"satu"
Me oltiin nyt viikonloppuna sukujuhlissa ja siellä sitten tapasin muun muassa 22-vuotiaan serkkuni. Minua alkoi jotenkin säälittämään hänen elämänsä, onhan se kovin hienoa, mutta pakko olla älyttömän yksitoikkoista ja kuin kultalusikalla annettua, ei mitään omaa selviytymistä yms. Hän kertoi juuri ostaneensa avomiehensä kanssa kerrostalokolmion ilmeisesti jostain hesan paremmalta asuin alueelta aika keskustassa kai. Ja nyt remontoivat sitä sitten kun ei kelpaa tuollaisenaan. Ostelee merkkitavaroita ja vaatteeita, nytkin ovat kuulemma talvella menossa kahdeksi viikokoksi Mauritiukselle lomalle. Opiskelevat molemmat kauppatieteitä ja miehellä on lisäkis joku yritys. Vanhaa rahaa molempien perheissä. Jotenkin tulee sellainen olo, että kuuluuko 22-vuotiaan elämän olla tuollaista? Vähän säälittää jotenkin :/ Ei onnea rahalla osteta...