sektion syitä

Synnytyspelon vuoksi tehtiin sektio 2 v sitten, oli todella hyvä kokemus. Tyttö on ollut koko ajan terve ja suloinen kuin mikä! Syyskuun lopussa tehdään toinen samalla tyylillä, odotan jo innoissani, tosin tämä tehdään eri sairaalassa kuin ensimmäinen, kun olemme muuttaneet, joten sen verran jännittää, että millaista täällä on.

 

\

Synnytyspelon vuoksi tehtiin sektio 2 v sitten, oli todella hyvä kokemus. Tyttö on ollut koko ajan terve ja suloinen kuin mikä! Syyskuun lopussa tehdään toinen samalla tyylillä, odotan jo innoissani, tosin tämä tehdään eri sairaalassa kuin ensimmäinen, kun olemme muuttaneet, joten sen verran jännittää, että millaista täällä on.

Missä sairaalassa synnytit?

Itse en aio enää alateitse synnyttää ja pelottaa jos meidän sairaalassa ei sektiota tehdä synnytyspelon vuoksi!
Eivät nimittäin meinaa siihen suostua siskonikaan kohdalla;odottaa kaksosia ja molemmat ovat poikittain! Aika lopussa on hänen odotus, ens kuussa la...

 

Ekassa synnytyksessä sattuneen pahan repeämän vuoksi toinen "tehtiin" suunnitellulla sektiolla.

 

\

Vähän menee asian vierestä, mutta jos on tehty hätäsektio, niin onko vauva siinä tapauksessa hätäkastettu? Vai, että jos vauva sieltä ihan kunnossa tulee ulos, niin kaikki on ok?

Mulle tehtiin hätäsektio koska vauva olikin huomattavasti suurempi kuin luultiin eikä mahtunutkaan alakautta. Eikä hätäkastettu, koska emme kuulu kirkkon.

 

Menin käynistykseen rv42. Käynistys onnistui...mutta sitten vähän ennen ponnistusvaihetta lapsen sydänäänet laski kokonaan eikä nousseet kuin hieman (asentoa vaihtaessani) päädyttiin kiireelliseen hätäsectioon!!! Vauvan napanuora oli mennyt sykkyrään pään ja olkapään väliin, ja kun lapsi oli laskeutunut niin napanuora ei päässyt enään oikenemaan! Tästä kauheasta "kiireellisestä hätäsectiosta" on jäänyt paha mieli ja "kammo". Leikkaus tehtiin pystysuuntaan ja arpi on 13cm pitkä. :ashamed:
En tahdo koskaan enään keisarinleikkausta!!! (jos ei oo pakko)

 

Well kiitos kun kerroit tarinasi. Mietinkin juuri tuota että miten tommosen istukan irtoamisen voi huomata. Onneksi teillä meni kaikki hyvin :flower:

 

\

Ekassa synnytyksessä sattuneen pahan repeämän vuoksi toinen "tehtiin" suunnitellulla sektiolla.

Moikka. Monenko asteen repeämät sulla oli? Ehdottiko lääkäri sektiota vai pitikö sun itse pyytää sitä? Mulla oli esikosta III-asteen repeämät eli emätin repes peräsuoleen saakka ja peräsuolen sulkijalihas napsahti irtipoikki. Nyt odotan toista ja synnytys luonnollisesti jännittää...

 

Kiireellinen sektio. Vauva ei vaan tullut monen tunnin ponnisteluista huolimatta eikä synnytys edennyt yhtään. Aloin olla itsekin jo niin väsynyt ja vauvan sydänäänet rupesivat heikkenemään. Ei siinä ollut muita vaihtoehtoja. Kävin leikkauksen jälkeisenä päivänä lantion kuvauksissakin mutta ei se lantion ahtaudesta johtunut. Mitenhän uskallan edes toista yrittää jos samalla tavalla käy?? Haluan kyllä toisen lapsen joskus..

 

Mulla oli syyn tästä kolmannesta 2vkoo sitten runsas, äkillinen verenvuoto. Olin onneks jo valmiiks sairaalassa, kun sain kipeisiin supistuksiin vauhtia yhdestä pienestä supistus-lääkkeestä. Heti sen jälkeen tämä verenvuoto alko hulahtelemalla ja suoraan synnytys-saliin, jossa ultrattiin. Istukka ok, ei ollu revenny, vuoto tuli muualta, mutta ei odoteltu, kun paikat vasta n.3-4 senttiä auki ja verta hulahteli.

