SELEKTIIVINEN MUTISMI

[hmhmhmhmhhmm]

Jos lapsi puhuu normaalisi kotona ja muiden tuttujen kanssa, mutta koulussa ei edes viittaa tai kysy neuvoa oma-aloitteisesti opettajilta, onko hänellä tämä mutismi?

 

[Piika-äiti]

Sanoisin, että jonkinlainen asenneongelma.

 

[ei ole]

Silloin hänen täytyisi olla täysin tuppisuuna kodin ulkopuolella.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Sanoisin, että jonkinlainen asenneongelma.

Ei aina.

Tuttu poika ei puhunut vieraille tai edes opettajalleen 4-luokkaan asti. Vitosella esitti pääroolin luokan näytelmässä, pitkine repliikkeineen.

 

[Malamuutti]

Se voi johtua monesta asiasta. Ehkä lapsi ajattelee että opettaja tai muut oppilaat eivät ansaitse kuulla hänen puhettaan, jos niitä ei vaikka kiinnosta. Ehkä lapsi ei vaan halua kailottaa tuntemattomille. Ehkä se on vaan ujo. jne.

 

[mam]

Jos lapsi puhuu normaalisi kotona ja muiden tuttujen kanssa, mutta koulussa ei edes viittaa tai kysy neuvoa oma-aloitteisesti opettajilta, onko hänellä tämä mutismi?

Jos kerta vaikeneminen ei koske tuttavia, eikä muita kuin opettajia, ei varmaan ole kuin jonkinlaisesta ujoudesta kysymys. Ratkaisevinta on että muuten normaali puhe sujuu...

 

[mute]

selektiivinen mutismi=osittain valikoiva puhe,voi koskea vain ja ainoastaan jotain ihmisryhmää ja/tai jotain paikkaa esim voi olla että lapsi/nuori puhuu koulun ulkopuolella,mutta ei koulussa,puhuu koulussa kavereille,mutta ei opettajille jne...puhuu kotona,mutta ei kodin ulkopuollella...jotkut pystyvät esiintymään näytelmässä,koska siinä on rooli ja puhumaan pitkätkin repliikit,mutta vaikenee muulloin,kestoa voi olla muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin,voi kestää(ainakin jonkin "asteisena")vaikka läpi koko elämän..ja tuo että täytisi olla tuppisuuna kodin ulkopuolella ei todellakaan pidä paikkaansa,lapsi saatta puhua esim.leikkiessään ulkona,mutt ei puhu koulussa ja saattaa olla jopa niinkin,että puhuu koulussa,mutta ei kotona ja ei,ei todellakaan aina ole syy kotioloista...syys voi olla trauma,mutta harvemmin se on sekään..sosiaalinen perimä,etninen kielivähemmistö...mutisti ei välttämättä ole ujo vaan pystyy toimimaan esimryhmässä hyvinkin aktiivisesta esim.pallopeleissä jne

ja asennevamma toteamus...kantsis miettiä ennekuin kommentoi,jos ei tiedä selektiivisetä mutismista juurikaan mitään tai on jostain wikipediasta käynyt lukemassa

mutistien(mutisti epäiltyjen)vanhemmat tervetuloa mukaan

http://groups.yahoo.com/group/mutismi/?v=1&t=search&ch=web&pub=groups&sec=group&slk=1

 

[vieras]

[
...tuppisuuna kaikkialla kodin ulkopuolella,voi olla myös puhumaton kotona ja puhua kodin ulkopuolella,mutta yleensähän on niin että puhuu kotona ,mutta vaikenee kodin ulkopuolella ja sekin voi olla niin,että vaikenee tietysissä paikoisa tietyille ihmisille jne...eli mutismi on silloin selektiivistä

quote="ei ole"]Silloin hänen täytyisi olla täysin tuppisuuna kodin ulkopuolella.[/quote]

 

[vieras]

..se voi olla selektiivistä mutismia eli valikoivaa puhumattomuutta ja tietysti ujous voi olla siihen syynä

Jos lapsi puhuu normaalisi kotona ja muiden tuttujen kanssa, mutta koulussa ei edes viittaa tai kysy neuvoa oma-aloitteisesti opettajilta, onko hänellä tämä mutismi?

Jos kerta vaikeneminen ei koske tuttavia, eikä muita kuin opettajia, ei varmaan ole kuin jonkinlaisesta ujoudesta kysymys. Ratkaisevinta on että muuten normaali puhe sujuu...

 

[äö]

Voihan se olla. Asiaa pitäisi kyllä lähteä tutkimaan esim. perheneuvolassa.

