Sektiosta kumma juttu.

No tolla logiikalla sit imukuppisynnytyskään ei ole synnytys koska siinä vaan maataan ja lääkäri kiskoo lapsen ulos, tai pihtisynnytys. Kyllä ne kaikki vaan on synnytyksiä, kun siinä kerran syntyy lapsi.

 

Kyllä kanyyli laitetaan joka leikkaukseen. Jopa mulla oli kanyyli, vaikka synnitin ihan normaalisti ja sain lisää puudutetta. Mitäs lääkäri sitten tekee, jos leikkaus venyy niin pitkään, että koko puudute häviää ja potilas on maha auki. Kyllä siinä yleisanestesiassakin sen verran aikaa menee, että kipua kerkee tuntemaan. Älkää nytten ihmiset tyhmiä olko. Mitenkäs te luulette, että nivustyrät ja muut alaraajan leikkaukset tehdään, jotka saattavat kestää pitkäänkin?

Sanoinkin että laitettiin käsivarteen yksi kanyyli lisää =) Että saatiin sekin lääke menemään.

Kyllä sektion jälkeen kipua tuntee, elä vieras siitä ole huolissasi Mutta kesken leikkauksen on aika hurja tunne ruveta tuntemaan kipua. En sitten tiedä miksi. On kuitenkin. =)

Ja Allinlapsi, kyllä minä haluaisin lapsia vielä lisää :heart:

Juu ymmärsin. Itse tarkoitin selkään laitettavaa kanyylia. Jopa minulla oli se selässä, vaikka synnytinkin "vain" tavallisesti. Lisäksi oli käsissä kalyylit, jotka laitetaan myös kaikille, jotka saavat epiduraalin tai spinaalin, verenpaineiden tippumisen vaaran takia.

Ei minulla selässä ollut, kädessä vaan =)

 

mitkä olivat aiempien sektioiden syyt?Kun kerran olet varma että seuraavakin syntyy sektiolla...

itse mietin juuri tuota samaa..

Rakenteellinen juttu, minulla niin ahdas lantio että seksi ja sisätutkimuksetkin tekee kipeää, lääkärit tutkimuksia tehdessäänkin aina siitä huomauttaa. Luut kasvaa jotenkin ahtaasti =) Sen takia eka oli synnytys, sekä tämä toinen. Ja vaikka mahtuiskin niin kolmatta ei enää voi alakautta synnyttää =)

 

miksi ei otetä käyttöön käsitteet synnyttää sektiolla ja synnyttää alakautta?Kukin ajattelee niistä mitä haluaa.

 

Tallamuspurkuma saanko kysyä, missä synnytit?

 

Voisko pelkopoli auttaa?

Mutta kaks asiaa.. 900ml ei ole vielä mitenkään megapaljon. Raskaana olevalla on kuitenkin noin litra ylimääräistä siinä vaiheessa.
Ja tuosta verenpaineesta.. Puudutuskin laskee sitä ja ehkä sua ei "ehditty" tai huomattu nesteyttää samaan vauhtia kuin vajausta tuli ja siksi paineet laski. Lisäksi synnytyksessä äidin verenkierrossa tapahtuu isoja muutoksia. Kaikki vaikuttaa.

Joo mutta sektiossa yleensä menee noin 500 ml, ja kun mulla meni 800 ml sanoi hoitajat sen olevan paljon.

On se 900ml paljon! Ihmisessä on n. 5 litraa verta.
JA minä taas toivon sektiota, kun alatiesynnytys pelottaa. Vaikka ihan vastakkaisia asioita halutaan niin ymmärrän hyvin miten etukäteen voi pelottaa!

 

Tallamuspurkuma saanko kysyä, missä synnytit?

Laitan yv:tä =)

 

Voisko pelkopoli auttaa?

Mutta kaks asiaa.. 900ml ei ole vielä mitenkään megapaljon. Raskaana olevalla on kuitenkin noin litra ylimääräistä siinä vaiheessa.
Ja tuosta verenpaineesta.. Puudutuskin laskee sitä ja ehkä sua ei "ehditty" tai huomattu nesteyttää samaan vauhtia kuin vajausta tuli ja siksi paineet laski. Lisäksi synnytyksessä äidin verenkierrossa tapahtuu isoja muutoksia. Kaikki vaikuttaa.

