Selviämmekö?

  • Viestiketjun aloittaja vielä ujona harmaana
  • Ensimmäinen viesti
vielä ujona harmaana
Kerron tässä vielä koko tarinan. Mies on ollut tavatessamme täysin raivoraitis ja oli yhteensä raittiina n. 6 vuotta. Pari vuotta olimme yhdessä ja menimme naimisiin. Muutama kuukausi häiden jälkeen olimme ystäväpariskunnan häissä ja siellä mies maistoi ekan oluen raittiutensa jälkeen. Sen jälkeen alkoholinkäytössä on ollut pelkkää alamäkeä. Tuosta on nyt 3 vuotta. Aluksi mies joi silloin tällöin saunakaljan. Sitten alkoi ryypätä tosissaan, mutta tosi harvoin. Ehkä kerran muutamassa kuukaudessa veti kännit. Ajattelin, että ok, koska oma alkoholinkäyttöni oli samanlaista (olen opiskelija, mies on töissä). Mies kyllä käyttäytyi kännissä tosi typerästi ja puhui hölmöjä juttuja, joten yritin häntä saada lopettamaan. Krapula-aamuina mies sanoin monesti, että alkoholi ei sovi hänelle. Töitään ei ole koskaan jättänyt tekemättä viinan vuoksi.

Puoli vuotta sitten koko illan tolkuttomasta juomisesta seurasi se, että mies hyppäsi sänkyyn täysin tuntemattoman naisen kanssa baari-illan jälkeen. En ollut tuolloin kotona, vaan toisella paikkakunnalla, mutta mies kertoi asian minulle heti seuraavana aamuna puhelimessa ja katui kovasti, lupasi, ettei toista kertaa ikinä tule. Muutaman päivän huudon jälkeen annoin anteeksi mutta vannoin, että jos toinen kerta tulee, saa häipyä tai minä häivyn. Mies lupasi lopettaa viinanjuonnin.

Juomattomuutta kestikin uuteenvuoteen asti, mutta miehen oikeastaan ainoa kaveri täällä opiskelupaikkakunnallani on itsekin melko kova juomaan ja tapaamiset menevät kaljoitteluksi. Mies sitten lupasi, ettei ainakaan lähde baariin ilman minua. Ei mennytkään ennen kuin huhtikuun puolessa välissä. Silloin pelkäsin koko yön kotona, että mies tulee kotiin ja kertoo taas samasta asiasta. Ei kuitenkaan silloin vielä ollut minua uudestaan pettänyt, vaan se tapahtui vasta lauantaina. Puoli vuotta ekasta kerrasta, ja nyt taas! Olin kotona ja mies kertoi heti kun tulin kotiin. Itkin ja huusin, että ei ole totta, missä lupaukset?!

Olin aluksi varma että ero tulee. Eilen puhuttiin koko päivä ja yö asiasta. Ymmärrän jotenkuten sitäkin näkökulmaa, että tämä toinenkin kerta voisi mennä vielä saman kriisin piikkiin. Töissä rankkaa, viinanjuonti pakokeino jne jne. Lupasi ettei ota enää yhtään mitään, näkee nyt kaiken kuulemma taaksepäin ja tajuaa kaiken. Lupasi mennä terapiaan/hoitoon/ottaa vaikka antabuskapselin jos tarve vaatii. Selvinpäin ei ikinä naisseuraa etsisi eikä kukaan usko hänestä sellaista, jos ei ole humalassa nähnyt.

Rakastan tietenkin ja ero tuntuu vaikealta. Toisaalta pelottaa, onko tämä taas vain väliaikaista.... milloin tapahtuu taas...? Seksiä harrastimme jo eilen, mutta en tiedä, kannattaako tätä liittoa todellakaan jatkaa. Tuntuu vain niin hankalalta erota.........Toinen puoli itsestäni sanoo, että tästä voi selvitä, tämä on vain kriisi, joka koettelee meitä. Toinen puoli huutaa että petturi pettää aina: jätä se sika, ansaitset parempaa! (Vauva-palstan slogan.. :))

Tällä kertaa nainen oli puolituttu tästä lähistöltä. Sen takia päätimme, että muutamme pois, vaikka nyt meillä on unelmakämppä. En vain ole vielä päättänyt, muutammeko yhdessä vai erikseen.

