Sektiosynnytys ja toinenkin kai

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja liisuli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

liisuli

Uusi jäsen
14.09.2004
8
0
1
Eka syntyi suunnitellulla sektiolla, ja sama olis edessä pian.
Välissä vähän kaihertaa, mulla ois aika pienet mahdollisuudet kyetä alakautta synnyttämään, riskinsä minulle itselleni olisi. (johtuen omasta sairaudestani)

Toisaalta ois alakauttakin kiva kokea, toisaalta tajuan, että se ois mulle varmasti huono homma. Ekalla mietittiin kovasti, kumpaan ryhdytään, sektioon päädyttiin ja kaikki meni hyvin.

Imetys alkoi muutaman päivän päästä sujua, alkukankeuksia oli, mut loppujen lopuksi imetin yli vuoden, pulloa ei meillä koskaan ollut.

Asiasta tietämättömien kommentit satuttaa, tulee niitä, että kokeile ihmeessä alakautta, et sä mitään synnyttänyt ole, kun on sektio ollut jne. Ihan kuin en olisi äiti sitten ollenkaan, jos en alakautta lapsiani ole pungertanut.

Kieltämättä en ääneen ole oikein vielä sanunut, että sektio olis taas edessä. Tuntee itsensä huonommaksi tai jotain.
Onko se niin, että yleinen mielipide on tosiaan sitä, että sektioäiti ei oo oikein äiti ollenkaan? Varsinkaan, jos on suunniteltu juttu jostain syystä, ei siis äkillisesti tullut hätäsektio.
 
Tuo on ihan höpöä koko juttu,tottakai sektiolla lapsensa saanut on aivan yhtä lailla äiti ja synnyttänytkin-sehän lasketaan yhdeksi synnytystavaksi!
Etenkin jos kerran syynä on niinkuin sinulla,sairaus tms,niin tottakai turvallisin vaihtoehto on paras.Itse olen kanssa joskus saanut kuulla kahden sektion takia(kiireellisiä)etten ole oikeen mitään kokenutkaan,mutta nuille ihmisille voi puolestani haistattaa pitkät ;) .
Tärkeintä on lapsen ja äidin hyvinvointi,ja mikäli joku yksilö ei sitä tajua niin omahan on häpeänsä.Sinulle oikeen paljon tsemppiä,ja onnellista loppuraskautta :hug: .
 
Sain esikoiseni sektiolla perätilan vuoksi,toisen lapseni synnytin normaalisti alakautta.Olen kokenut siis molemmat synnytystavat.Molemmista jäi hyvät ja huonot muistot omalla tavallaan.Itse en ole koskaan kokenut hunommuutta sektiostani,päällimmäisenä ajatuksenani on aina ollut kiitollisuus siitä, että lapsi oli terve ja kakki meni hyvin.Älä tuhlaa energiaasi murehtimalla synnytystapaasi,vaan iloitse siitä kuinka hienon asian kroppasi pystyy kasvattamaan sisällään.Paljon kipeämpi asia on mm. lapsettomuus. :flower:
 