 

[vieras]

kun selektiivisetä mutismista tiedetään vähän niin voi sano juuri noin että se on vain ujoutta toki niin voi olla mutta kun selektiivinen mutisti voi olla puhumaton juuri jollekin ryhmälle,kuten opettajille vaikka muillekin puhuu,niin kantsii nyt olla painostamatta puhumisen suhteen,koska siinä voi käydä niin,että kun kokee painostusta niin sitten mutismi laajenee....oikealla suhtautumisella se voi jäädä tähän opettajille puhumattomuuteen ja voi mennä "nopeastikin"ohi...

..se voi olla selektiivistä mutismia eli valikoivaa puhumattomuutta ja tietysti ujous voi olla siihen syynä

Jos lapsi puhuu normaalisi kotona ja muiden tuttujen kanssa, mutta koulussa ei edes viittaa tai kysy neuvoa oma-aloitteisesti opettajilta, onko hänellä tämä mutismi?

Jos kerta vaikeneminen ei koske tuttavia, eikä muita kuin opettajia, ei varmaan ole kuin jonkinlaisesta ujoudesta kysymys. Ratkaisevinta on että muuten normaali puhe sujuu...

 

[z]

Mulla oli selektiivistä mutismia lapsena. Lakkasin puhumasta, puhuin vain kotona.
Syynä traumat, tietenkään en tiedostanut niitä lapsena.
Ujous on eria asia, tosin olin ujokin kuten moni muukin.
Pelkästään se ettei viittaa tai kysy oma-aloittesti mitään, ei ole vielä mutismia,
vaan se että ettei puhu ollenkaan esim. koulussa.

 

[mute]

no just joo..joskus ois parempi olla kommentoimatta...selektiivinen mutismi ei ole mikään asennen ongelma ja jos sellsisen lapsen7nuoren elämässä on tolleen ajattelevia ihmisiä niin...

Sanoisin, että jonkinlainen asenneongelma.

 

[mute]

tai selektiivisetä mutismista,he ovat usein myös ujoja ja siitä ympäristön painostukseta/painostuksen alla seuraa selektiivinen mutismi

Jos lapsi puhuu normaalisi kotona ja muiden tuttujen kanssa, mutta koulussa ei edes viittaa tai kysy neuvoa oma-aloitteisesti opettajilta, onko hänellä tämä mutismi?

Jos kerta vaikeneminen ei koske tuttavia, eikä muita kuin opettajia, ei varmaan ole kuin jonkinlaisesta ujoudesta kysymys. Ratkaisevinta on että muuten normaali puhe sujuu...

 

[minna]

tytttäreni mentyä päiväkotiin 4 v alkoi ongelmat. ei puhunut siellä, eikä ole puhunut vieläkään oltua sielä jo vuoden. minä olin pitänyt lasta ujona, mutta eihän hän todellakaan ollut ikänänsä puhut kuin lapsille ja kotiväelle. ei ikinä aikuisille, ei lähitutuillekaan. mummo ja pappa kuuluivat välillä joukkoon jolle puhui ja joskus taas ei jos tapaamisesta kului aikaa. varattiin 5 v neuvola ajoissa ja saatiin lääkärin lähete kaupungin psyk tiimiin josta kävi lää ja psyk sh päiväkodissa kuutelemassa tarinaamme. nyt alkoi tapaamiset yo sairaalan last psykiarrisessa polilla. saa nähdä miten tyttö saadaan puhumaan. eli hoitoa vaativa asia on kyseessä. koulussa on tosi vaikea olla jos ei puhu kellekään, eikä pysty edes apua pyytämään. mitään syytä en tiedä tälle luonteenlaadulle, normaalia perhe-elämää vietämme eikä ongelmia ole. vauvasta asti tyttö ollut todella ujo ja äitiin kiinnittynyt.

 

["vierailija"]

Minkälaista apua tyttönne saa psyk. polilta? Meillä myös selektiivistä mutismia "poteva" 6v poika (diagnoosia ei ole) ja nyt pohdimme, että mitä teemme jatkossa. Poika on edistynyt ihan ilman mitään sen ihmeempiä apuja, joten olemme vaakalaudalla, että alkaisiko poika käydä jossain omassa "terapiassaan" vai ei. Eikä minullakaan ole mitään hajua, että mistä tämäkin johtuu, kun ei ole traumoja taustalla tai mitään muutakaan tavallista perhe-elämää ihmeempää.