Samantien leikkaussaliin, kiireeellinen sektio verenvuodon takia. Vauva terve, luojan kiitos, mutta kyllä pelästytti. :'( :heart:

 

Ups, kone temppuilee... :ashamed: <br><br>

 

No juu. Kolmannen kerran sama viesti tuli. :headwall: <br><br>

 

\

\

Miten olette osanneet hakeutua hoitoon "ajoissa"? Kuulostaa varmaan tyhmälle, mutta mistä olette tienneet et vauvan sydän meinaa pysähtyä? Itseäni pelottaa tuo istukan irtoaminen...Tiedän, että se on melko harvinaista, mutta ainahan pitää kai jostain panikoida...Nyt viime metreillä lasken hulluna liikkeitä ja mietin istukan toimivuutta :ashamed: RV 38+2

minulla oli silleen että edllinen iltameni hyvin vielä, mutta sitten illalla 10-11välillä oli sellasia no ne tuntui niin kuin kohtua olisi puristeltu en tiedä oliko ne suppareita -en tiedä millanen suppari on kun en ole kaiketi kokenut sellaista- vai tuntemuksia et istukka irtoaa ja koko yön sitä kesti en saanu nukuttua ne oli aika kivuliaita vatsa ei kauheesti menny kovaksi niin kuin olen kuullut et suppareissa menee. en siis tiennyt todellakaan et istukka irtoaa. ja aamulla koko maha ja kohtu oli tosi arka ja hellänä ja sit vauva alkoi työntämään peppua voimakkaasti kylkiluihin ja keuhkoihin hengittäminen oli hankalaa. ja sitä siinä reilun tunnin ihmettelin et onko tämä normaalia kun oli eka odotukseni ei osannu lukea tuntemuksia. ja sit mulle vaan iski pakokauhu päässäni takoi vain et vauvalla on hätä miksi se muuten sitä peppua tolleen työntää.
soitin sitten siskolleni ja hän rauhoitteli et ei hätää soita neuvolaan.
ja siinä minä sitten hädissäni päätin että ei ne siellä neuvolassa voi tehdä mitään et nyt on jotain pahasti pielessä.
soitin synnärille ja he sanoi et tule käymään niin rauhoitut.
ja ei mulla tullu mieleen soittaa taksia saati ketää jäädä odottamaa et tulee hakemaan. tuskissani ajoin sairaalaan. jälki käteen ajatuskin tuntuu hurjallta et ajoin itse.
pääsin heti sisään ja sykkeet alkoi heti ihanasti kuullumaan hetken jo hiukan rauhoituin ja sanoin kätilölle että laita ne sydän äänet isommalle että minä kuulen ja mieleni rauhoittuu ja kätilö laittoi,
sitten porhalsi lääkäri sissään ja oikeasti hän huudahti mitkä surkeat käyrät!
minä aloin parkumaan ja mitä sinä tarkoitat äänethän kuuluu!
joo mutta vauva ei liiku lainkaan.
sitten hän sanoi että odotetaan 5minuuttia jos käyrä ei parane leikataan.
silloin minä aloin itkemään suoraa kurkkua ja huusin onko vauvani kuollut?
lääkäri vastasi ei ja käänsi monitorin minuun päin ja näytti et sydä lyö- siinä vaiheessa en enää kuullut hysterialtani niitä sydämen ääniä.
ja saman tien lääkäri sanoi nyt vauhtia nyt leikataan.
se oli hirveetä! muistan kaikki vieläkin niin elävänä mielessäni.
huusin vaan mikä vauvalla on hätänä?
lääkäri epäili istukan repeämistä ja siksi vauva ei lliiku vaan säästää happea tärkeimmille elimille näin hän huikkas ja painui ulos huoneesta.
ainoa mitä osasin sanoa kätilölle tieitkö sinä heti et leikataan.
hän vastasi et kyllä tiesin että synnytät tänään mutta toisessa sairaalassa, mutta nyt on niin kiire ettei ehditä siirtämään TYKS.iin.
pistos kortisoonia käteen ja vaatteet loputkin vietiin ja heitettiin sänkyyn ja pari käytävää ja samassa minut heilautettiiin leikkauspöydälle ja pesivät mahaani ja nopeasti valmistivat leikkaukseen ja minä itken ja huudan en minä nuku vielä älä leikkaa ja mitä tapahtuu ja kaikkea sekavaa huusin siinä hysteriassa.
lopulta kuulin kätilön rauhoittavan äänen sanovan nimeni että rauhoitu nyt on kiire ei ehdi kertomaa mitä tapahtuu ja sitten armeliaasti nukutus humahti ja pimeys tuli.
seuraavaksi heräsin ja kun tokkuralatni muistin missä mennän kysyin kuoliko vauvani? hoitaja sanoi ei, ilosesti. onneksi olkoon olet nyt äiti ja sinulla on komea poika täällä, pieni mutta komea!
näin jälki käteen olen miettinyt että jos olisin menny neuvolaan olisin onnellisena kuunnellut sydän äänet ja lähtenyt kotiin ja tod.näk. vauvani olisi menehtynyt ja mahdollisesti itsekin, sillä kun istukka irtoaa kokonaa pitäs olla jo leikkuu pöydällä et lapsi saadaan pelastettua ja veren vuoto lakkaamaan.
mulla irtosi osittain kolmasosa oli irronnut sanoi lääkäri.
ja sen vuoksi vauvani ei saanut tarpeeksi happea.
seraukset olivat aika radikaalit ja vauvani oli kriittisessä tilassa pitkään ja kovin kovin sairas kauan.
mulla oli tällaset kokemukset ja tuntemukset irtoamisesta.