Joo mutta sektiossa yleensä menee noin 500 ml, ja kun mulla meni 800 ml sanoi hoitajat sen olevan paljon.

On se 900ml paljon! Ihmisessä on n. 5 litraa verta.
JA minä taas toivon sektiota, kun alatiesynnytys pelottaa. Vaikka ihan vastakkaisia asioita halutaan niin ymmärrän hyvin miten etukäteen voi pelottaa!

:hug:
Minä en pelännyt sektiota enkä oikeastaan edes jännittänyt kun esikoista menin synnyttämään. Nytkään en etukäteen jännittänyt mutta jo leikkaussalissa jännitti vähän enemmän kuin ekalla kertaa. Mutta nyt jälkikäteen, tai oikeastaan jo loppuvaiheessa siellä salissa, päätin ettei koskaan enää ( niin kuin varmaan kaikki ajattelee jossain vaiheessa synnytystä, tuli se lapsi sitten ulos mitä kautta hyvänsä ). Enää en siis näin ajatustasolla mitenkään hysteerisesti pelkää ja tiedän että pystyisin siihen vielä uudestaankin, kestän paljon. Mutta nuo kuvat ja muut leikkaussaleista :$ Jaiks!

 

Mulla on kolme sektiota takana. Ensimmäinen oli kiireellinen (alatiesynnytystä yritettiin n. vuorokausi) ja kun ei onnistunut, syntyi poika sektiolla. Toinen syntyi ahtaan lantion takia suunnitellulla ja kaksoset suunnitellulla myös, koska oli jo kaksi sektiota takana.

Jokaisessa sektiossa on verenpaine heitelly, eli olen kakonut kaarimaljaan. Ja sellainen paniikinomainen olotila koko ajan. Puudutus myös noussut kaikissa sektioissa liian ylös, jolloin hengitys vaikeutunut. Erittäin ahdistavaa.

Mutta hengissä siitä selvitty. Sektiokammo on kyllä valtava. Jos jostain syystä haluaisin viidennen, sektio olisi se suurin ongelma, koska se on erittäin ahdistavaa ollut mulle joka kerralla. Eikä itelläni se piina ja paniikki ole loppunut lapsen syntymään, vaan helpotus alkanut oikeastaan vasta sitten, kun olen päässyt osastolle. Vaikka sitten toki ne ah niin ihanat haavakivut iskeny...

 

Niin ja kaksosten sektiossa puudutus alkoi mullakin häipyä liian aikaisin. Oli pelottavaa, kun tietää, että täytyy oma ja vauvojen henki jättää muiden käsiin ja itse ei voi tehdä mitään.

 

Niin ja kaksosten sektiossa puudutus alkoi mullakin häipyä liian aikaisin. Oli pelottavaa, kun tietää, että täytyy oma ja vauvojen henki jättää muiden käsiin ja itse ei voi tehdä mitään.

Just tuollanen pelottava tunne siitä että pitäis kestää kaikki ja siinä voi kuitenkin käydä huonosti. Sitä on kyllä vaikea selittää.
Ja minulla kävi puudutuksen laiton kanssa nyt toisella kertaa niin että osu jotenki niin ensin että oikea jalka sai "sähköiskun" ja oikeaa kättä alko pakottaa :kieh:

 

Niin ja kaksosten sektiossa puudutus alkoi mullakin häipyä liian aikaisin. Oli pelottavaa, kun tietää, että täytyy oma ja vauvojen henki jättää muiden käsiin ja itse ei voi tehdä mitään.

Just tuollanen pelottava tunne siitä että pitäis kestää kaikki ja siinä voi kuitenkin käydä huonosti. Sitä on kyllä vaikea selittää.
Ja minulla kävi puudutuksen laiton kanssa nyt toisella kertaa niin että osu jotenki niin ensin että oikea jalka sai "sähköiskun" ja oikeaa kättä alko pakottaa :kieh:

Ei kuulosta kivalta. :O

Mulla kaksosten sektiossa ei kukaan pitäny ns. sikiöasennossa, kun piikkiä laitettiin selkään. Se kesti kauan ja joutui pari kertaa tökkimään sillä neulalla. Se on inhottava tunne. Ja sitten se tunne, kun puudutus leviää, se on pelottavaa. Henkäisinkin viimeksi, että "en muistanutkaan, että tää tuntuu näin inhottavalta..." Tulee omituinen kuuman ja kylmän tunne kun se leviää ja tavallaan pelkää, että se lamauttaa täysin.