 

[mutistin isä]

Jos kerta vaikeneminen ei koske tuttavia, eikä muita kuin opettajia, ei varmaan ole kuin jonkinlaisesta ujoudesta kysymys. Ratkaisevinta on että muuten normaali puhe sujuu...

tohon kommenttiin on pakko sanoa,että..toki voi olla ujo...mutta selektiivinen mutismi on valikoiva puhumattomuus,joka saattaa kohditusa juuri tiettyyn paikkaa/tiettyihin ihmisiin esim.juuri koulussa esim.opettajat..ratkaisevaa toki on se ,että puhuu ja osaa puhua,eikä asioita pidä liikaa kärjistää,pistää tiettyyn lokeroon...mutta jos kyse on mutismista niin ei ole myöskään syytä/eikä fiksua ajatella,että se nyt vaan on ujoutta...koska mutismi on muuta kuin ujoutta(tosin mutistit ovat usein ujoja ja arkojakin)mutta taas jos mutistille (jatkuvaan)sanotaan,että olet jo niiiiin iso,että kyllä nyt jo voit(opeille)puhua...niin...siinä voi käydä silleen,että mutismi pahenee....

 

["Äiti"]

Tarkoittaa siis juuri sitä että joissain tilanteissa, joillekin tietyille ihmisille ei puhu, tai puhuu vähän. Meillä on nyt melkein 12-v. tyttö, jolla vasta tämä diagnoosi todettiin. Pitkään tytön ajateltiin olevan tavallista ujompi, mutta jotenkin ei kuitenkaan sopinut yhteen sen kanssa että tyttö on kuitenkin rohkea menemään eri tilanteisiin ja paikkoihin, ainoastaan puhe saattaa puuttua. Meidän tyttö ei puhu koulussa omalle opettajalle juuri ollenkaan, ja muille opettajille vaihtelevasti opettajasta riippuen. Häpeää itse sitä ettei pysty puhumaan vaan menee sillä tavalla "lukkoon", että todellakaan ei ole asennevammasta kyse. Tyttö on kaikinpuolin muuten normaali, joiltain osin jopa ikätasoaan parempi (testien mukaan). Kavereita on paljon, ja heille puhuu. Sukulaisille, tai muille aikuisille puhuu myös vaihtelevasti, joillekin ei ollenkaan. Viime vuonna haki itse koulun kuoroon, ja tänä vuonna bändiin. Bändissä on nyt soittajana, laulajaksi on yrittänyt myös, joten kauhean ujo ei siis lopulta ole. Yksi mikä jäi lääkärillä käynnistä mietityttämään oli kun sanoin tytön olevan aika pikkutarkka, esim piirtäessä tai koulutehtävissä, niin lääkäri sanoi että on yleistä näillä lapsilla. Sanoi että se vaikuttaisi myös puhumiseen, kun miettii tarkoin mitä sanoo, ja saattaa pelätä väärin vastaamista/sanomista.

 

[vieras kävijä]

Jos kerta vaikeneminen ei koske tuttavia, eikä muita kuin opettajia, ei varmaan ole kuin jonkinlaisesta ujoudesta kysymys. Ratkaisevinta on että muuten normaali puhe sujuu...

viitta pitkälti selektiiviseen mutismiin,joka on juuri sellaista,että puhuu ja pystyy puhumaan tietyille henkilöille ja/tai tietyssä paikassa.
Kyse ei ole missään tapauksessa mistään asennevammasta!!!
Jo ei ole tietoa/käsitystä/ymmärrystä niin ei pitäis mennä laukomaan ihan mitä mieleen juolahtaa
Jos/kun kysymys on selektiivisestä mutismista on kyse enemmästä kuin siitä ettei halua puhua jonkun asenneongelman kanssa.
Selektiivisen mutsitin perhe saa paljon vääränlaista kohtelua/asennetta kohdallee juuri siksi ,että SM on niin vähän tunnettu/tiedetty "sairaus"siihen on monta monta erilaista syytä,jonka sen voi aiheuttaa,ujous on yksi nistä,joka ympäristön painostuksen vaatimusten johdasta johtaa selektiiviseen mutismiin

mutismi ja selektiivinen mutismi on siis hiukan eri asia...molemmat vaikenevat kyllä,mutta selektiivinen mutisti siis valikoivasti,usein syystä jota hän ei itse osaa edes kertoa,miksi jossain paikassa/jollekin henkilöille ei saa sanottua mitään ja on vielä niin,että ympäristön painostus vai kasaa lisää paineita ja saa vaikenemaan enemmän ja enemmän
ja tiedän mistä puhun en vain arvaile!!!!!!!!!!