Nyt mies töissä. Soitti jo aamupäivällä, että miten jakselen. En kovin hyvin.... :'(

Pystyykö mies lopettamaan juomistaan? Lupasi muuttua sellaiseksi kuin oli suhteemme alussa ja kohdella minua kuin kukkaa kämmenellä. Nyt mies muuten soittaa taas, joten lopetan. Kommentteja?

 
kerronpa oman tarinani....

itse olin aikoinani kova ottamaan viinaa....otin ja silloin en oikein ajatellut muita, viina sumensi pääni...

jostain syystä nykyiseni, ihastui minuun vaikka olinkin aika "menevä" tyttö...
aloimme seurustella ja petin ekan kuukauden jälkeen eka kerran...
pidin kahta rinnakkaissuhdetta muutaman kuukauden ja kun ne loppui, petin taas...
mies ei tiennyt ihan kaikkia mutta osan...

jäimme kiinni kun olimme hänen parhaan ystävänsä kanssa...
luulin että se jäi siihen koska oikeasti kaduin, mutta ei....
olin jotenkin hukassa, en tiennyt mitä halusin ja mitä en..
vasta kun mieheni oli aivan rikki ja ilmoitti ettei yksinkertaisesti jaksa enää vaan lähtee ja ilmoitti että oli ollut yhden illan toisen naisen kanssa..se sattui..

silloin vasta oikeasti tajusin, että toiseen on sattunut ja paljon!!!

keskustelimme paljon suhteestamme ja itkimme ja haukuimme ja riitelimme...mikään niistä ei ollut turhaa....

lupasin lopettaa viinan juonnin koska se oli se asia mikä sai mut hunningolle..
lupaukseni olen pitänyt ja rakkaani luottamuksen olen voittanut takaisin..se ei tullut helpolla mutta toisalta, tiedän suhteemme olevan vahva noiden asioiden läpikäynnin syystä...

noista ajoista on jo kymmenisen vuotta ja suhteemme on kuin elokuvista, rakastamme toisiamme enemmän kuin muuta ja olemme toisillemme uskollisia!


tällä tarinalla haluan sanoa sulle että kyllä suhteellanne voi olla tulevaisuus ja erittäin hyväkin sellainen jos miehesi oikeasti haluaa sun ja lopettaa viinan!
se että pettää, ei aina, eikä varmaan kovin useasti, ole syy oman puolison vioista, vaan omasta tyhmyydestä ja seikkailun halusta..
itse en ikinä ota viinaa enää ja se nyt on vähintä mitä rakkaalleni voin tehdä!

tsemppiä sulle ja voimia jaksaa suhteessa jos sikseen...

itse tiedän että pettäjästävoi tullaerittäin hyvä ja huolehtivainen ja sukollinen puoliso oikean ihmisen kanssa!!!!!!! :heart:
 
:'( Jokainen tekee omat ratkaisunsa,mutta ite olen sitä mieltä ettei kaikkea voi laittaa viinan tai seuran piikkiin jokaisella on oma tahto ja päätös valta mitä tekee.vahvasti olen uskonut aina siihen periaatteeseen että se joka pettää kerran pettää toisenkin kerran ja moni joka niin tekee on joskus valmis tekemään niin myös selvinpäin!mieti itse mielessäsi voitko elää ikuiseti tietäen että riski on olemassa,minä en voisi :'( ajatus jo kuvottaa,jos olisin vastaavassa tilanteessa kanssasi en varmasti voisi rakastella miestäni ikinä ajattelematta että se on paneskellut toista naista.omassa suhteessani kävi niin että ent.hyvä ystävättäreni oli päättänyt tuhota suhteeni mieheeni koska itselään menee avioliitossa honosti.hän lähetteli miehelleni viestejä missä ilmaisi haluavansa panna tätä yms.jo se oli todella kuvottavaa vaika mitään ei tietääkseni ole tapahtunut mutta monesti sen jälkeen ajattelin moista ja kuvotus nousi pintaan..en voisi kuvitellakkaan että antaisin anteeksi miehelle joka pettäisi en koskaan..tosin ainoa minkä miehesi teki oikein oli että kertoi sen sinulle itse ettet joutunut kuulemaan sitä muualta :hug: :hug: vomia sinulle ja mieti tarkkaan mikä on sinulle sopiva ratkaisu,kukaan ei voi tehdä päätötä puolestasi!!!
 
Tyti

"mieti itse mielessäsi voitko elää ikuiseti tietäen että riski on olemassa,minä en voisi.."

AINA TÄMÄ RISKI ON OLEMASSA!! ON MIES SITTEN PETTÄNYT ENNEN TAI EI. KERTA SE ENSIMMÄINENKIN.
 
mieti itse mielessäsi voitko elää ikuiseti tietäen että riski on olemassa,minä en voisi.."