Mie yrittäny jokaisessa sektiossa jostain syystä kääntyä vasemmalle kyljelle ja katsonu vasemmalle. Miksihän siinä ei voi päätä kääntää oikein, tuntuu pää erittäin raskaalta? :/

Oliko sulla heräämössä niin, että tuntuu, kuin jalat ois koukussa, vaikkei ne olleetkaan?

 

No sanokoon mitä sanoo kaikki muut, mutta mä oon synnyttänyt vaan kaksi lasta, kolmas leikattiin koska oli kuolla synnytykseen. Mutta kolmannen aikana en elettäkään tehnyt että olisin synnyttänyt, se kiskottiin musta ulos. En synnyttänyt, vaan se oli leikkaus.

Mutta yhtä kaikki, ihana muksu tuli silti, ja vielä hengissä :wave: :wave:

 

Niin ja kaksosten sektiossa puudutus alkoi mullakin häipyä liian aikaisin. Oli pelottavaa, kun tietää, että täytyy oma ja vauvojen henki jättää muiden käsiin ja itse ei voi tehdä mitään.

Just tuollanen pelottava tunne siitä että pitäis kestää kaikki ja siinä voi kuitenkin käydä huonosti. Sitä on kyllä vaikea selittää.
Ja minulla kävi puudutuksen laiton kanssa nyt toisella kertaa niin että osu jotenki niin ensin että oikea jalka sai "sähköiskun" ja oikeaa kättä alko pakottaa :kieh:

Ei kuulosta kivalta. :O

Mulla kaksosten sektiossa ei kukaan pitäny ns. sikiöasennossa, kun piikkiä laitettiin selkään. Se kesti kauan ja joutui pari kertaa tökkimään sillä neulalla. Se on inhottava tunne. Ja sitten se tunne, kun puudutus leviää, se on pelottavaa. Henkäisinkin viimeksi, että "en muistanutkaan, että tää tuntuu näin inhottavalta..." Tulee omituinen kuuman ja kylmän tunne kun se leviää ja tavallaan pelkää, että se lamauttaa täysin.

Mie yrittäny jokaisessa sektiossa jostain syystä kääntyä vasemmalle kyljelle ja katsonu vasemmalle. Miksihän siinä ei voi päätä kääntää oikein, tuntuu pää erittäin raskaalta? :/

Oliko sulla heräämössä niin, että tuntuu, kuin jalat ois koukussa, vaikkei ne olleetkaan?

Joo, se on jännä tunne kun se puudutus alkaa levitä. Tuntuu niinku iho painais moninverroin enemmän, ois jonkun painavan peitossa. Nytkin oikein tunnen sen tunteen käsissäni
Kun makasin selälläni ja odottelin operaation alkua ni heiluttelin vasenta jalkaa että kaikki varmasti huomaa ettei se ole puutunu mutta ei kukaan siihen kiinnittäny huomiota Oikeaa en edes pystyny heiluttamaan ja siitä katoskin puudutus tosi hitaasti, oli puutunut vielä synnytyssalissakin vaikka vasemmasta katos puudutus jo heräämössä.
Minusta jalat tuntu kaikinpuolin oudoilta heräämössä Yritin kaiken aikaa vaan liikuttaa et pääsisin sieltä synnytyssaliin ja ei meinannu millään liikkua. Sit kun sai kipulääkettä kanyylin kautta ni heräämön tarvikekaapit alko "lainehtia"

 

Mulla ainaki ekassa kokeiltiin märällä ja kylmällä vanutupolla, että mihin asti puudutus on noussut. Tokassa ja kolmannessa ei niin tehty (eri paikkakunta ja sairaala kuin ekassa) ja muistan miettineeni, että unohtiko noi jotain...

Heräämöstä muistan, että lähes koko ajan koetin heiluttaa jalkaa tai varvasta edes. Mutta ku ei... Ja tuntee, että jotain niissä jaloissa tapahtuu koko ajan, oli turhauttavaa. Ja kaksosten jälkeen sain ihanan lämpöpeiton päälleni, oli niin vilu.

Esikoisesta mua ei viety ollenkaan heräämöön, vaan takaisin synnytyssaliin, missä mies odotti pojan kanssa.