Itselleni tehtiin hätäsektio tarjontavirheen vuoksi. Itsellä kesti kauan käsitellä asiaa, että olinko synnyttänyt. Vielä monesti kahdenvuoden jälkeenkin kun sanon synnyttäneeni, mietin itsekseni että eihän se mikään synnytys ollut, vaikka synnytys se on! tuli se sitten mitä kautta tahansa. Nyt odotan toista lastani, ja haluaisin kovasti sektion, koska on itselle jo tuttu ja turvallinen vaihtoehto, kun olen sen jo kerran kokenut. Monet kaverit ovat sanoneet että yrität nyt vaan alateitse jos on siihen mahdollisuus, ja itselle tulee siitä huono olo, että olenko nyt huono äiti jos haluan lapseni muuta kautta kuin se luonnollisesti tulisi. Tietääkö kukaan mitkä mahdollisuudet saada toinen sektio, jos mahdollisuus alatiesynnytykseen!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.02.2005 klo 17:43 lillamyy kirjoitti:
Itselleni tehtiin hätäsektio tarjontavirheen vuoksi. Itsellä kesti kauan käsitellä asiaa, että olinko synnyttänyt. Vielä monesti kahdenvuoden jälkeenkin kun sanon synnyttäneeni, mietin itsekseni että eihän se mikään synnytys ollut, vaikka synnytys se on! tuli se sitten mitä kautta tahansa. Nyt odotan toista lastani, ja haluaisin kovasti sektion, koska on itselle jo tuttu ja turvallinen vaihtoehto, kun olen sen jo kerran kokenut. Monet kaverit ovat sanoneet että yrität nyt vaan alateitse jos on siihen mahdollisuus, ja itselle tulee siitä huono olo, että olenko nyt huono äiti jos haluan lapseni muuta kautta kuin se luonnollisesti tulisi. Tietääkö kukaan mitkä mahdollisuudet saada toinen sektio, jos mahdollisuus alatiesynnytykseen!
Olen ymmärtänyt ettei keisarileikata ilman pätevää syytä,mm juuri terveydelliset syyt,vauvan väärä tarjonta yms.Sektiota ei myönnetä ihan heikoin perustein,onhan leikkaus aina leikkaus.Itse olen siitä hyvä esimerkki,kuten jo aikaisemmin kerroin,esikoinen leikattiin koska hän oli perätilassa,mutta koska toinen vauva oli normaalisti pää alaspäin ja katsottiin että vauva mahtuu hyvin syntymään,leikkauksesta ei edes puhuttu.Enkä itsekään sitä ruvennut "kinumaan". :flower:
 
Ehkä täs vähän kaihertaa, että on pieni kysymysmerkki, onnistuisko alatie vai ei, ehdotonta eitä ei välttämättä ole. Oletusta vain. Hyvin ja nopeasti sujuva synnytys Voisi onnistua, pitempään ei varmasti voimat riittäis. Mut toi voisi on myös voisi, varmaa ei olis. Ehkä, jos ois fakta, että missään nimessä ei kävis alakautta, niin ois omalle mielelle helpompi. Että onko sitä luuseri, kun tavallaan "luovuttaa", vaikkei se sitä oo.
äsh, nyt jäi ajatus kesken, pitää lopettaa
 
Moi liisuli!
Älä suotta mieti moisia asioita vaan iloitse siitä että saat lapsia, oli keino sitten mikä tahansa. Itselläni on yksi lapsi ja suunnitellulla sektiolla syntynyt. En pysty koskaan elinkelpoisen kokoista lasta alakutta synnyttämään ahtaan lantion vuoksi. Eli kaikki lapseni tulen synnyttämään sektiolla. Koskaan en ole huonommuutta asiasta tuntenut ja kaikille olen sanonut kysyttäessä että sektiolla synnytin. Minulle on tärkeintä että saan sen odotetun lapsen ulos elämääni. Sillä tavalla ei ole väliä. Itse en ole koskaan kokenut jääväni paitsi jostain kun en ole alakautta synnyttänyt. Synnytys se on sektiokin. Iloista talven jatkoa sinulle.
 
Minulla oli samat ajatukset kun sain vauvani sektiolla joka jouduttiin tekemään perätilan vuoksi..olisi ollut mahdollisuus synnyttää alakautta mutta en halunnut että lapsi kärsii jos siitä olisi jotain vammoja tullut! Tuntui kyllä aika pahalta kun olin mielessäni miettinyt että miltä se tuntuisi synnyttää alakautta!Mutta nyt jälkeenpäin ajattelen että olen minä siitä huolimatta äiti vaikka lapsi leikkaamalla syntyikin koska onhan sekin synnytys! :heart:
 

Yhteistyössä