuorokauden jälkeen sektioon, josta vauva lähti teholle saamaan lisähappea, ja oli tarkkailtavana vielä 3 päivää.
Minulle tuo ei ollut mukava kokemus millään tavalla, ja toivon että seuraava synnytykseni menisi eri tavalla. Toivon, että saisin synnyttää alateitse. Yli vuosi on mennyt, että tähän toiveeseen olen kallistunut. Alkuun pelkäsin jo etukäteen seuraavaa mahdollista synnytystä, ja halusin sektioon, en siksi että se on mukavampaa, vaan siksi että pelkäsin synnytystä.
Mun pelko muuttui siedettäväksi, kun kävin asioita läpi kätilön ja lääkärin kanssa ns. pelkopolilla. Kaikille vaan ei käy niin, joillekin tuo pelko jää, ja voi olla olemassa jo ennen ensimmäistäkään synnytyskokemusta.
Itselläni on takana käynnistetty synnytys, jossa erittäin kivuliaat supistukset, vauvan sydänäänten laskuja ja kalvojen puhkaisemisen jälkeen kohdunsuun aukeaminen pysähtyi täysin. Lopulta päädyttiin vuorokauden jälkeen sektioon, josta vauva lähti teholle saamaan lisähappea, ja oli tarkkailtavana vielä 3 päivää.
Minulle tuo ei ollut mukava kokemus millään tavalla, ja toivon että seuraava synnytykseni menisi eri tavalla. Toivon, että saisin synnyttää alateitse. Yli vuosi on mennyt, että tähän toiveeseen olen kallistunut. Alkuun pelkäsin jo etukäteen seuraavaa mahdollista synnytystä, ja halusin sektioon, en siksi että se on mukavampaa, vaan siksi että pelkäsin synnytystä.
Mun pelko muuttui siedettäväksi, kun kävin asioita läpi kätilön ja lääkärin kanssa ns. pelkopolilla. Kaikille vaan ei käy niin, joillekin tuo pelko jää, ja voi olla olemassa jo ennen ensimmäistäkään synnytyskokemusta.