Seuraa PK-seudulta

Olen 32-vuotias äiti ja minulla on vuoden ikäinen poika. Muutin pk-seudulle juuri ennen lapsen syntymää, joten tuttavapiiriin laajeneminen on haaveissani. Pieni perheemme (äiti, isä ja yksi lapsi) asuu tällä hetkellä Keski-Helsingissä, niin kauan kuin asunnossamme tilaa riittää.

Olen luonteeltani rauhallinen, ystävällinen ja luotettava. Entisessä elämässäni harrastin ns. maailmanparannusjärjestöjä, ja yleensäkin kaikenlainen hyväntekeväisyys on lähellä sydäntäni. Rakenteisiin vaikuttaminen on tärkeää, mutta jätän sen minua viisaimmille :). Minua kiinnostavat eniten ihmiset, ihmisoikeudet ovat minulle tärkeitä, tosin pyrin kunnioittamaan myös eläimiä ja ympäristöä.

Mielenkiinnonkohteistani huolimatta, en ole minkään sortin äärimmäisyysihminen; ulospäin näytän ihan tavalliselta, ostan vaatteeni kirppisten lisäksi vaikkapa H&M:ltä, reilun kaupan tuotteiden ja luomun lisäksi ostan pääsääntöisesti tavisruokaa, pyrin välttämään lihansyöntiä mutta en ole kasvissyöjä, lapsenikin syö lihaa, käytämme kestovaippojen lisäksi roskavaippoja ihan vaan siksi, että se on hetkittäin helpompaa. En voisi kuvitella itseäni barrikadeille, vaikka hyvän asian puolesta voisin mennä osoittamaan mieltä. Minusta ei myöskään saisi puunhalaajaa ... ei millään... ei olisi minun juttuni. Yhteenvedonomaisesti voisi sanoa, että laiskuuttani, mukavuudenhaluisuudesta ja pihiydestä sorrun joihinkin helpompiin tai epäeettisiin ratkaisuihin.

Pidän myös kirjoista vaikka lukutuokka-ajat jäivät varhaisnuoruuteen, nykyään luen kun ehdin - eli harvoin. Politiikkaa, yhteiskunnallisiä asioita ja historiaa seuraan pinnallisesti, riittää kunhan olen edes pikkiriikkisen kärryillä missä mennään ja mitä on tekeillä. Kirppiksillä kiertelu on mukavaa, mutta shoppailu isoissa kauppakeskuksissa ei ole minun juttuni. Trendit ja muodin seuraaminen eivät kiinnosta minua, jos minussa on jotain muodikasta, se on enemminkin sattumaa kuin tarkoitus. Rattaiden kanssa tykkään kävellä, ja jos vaan on käytännöllisempää liikun välimatkat mieluummin kävellen tai pyöräillen, mutta en pitäisi itseäni mitenkään liikunnallisena.

Kaveruudessa/ystävyydessä minusta on tärkeintä mahdollisuus jakaa ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan, iloita ja surra yhdessä. On kiva olla ihmisiä joiden kanssa voi tehdä jotakin, mutta vielä ihanampaa on, että olisi ihmisiä joiden kanssa voi vaan olla ja viihtyä, ilman tekemisen pakkoa. Ystävilleni pyrin olemaan luotettava ja saavutettavissa oleva myös silloin kuin ystäväni minua tarvitsee, ei vain silloin kun itse kaipaan seuraa.

Tässä jotain minusta, ehkäpä joku muukin samanhenkinen kaipaa seuraa, eli jos tuntuu että voisimme tutustua, laita yv:tä.
 

Yhteistyössä