AINA TÄMÄ RISKI ON OLEMASSA!! ON MIES SITTEN PETTÄNYT ENNEN TAI EI. KERTA SE ENSIMMÄINENKIN.


sanoisin tuohon pariylöspäin olevaan kommenttiin etten yhdy samaan!kylä voin riskiksi luokitella vain miehen joka on ennenkin pettänyt jos suhde on tasapainossa ja toista rakastaa ei pitäisi olla syytä epäillä toista se on sitä luottamusta! :) mitä tehdä suhteella jossa sitä ei ole..??vai oisko tossa sun kommentissa kyse huonosta itseluottamuksesta kun epäilet miestä joka ei ole pettänyt :ashamed:
 
shiver
Itse pohdin samaa asiaa:jaksanko jatkaa rakkaan kanssa..minun mies on kerran pettänyt yhteisen kaverin kanssa.. välit on poikki kaverin kans, mutta miehen kans olen vielä yhdessä. Ei se välttämättä tarkoita että kerran pettäjä aina pettäjä, koska itse olen kerran pettänyt enkä koskaan voisi tehdä niin miehelleni..tiedänhän itse kuinka se sattuu. mutta silti mietin miltei joka päivä että pettääkö mieheni minua...
kyllä tuosta teidän kriisistä voi päästä yli (ainakaan yrittänyttä ei laiteta), monet ihmiset eivät yksinkertaisesti osaa olla ihmisiksi humalassa.. en usko että pois muuttaminen auttaa tilannetta mitenkään,ei ne ongelmat vanhaan kotiin jää, eikä se mitään muuta asuuko se toinen nainen naapurissa vai toisessa kaupungissa.
mutta koita jaksaa..jos vielä kuitenkin päätät yrittää,niin ainakin jos mies seuraavan kerran pettää, tiedät että olet antanut sille jo mahdollisuuksia parantaa tapansa..
 
Tyti
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.05.2005 klo 12:36 pöö kirjoitti:
mieti itse mielessäsi voitko elää ikuiseti tietäen että riski on olemassa,minä en voisi.."

AINA TÄMÄ RISKI ON OLEMASSA!! ON MIES SITTEN PETTÄNYT ENNEN TAI EI. KERTA SE ENSIMMÄINENKIN.


sanoisin tuohon pariylöspäin olevaan kommenttiin etten yhdy samaan!kylä voin riskiksi luokitella vain miehen joka on ennenkin pettänyt jos suhde on tasapainossa ja toista rakastaa ei pitäisi olla syytä epäillä toista se on sitä luottamusta! :) mitä tehdä suhteella jossa sitä ei ole..??vai oisko tossa sun kommentissa kyse huonosta itseluottamuksesta kun epäilet miestä joka ei ole pettänyt :ashamed:
En ymmärrä ajatustapaasi että vain ennen pettänyt mies on riski. Et voi koskaan tietää koska sinun miehellesi tulee se eka pettämisen kerta. Kaikki pettäjät ovat pettäneet joskus ensimmäisen kerran, ja ovathan hekin oleet silloin riskejä, eikö? Ei toista ihmistä tunne koskaan niin hyvin. Se riski on aina olemassa parisuhteessa.Jos sitä riskiä ei halua ottaa, kannattaa elää yksin. Tottakai hyvässä suhteessa kuuluu luottaa, mutta voi sitä oppia luottamaan vaikka toinen olisi joskus tehnyt erehdyksenkin. Ihmiset oppivat virheistään. Ei ole kysymys onko minulla huono itsetunto vai ei, en ole sanallakaan kommentoinut luotanko itse mieheeni vai en. Joten päätelmäsi oli aivan turha! Mutta realistisesti tiedän että jokaisen naisen mies, samoin kuin miehen nainen, voi sen tehdä yhtä hyvin kuin naapurinkin. Liian sinisilmäinen ei kannata olla! Eikä rakennella pilvilinnoja "ettei minun mieheni koskaan.."
 
vielä ujona harmaana
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.05.2005 klo 13:18 Tyti kirjoitti:
En ymmärrä ajatustapaasi että vain ennen pettänyt mies on riski. Et voi koskaan tietää koska sinun miehellesi tulee se eka pettämisen kerta. Kaikki pettäjät ovat pettäneet joskus ensimmäisen kerran, ja ovathan hekin oleet silloin riskejä, eikö? Ei toista ihmistä tunne koskaan niin hyvin. Se riski on aina olemassa parisuhteessa.Jos sitä riskiä ei halua ottaa, kannattaa elää yksin. Tottakai hyvässä suhteessa kuuluu luottaa, mutta voi sitä oppia luottamaan vaikka toinen olisi joskus tehnyt erehdyksenkin. Ihmiset oppivat virheistään. Ei ole kysymys onko minulla huono itsetunto vai ei, en ole sanallakaan kommentoinut luotanko itse mieheeni vai en. Joten päätelmäsi oli aivan turha! Mutta realistisesti tiedän että jokaisen naisen mies, samoin kuin miehen nainen, voi sen tehdä yhtä hyvin kuin naapurinkin. Liian sinisilmäinen ei kannata olla! Eikä rakennella pilvilinnoja "ettei minun mieheni koskaan.."
Näin ajattelin sen ekan pettämiskerran jälkeen, että tuskinpa toista kertaa tulee, koska mies voi oppia virheestään. Ja että sen takia riski toistumiseen on ehkä pienempi kuin siihen ensimmäiseen. Mutta nyt kun toinen kerta on jo tapahtunut puolen vuoden sisään, en enää pysty ajattelemaan noin vaikka haluaisinkin. Ainoa hyvä puoli tässä on miehen rehellisyys. Haluaisin silti olla yhä yhdessä, mutta en tiedä haluanko olla siksi koska rakastan vai kenties siksi koska en pysty eroamaan / olen riippuvainen / en jaksa erota / en halua kertoa kaikille että olemme eronneet........

