Siis mä alan kohta vihata mun kaveria !!! :(

["ninja"]

Se ei ole onnellinen IKINÄ kenenkään puolesta. Kateellinen kuin mikä ja AINA keksii jonkun asian josta lässyttää.

Menin kesällä naimisiin =häät oli paskat, mun häissä olisi sitä ja tätä
Mun polttarit = mun polttareissa ei ainakaan tuu olee mitään tollasta
Ostettiin kämppä = Toi kyl repsottaa tosta ja keittiökin on aika vanha
Mies meni mun autolla töihin = Taas se on jättäny sut ilman autoa (turvaistuin autossa, en voi liikkua miehen autolla)

Sen perhetuttu menee naimisiin = Mä en ainakaan sinne häihin mee (menee kuitenkin)

SIIS IHAN KAIKKI on negatiivista !!! ARGH ja kun hälle sattuu hyviä juttuja niin se julkaistaan facebookissa miljoona kertaa.. AI elämä...


ah, mikä purkaus

 

["höh"]

itsekeskeinen/katkera ihminen on,tiiän samanlaisen tapauksen:/

 

["totuus on"]

Ihmisiä on kaikenlaisia. Jokaisessa meissä on ne omat vikamme ja puutteemme. Emme ole kukaan täydellisiä!

 

[Orion-]

Mä oon sitä mieltä, että ihan turha kaveerata sellaisen ihmisen kans, joka vain väsyttää sua, imee energiaa, levittää negatiivisuutta. Raakasti vaan etäisyyttä sellasiin ihmisiin.

 

["ninja"]

Hitto mä oon sen pojan kummitäti

Se ihminen on muuttunut siis silmissä tollaseksi katkeraksi, mä en ymmärrä :O
Ja siis minä en ole ainoa joka tätä kokee. Hän pitää itseään yli-ihmisenä ja kukaan ei "uskalla" sanoa tälle mitään vastaan, vaan myöntyilee kaikkeen, ja sit puhutaan selän takana, kun se on niin ilkeä ihminen kaikille.

On päiviä joilloin tää kaveri on aivan ihana, mut HETI jos vaikka seura vaihtuu niin PAM.
Hän on katkera varmasti myös siitä et en pyytänyt häntä kummiksi saati kaasokseni, mutta ihminen joka ei osaa pitää huolta edes omasta esikoisestaan (asuu muualla) ei ole valmis myöskään kummivanhemmaksi.. Nuorempi lapsi asuu hänen luonaan.. Onko se sit et hänen elämä ei ole mennyt niin kuin olisi halunnut menevän niin loukkaa muita jotka "etenee" elämässään.. plääh

 

[Waahtera]

Jees, tiedän tunteen.. mulla on samanlainen kaveri.. on aina ollut vähän negatiivinen, mutta nyt viimevuosina on jotenkin räjähtänyt käsiin tuo muiden arvosteleminen.. erityisesti mun korvaan särähtää, kun on koko ajan haukkumassa veljeään ja tämän muijaa lapsenkasvatuksesta:
-vuoden ikäinen ei sano yhtään (selkeää) sanaa = huonosti hoidettu lapsi
-samainen vuoden ikäinen ei kävele tuetta = äiti on paska ja isä tollo, kun eivät osaa opettaa
-koliikki = jotenkin vanhempien syytä tämäki ja kehtaavat vielä valittaa, kun muka väsyttää..
-saavat toisen lapsen = huonot vanhemmat, kun lisää tekevät, vaikka ensimmäistäkään ei kunnolla jaksettu itse hoitaa (oli pari yötä sairaalassa jossain unirytmin kääntöjutussa, kun ei suostunut yöllä nukkumaan..)jnejne... Nii, hirveet vanhemmathan nuo ihan selkeesti on, ku ei vuoden ikänen osaa kävellä ja/tai puhua..

Haukkuu kyllä kaikkia/kaikkea muutakin.. haluttais tietää, että mitä se musta selän takana puhuu.. en ihan usko, että olisin ainoa ihminen maailmassa, jota ei hauku muille kavereilleen...

 

["vieras"]

Moni purkaa omaa pahaa oloaan muihin ihmisiin. Täälläkin palstalla usein vittuillaan ja syynä tuskin on mikään muu, kritiikki erikseen.

 

["harmaana"]

Äitini on samanlainen. Pari tuntia hänen seurassaan ja olen valmis viiltämään ranteeni. Kaikki aina haukutaan, missään ei ole koskaan mitään hyvää. Ja tämä tietysti vain ihmisten selän takana, naaman edessä hän on mielin kielin, tärkeää on se miltä kaikki näyttää. Minä en ole koskaan osannut tehdä mitään oikein (akateeminen koulutus ja koulutustani vastaava työpaikka eivät siis ole mitään), en koskaan. Yllättäen en viitsi häneen pitää mitään yhteyttä. Jos joskus sanon olleeni kipeänä niin vastaus on joko "mulla on kans ihan samaa" tai "sitä on liikkeellä". Koskaan hän ei halua tietää kuinka voin. Kun olin 40 asteen kuumeessa ja oksensin taukoamatta, hän päästi kunnon räkänaurun. Niin paljon hän välittää... Lapsena hänen lempipuuhaansa oli mun nolaaminen mahdollisimman monen ihmisen edessä, siitä hän todella nautti, ne olivat ainoat hetket kun hän kunnolla nauroi.

 

[PinkLily]

[QUOTE="ninja";23611251]Se ei ole onnellinen IKINÄ kenenkään puolesta. Kateellinen kuin mikä ja AINA keksii jonkun asian josta lässyttää.

Menin kesällä naimisiin =häät oli paskat, mun häissä olisi sitä ja tätä
Mun polttarit = mun polttareissa ei ainakaan tuu olee mitään tollasta
Ostettiin kämppä = Toi kyl repsottaa tosta ja keittiökin on aika vanha
Mies meni mun autolla töihin = Taas se on jättäny sut ilman autoa (turvaistuin autossa, en voi liikkua miehen autolla)

Sen perhetuttu menee naimisiin = Mä en ainakaan sinne häihin mee (menee kuitenkin)

SIIS IHAN KAIKKI on negatiivista !!! ARGH ja kun hälle sattuu hyviä juttuja niin se julkaistaan facebookissa miljoona kertaa.. AI elämä...


ah, mikä purkaus[/QUOTE]

Tunnen ihmistyypin ja jätän yleensä omaan arvoonsa.. Yks entinen kaveri tämmönen ja nyt ei olla oltu yli vuoteen tekemisissä...

 

["joo"]

Mulla oli samanlainen kaveri. Huom oli. Vuoteen en ole ollut tekemisissä. Rupesi tulemaan niin ihme kommentteja ettei sitä jaksanut. Oli tosi raskasta olla hänen kanssaan.

 

["jeppu"]

Tunnen paljon tällaisia. Yksikään ei ole enää kaveri. Monet muuttuvat lasten tulon jälkeen tuollaisiksi. puretaan omaa tyytymättömyyttä, kun elämä ei ollutkaan niin helppoa ja ihanaa kuin ehkä oltiin kuviteltu.

En halua elämääni negatiivista energiaa, joten välit kylmästi poikki.