Setä perheen arjessa?

Onko lasten isän veljellä paikkaa perheen arjessa?

Olen "pätkätyöläinen" -välillä töissä ja välillä työtön. Autan veljeni perhettä aina kun olen poissa työelämästä. Paikkakunnalla jossa asumme ei ole kummankaan isovanhempia lähelläkään. Itselläni ei ole vaimoa eikä lapsia.

Olen setänä ottanut "isovanhempien" roolin perheen arjessa = autan kaikessa missä voin. Ihan pyllyjen pyyhkimisestä arjen pyörittämiseen.

Siivous,astiat, isompien lasten kaitseminen jne. = KAIKKI hoituu.

Kommentteja mitä muut ajattelevat tästä?

 

Tottakai miespuolinenki voi auttaa oman perheensä perhettä. Miksi ei muka?

 

Minusta on hienoa että olet mukana veljesi perheen arjessa.

Oletan että nautit tästä, etkä siis tee sitä vain velvollisuuden tunteesta?
Oletan myös että olet tervetullut ja apuasi arvostetaan?

Minusta tuntuu, että tuollaisessa tilanteessa arvostaisin eniten juuri sitä, että setä viettää aikaa lasten kanssa ja on heidän elämässään.
Tosin sellaiset askareet kuin siivoaminen ja tiskaaminen eivät mielestäni kuulu sen enempää isovanhemmille kuin sedällekään kuin poikkeustilanteissa, silloin tällöin avuksi mutta ei jatkuvasti.

Hienoa, että olet lähellä veljeäsi ja hänen lapsiaan.
Minun enoni oli elämäni yksi tärkeimpiä ihmisiä.

-Meritähti-

 

Minä kyllä nautin joka hetkestä mitä saan olla veljenpoikieni kanssa! Ne tuhannen vintiöt kyllä tykkää minusta, pomppivat päällä ja välissä saavat sedän hermot loppuun.... Kiva kyllä "painia" niiden kanssa vaikka jäänkin alimmaiseksi siinä leikissä... Olen sen verran isoa tekoa etten mene rikki....

Veljen vaimo ei ole antanut lainkaan ymmärtää että olisi pahoillaan kun teen kotitöitä välissä, päinvastoin!

Perheessä on jo uusi jäsen helmikuulta (aiemmat 4v ja 2.5 v) ja rouvan mielestä kotityöt kuuluvat minulle sanoilla: " Sehän on sanomattakin selvää"!! =)

Eli jatkan samaan malliin kunnes toisin määrätään...

Nyt olen taas töissä mutta yritän elää arjessa mukana kuitenkin!