 

-Äiti koska mä oon syntyny?
-Sä et oo syntyny ikinä, sut on vaan leikattu.

Näiden ihme The Synnytys -vouhottajien mielestä sektiolasten pitäis kai juhlia kerran vuodessa leikkauspäivää.

 

Minun ensimmäinen lapseni syntyi hätäsektiolla ja toinen kiireellisellä sektiolla. Ap, kuulostaa tutulta tuo jalkojen tunnottomuus yms. Ei kai ole tarkoituskaan että jalat puutuisivat kokonaan. vain maha, lantio ja toki puudutus leviää osittain myös reisiin. On vaarallista jos puudutus aine " nousee" ylemmäs, henki salpautuis...
Itselläni tosiaan kaikki seuraavat leikataan. Toivottavasti nyt saisin edes kaksi lisää. Viimeksi sanoivat että minulla ei ole arpikudosta kohdussa paljoakaan, eli toiveita olisi useampia saada.
Niin siitä epiduraalista... Kun minulle laitettiin niin verenpaineeni romahtivat ja vauvan sydän äänet hävisivät, siksi siis hätäsektio. Toisen synnytyksessä minulla olikin epiduraali kielto, mutta se oli pakko laittaa 2 vrk yrityksen jälkeen. Sama toistui... paineet laski....mulla oli kuumetta 39 ja tulehdusarvot olivat 340!!! Oli pakko taas leikata.
Syy tähän on että mun kohtu ei paina lasta tarpeeksi napakasti alaspäin. ELi ns. laiskakohtu. Ekan synnytyksessä ne sano, että mun alapään lihakset on niin timmissä kunnossa,e ttä sen takia ei paikat ala aukeamaan. (urheilin silloin paljon ja uskoin tuohon) Toisen kohdalla en enään uskonu paikkojen timmiyteen... vaan laiskaan kohtuun!
Sydämestäni voin sanoa, että olen SYNNYTTÄNYT kaksi ihanaa lasta, vaikkakin ovat leikkaamalla tulleet.

 

Minun ensimmäinen lapseni syntyi hätäsektiolla ja toinen kiireellisellä sektiolla. Ap, kuulostaa tutulta tuo jalkojen tunnottomuus yms. Ei kai ole tarkoituskaan että jalat puutuisivat kokonaan. vain maha, lantio ja toki puudutus leviää osittain myös reisiin. On vaarallista jos puudutus aine " nousee" ylemmäs, henki salpautuis...
Itselläni tosiaan kaikki seuraavat leikataan. Toivottavasti nyt saisin edes kaksi lisää. Viimeksi sanoivat että minulla ei ole arpikudosta kohdussa paljoakaan, eli toiveita olisi useampia saada.
Niin siitä epiduraalista... Kun minulle laitettiin niin verenpaineeni romahtivat ja vauvan sydän äänet hävisivät, siksi siis hätäsektio. Toisen synnytyksessä minulla olikin epiduraali kielto, mutta se oli pakko laittaa 2 vrk yrityksen jälkeen. Sama toistui... paineet laski....mulla oli kuumetta 39 ja tulehdusarvot olivat 340!!! Oli pakko taas leikata.
Syy tähän on että mun kohtu ei paina lasta tarpeeksi napakasti alaspäin. ELi ns. laiskakohtu. Ekan synnytyksessä ne sano, että mun alapään lihakset on niin timmissä kunnossa,e ttä sen takia ei paikat ala aukeamaan. (urheilin silloin paljon ja uskoin tuohon) Toisen kohdalla en enään uskonu paikkojen timmiyteen... vaan laiskaan kohtuun!
Sydämestäni voin sanoa, että olen SYNNYTTÄNYT kaksi ihanaa lasta, vaikkakin ovat leikkaamalla tulleet.

Kyllä siinä jalatkin puutuvat.

Mulla oli kahden sektion jälkeen hirveästi arpikudosta ja sitten vielä joku kalvo ihan säpäleinä, joutuivat sitä paikkailemaan. Kaksossektiossa meni melkein 1,5 tuntia. Kursivat kuulemma kokoon kuin palapelin.

 

Voisko pelkopoli auttaa?