 

["vierailija"]

sepä onkin yksi "hassu"juttu selektiivisessä mutismissa,että eräällä laila ikäänkuin roolin takana pystyy toimimaan esim.lavalla näytelmissä tai/ja soittamassa/laulamassa,eihän toki selektiivinen mutisti aina ole ujo /arka,vaan kyse on eräänlaisesta sosiaalisten kanssa käymisten vaikeudesta


[QUOTE="Äiti";23581593]Tarkoittaa siis juuri sitä että joissain tilanteissa, joillekin tietyille ihmisille ei puhu, tai puhuu vähän. Meillä on nyt melkein 12-v. tyttö, jolla vasta tämä diagnoosi todettiin. Pitkään tytön ajateltiin olevan tavallista ujompi, mutta jotenkin ei kuitenkaan sopinut yhteen sen kanssa että tyttö on kuitenkin rohkea menemään eri tilanteisiin ja paikkoihin, ainoastaan puhe saattaa puuttua. Meidän tyttö ei puhu koulussa omalle opettajalle juuri ollenkaan, ja muille opettajille vaihtelevasti opettajasta riippuen. Häpeää itse sitä ettei pysty puhumaan vaan menee sillä tavalla "lukkoon", että todellakaan ei ole asennevammasta kyse. Tyttö on kaikinpuolin muuten normaali, joiltain osin jopa ikätasoaan parempi (testien mukaan). Kavereita on paljon, ja heille puhuu. Sukulaisille, tai muille aikuisille puhuu myös vaihtelevasti, joillekin ei ollenkaan. Viime vuonna haki itse koulun kuoroon, ja tänä vuonna bändiin. Bändissä on nyt soittajana, laulajaksi on yrittänyt myös, joten kauhean ujo ei siis lopulta ole. Yksi mikä jäi lääkärillä käynnistä mietityttämään oli kun sanoin tytön olevan aika pikkutarkka, esim piirtäessä tai koulutehtävissä, niin lääkäri sanoi että on yleistä näillä lapsilla. Sanoi että se vaikuttaisi myös puhumiseen, kun miettii tarkoin mitä sanoo, ja saattaa pelätä väärin vastaamista/sanomista.[/QUOTE]

 

["vierailija!]

Yksi osasyy selektiiviseen mutismiin voi myös olla kielelliset ongelmat. Eli joissakin tilanteissa kannattaa käydä puheterapeutin tutkimuksessa, jotta voi poissulkea mahdolliset kielelliset vaikeudet.

 

[vierailija10]

Sanoisin, että jonkinlainen asenneongelma.

olis parempi jättää kommentoimatta ,jos ei tiedä mikä/mitä on (selektiivinen)mutismi!!!!!!!!

 

[vierailija10]

Silloin hänen täytyisi olla täysin tuppisuuna kodin ulkopuolella.

ei tarvitse olla täysin tuppisuuna kodin ulkopuolella!älkää hyvät ihmiset kommnetoiko/neuvoko/päätelkö,jos ette tiedä mitä mutismi on!!!!!!1

 

[vierailija10]

Jos kerta vaikeneminen ei koske tuttavia, eikä muita kuin opettajia, ei varmaan ole kuin jonkinlaisesta ujoudesta kysymys. Ratkaisevinta on että muuten normaali puhe sujuu...

kyllä se voi olla mutismia ja voi olla juuri niin,ettei esim puhu opettajille ja muualla puhuu,voi olla että puhuu lapsille,mutta ei aikuisille,voi olla että puhuu vain perheenjäsenille,voi olla ettei puhu heillekään jos paikalla on vieraita,tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin.Mutismi on vähän tiedetty ja jos siitä ei mitään tiedä on parempi ettei tee omia päätelmiään ja siten viivytä avun hakemista lapselle ja muuten mutistit ovat varsin usein ujoja ja kun aletaan käskeä puhumaan,kun on jo niin iso siinä voi käydä juuri niin,että seuraa mutismi,mutismi ei ole niinkään sairaus vaan oire johon liittyy paljon muutakin esim.sosiaalisten kanssakäymisten pelkoa/jännittämistä

 

[vierailija10]

Mulla oli selektiivistä mutismia lapsena. Lakkasin puhumasta, puhuin vain kotona.
Syynä traumat, tietenkään en tiedostanut niitä lapsena.
Ujous on eria asia, tosin olin ujokin kuten moni muukin.
Pelkästään se ettei viittaa tai kysy oma-aloittesti mitään, ei ole vielä mutismia,
vaan se että ettei puhu ollenkaan esim. koulussa.

voi se olla niinkin ettei puhu opettajille ja se saattaa olla myös mutismia siis selektiivista mutismia eli valikoivaa puhumattomuutta,joka ei siis ole kiinnii siitäettä päättää olla puhumatta jollekin,vaan ei pysty puhumaan.Mutismi pitää sisällään niin paljon vaikeuksia,ei ole kyse pelkästään siitä ettei puhu.Syitä on monia,joista trauma yksi,mutta myös sosiaalinen perimä,etninen kielivähemmistö,perhetilanne jne.jne