Mies toistelee nyt samaa kuin viimeksi, että nyt loppuu alkoholinkäyttö kokonaan ja tuntuu olevan tosissaan. Ei millään haluaisi luopua minusta. Toisaalta haluaisin uskoa, mutta vaikeaa se on......... :'(
 
Olen joskus elänyt alkoholistin kanssa 6 vuotta. Pettäminen ei ollut kuvioissa mukana, mutta suhde loppui siihen, että ihastuin/rakastuin toiseen. Silloin huomasin, että en halua viettää loppuelämääni sidottuna alkoholiin saatikka saada lapsia alkoholisti-isän kanssa.

Nyt olen naimisissa mitä ihanimman miehen kanssa ja meillä on lapsi.

Ex yrittää parhaillaan raitistua AA:ssa, vaikka itse en koskaan uskonut hänen raitistumiseensa.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.05.2005 klo 14:29 pöö kirjoitti:
eipä ole tullut tarvetta ajatellakkan moista,enkä usko että sellaista päivää voisi tulla että mieheni pettisi :kieh: :kieh:
No onpas elämäsi sitten tosi hienoa! Sun tarpeistasi ei just nyt kysytty... Ehkä kannattaisi enemmänkin vastata kysymykseen kuin puhua puutaheinää! :headwall: :headwall: :headwall:
 
vielä ujona harmaana
Selvennän että tuo vieras "kylläpä sulla on mahtavaa" -kommentteineen ei ollut ap = minä.

Selvennän senkin että mielestäni mieheni ei ole silti alkoholisti: juo/joi minusta ihan normaalisti, harvahkoon mutta paljon. Se vain oli ongelma, että päässä naksahti sen verran että alkoi vieraat naiset kiinnostaa. Jospa tämä tästä vielä iloksi muuttuu. Olemme keskustelleet paljon ja yritämme vielä kerran. Harmittaisi, jos jättäisin katsomatta vielä nämä kortit (jos miehen käytös muuttuisikin mutta minä en siitä enää pääsisi nauttimaan, kun olisin hänet jo jättänyt...)Rakastan miestäni kuitenkin tosi paljon ja selvinpäin hän on mitä mainioin mies. Ehkä kukaan ei päätöstäni ymmärrä.
 
just juu
hyvä rouva neiti pöö!!eli pauliina enmä minäkään uskoisi että miehesi sinua pettäisi olisihan se aika sankari jos kaivautuisi haudastaan ylös ja lähtisi kuksimaan muita vainajia :LOL: :LOL: :LOL: en tiedä miten voit vitsailla moisella!!!-t.mies vainajasi ex vaimo
 
anneee
Lainaus:
17.05.2005 klo 14:29 pöö kirjoitti
eipä ole tullut tarvetta ajatellakkan moista,enkä usko että sellaista päivää voisi tulla että mieheni pettisi


No onpas elämäsi sitten tosi hienoa! Sun tarpeistasi ei just nyt kysytty... Ehkä kannattaisi enemmänkin vastata kysymykseen kuin puhua puutaheinää


en tajua miksi yleensä ottaen joka palstalla te neidit rupeatte keskenään väittelemään,jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen vaikka en muuten yhdykkään pöön kommenttiin??typerää!elä välitä muiden kommenteista vaan keskity omaasi kyllä viestin alkuperäinen kirjoittaja varmasti itse tieetää mitä tekee
 
vielä ujona harmaana!!onnea teille uudelle yritykselle ja toivotaan että miehesi osaa arvostaa sitä ja tajuaa miten paljon oli menettämässä!!voimia sinulle :hug: itse en oli moiseen pystynyt.. :'( toivottavasti teet oikean ratkaisun ja onnea vielä sitähän aina tarvitaan =)
 

Yhteistyössä