Mutta kaks asiaa.. 900ml ei ole vielä mitenkään megapaljon. Raskaana olevalla on kuitenkin noin litra ylimääräistä siinä vaiheessa.
Ja tuosta verenpaineesta.. Puudutuskin laskee sitä ja ehkä sua ei "ehditty" tai huomattu nesteyttää samaan vauhtia kuin vajausta tuli ja siksi paineet laski. Lisäksi synnytyksessä äidin verenkierrossa tapahtuu isoja muutoksia. Kaikki vaikuttaa.

Joo mutta sektiossa yleensä menee noin 500 ml, ja kun mulla meni 800 ml sanoi hoitajat sen olevan paljon.

No mä teen sitä työkseni ja en todellakaan ole samaa mieltä tuosta 500ml. Mutta saat pitää mielipiteesi.

 

On se 900ml paljon! Ihmisessä on n. 5 litraa verta.

Raskaana olevalla on loppuvaiheessa noin 6litraa verta.

 

Voidaanhan sektio tehdä yleisanestesiassakin. Onhan sekin vaihtoehto, vaikka en kyllä usko, että suostuvat siihen kovin helpolla, jos ei ole hätä.

Ihan uteliaisuudesta kysyisin, että miksi et saanut lisää puudutetta, jos leikkaus venyi?

Puudutetta on kai mahdotonta lisätä, jos leikkaus venyy. Puudutehan laitetaan epiduraalitilaan selkään ja mitenkä sitä kesken leikkauksen ellei ole sitten laitettu sellaista kanyylia ja letkua sinne, mutta tuskin sellaista laitetaan yleensä. Jos puudutus häviää niin sitten kai ei ole muuta mahdollisuutta kuin nukuttaa nopsaan. Näin luulen, mutta ei ihan varmaa tietoa.

Ei ole todellakaan varmaa tietoa... =) Puudutetta voidaan lisätä ompeluvaiheessa. Ja lisäksi äidille voidaan antaa rauhottavaa heti kun vauva on saatu ulos mikäli siihen tarvetta ilmenee esim. äidin tuntiessa pelkoa tai ahdistusta.

 

Minun ensimmäinen lapseni syntyi hätäsektiolla ja toinen kiireellisellä sektiolla. Ap, kuulostaa tutulta tuo jalkojen tunnottomuus yms. Ei kai ole tarkoituskaan että jalat puutuisivat kokonaan. vain maha, lantio ja toki puudutus leviää osittain myös reisiin. On vaarallista jos puudutus aine " nousee" ylemmäs, henki salpautuis...
Itselläni tosiaan kaikki seuraavat leikataan. Toivottavasti nyt saisin edes kaksi lisää. Viimeksi sanoivat että minulla ei ole arpikudosta kohdussa paljoakaan, eli toiveita olisi useampia saada.
Niin siitä epiduraalista... Kun minulle laitettiin niin verenpaineeni romahtivat ja vauvan sydän äänet hävisivät, siksi siis hätäsektio. Toisen synnytyksessä minulla olikin epiduraali kielto, mutta se oli pakko laittaa 2 vrk yrityksen jälkeen. Sama toistui... paineet laski....mulla oli kuumetta 39 ja tulehdusarvot olivat 340!!! Oli pakko taas leikata.
Syy tähän on että mun kohtu ei paina lasta tarpeeksi napakasti alaspäin. ELi ns. laiskakohtu. Ekan synnytyksessä ne sano, että mun alapään lihakset on niin timmissä kunnossa,e ttä sen takia ei paikat ala aukeamaan. (urheilin silloin paljon ja uskoin tuohon) Toisen kohdalla en enään uskonu paikkojen timmiyteen... vaan laiskaan kohtuun!
Sydämestäni voin sanoa, että olen SYNNYTTÄNYT kaksi ihanaa lasta, vaikkakin ovat leikkaamalla tulleet.

Ihminen on neuroanatomialtaan sellainen että kyllä niiden jalkojen kuuluukin puutua ihan kokonaan. On ihan normaalia että puudute nousee hetkellisesti liian ylös jolloin hengitys hetkellisesti hankaloituu. Menee nopeasti ohi ja yleensä siinä ainoa inhottava asia onkin äidin oma hätääntyminen.

 

Joo minä sain mömmöjä heti kun vauva oli pihalla, en vain kestänyt sitä olotilaa paikoillani. Nukutuslääkäri oli ihana ja ei tosiaan tarvinnu mitään tuntea, ei kipua eikä ahdistusta.