Kamalaa! :'( :hug:

Itselleni tehtiin sektio 2 vkoo sitten, kiireellinen sektio verenvuodon takia. Onneks olin sairaalassa jo valmiiksi, kun píenen kypsytys murusen (supistuslääke) jälkeen mahassa napsahti ja tuli holahtamalla verta. Pelästynyt kätilö haki paikalle toisen ja niin mua vietiin, reppu ja laukku vaan lensi kaaressa sängylle, kun sänkyä alettiin täysiä kärrätä hissiin ja synnytys-saliin.

Itkin paniikissa alusta asti, että kuoleeko mun vauva ja että mun itsekkyyteni takia se kuolee (toivoin vauhditusta kipeisiin supistuksiin). Pelko oli ihan hirveä ja en voinut kun itkee ja rukoilla, että vauva selviää. Puristin paniikissa sykekäyrän anturia ja lääkäriä odotettiin, kutsuttiin 2 kertaa. Kun vihdoin tuli, oli synnytyssali täynnä porukkaa. Luojan kiitos, vuoto ei tullu istukasta, mutta leikkaukseen jouduttiin mennä. Vuotoa tuli yhteensä 1000ml, mikä on aika paljon.

Mies ei ehtiny mukaan leikkaukseen, mutta vauvan kanssa oli jo vastaanottamassa mua tarkkailuhuoneessa ompelun jälkeen. En voinu ku itkee ja nauraa yhtäaikaa siitä onnesta ja helpotuksesta, että kaikki oli menny onnellisesti ja meillä oli terve lapsi. :'( :heart:

Että voin vaan kuvitella sun kokema tuska ja paniikki. :hug: Luojan kiitos, teillä meni kaikki kuitenkin hyvin. :hug: =) :flower:

 

\

\

Ekassa synnytyksessä sattuneen pahan repeämän vuoksi toinen "tehtiin" suunnitellulla sektiolla.

Moikka. Monenko asteen repeämät sulla oli? Ehdottiko lääkäri sektiota vai pitikö sun itse pyytää sitä? Mulla oli esikosta III-asteen repeämät eli emätin repes peräsuoleen saakka ja peräsuolen sulkijalihas napsahti irtipoikki. Nyt odotan toista ja synnytys luonnollisesti jännittää...

Aika samanlainen tapaus ja repeämä! Luokiteltiin 3-4 asteen repeämäksi ja alusta asti lääkäri(t) olivat ehdottomasti sitä mieltä, että ei pidä riskeerata uudelleen ja että sektiolla hoidetaan uusi synnytys.
En käynyt edes väittelemään, sillä en todella haluaisi uutta repeämää, joka olisi täysin mahdollista, ja jonka parantuminen olisi kuulemma jo epätodennäköisempää. =)

 

meidän esikkopoitsu täydellisessä perätilassa alkoi spontaanisti syntyä, ja vetäskin sitten jalkansa tielle tarjonta vaihtui -> peräjalkatila ja sitten ylilääkäri tohtorismies totes että eipä urheilla tämän enempää, seuraavaks saliin ei oo kiire. olin 6 cm auki.

nyt meen ä-polille syntapa-arvioon perjantaina...
saas nähä mitä sanovat.
ainakin tää on pää alaspäin..

vähän kyllä jänskättää!

rv 36+3

 

\

Ensimmäinen rv 35 käynnistettiin, kun lapsivesi pusissa oli reikä. Supistukset alkoivat samantien ilman taukoja ja olin onneksi sydänkäyrä laitteessa, kun lapsen sydänäänet heikkenivät.( napanuora kietoutunut 5 kertaa lapsen ympäri)Hätäsektio pystyleikkaus vaikutti siihen, että ei voinut synnyttää enää alakautta toisia lapsia.

Miten niin ei ole voinut enää synnyttää?????

 

Meille oli tulossa isokokoinen lapsi,niin se oli yksi syy,olin aikaisemmassa synnytyksessä menettänyt paljon verta ym.,kun esikoisellakin oli kokoa.
Mulle tehtiin myös sektiohaava pysty-asentoon,että lapsen saa paremmin ulos,mutta ei kukaan ole sanonut ettei voisi enään synnyttää..niinkuin jonkun kirjoituksessa oli.

 

\

\

\

Ekassa synnytyksessä sattuneen pahan repeämän vuoksi toinen "tehtiin" suunnitellulla sektiolla.

Moikka. Monenko asteen repeämät sulla oli? Ehdottiko lääkäri sektiota vai pitikö sun itse pyytää sitä? Mulla oli esikosta III-asteen repeämät eli emätin repes peräsuoleen saakka ja peräsuolen sulkijalihas napsahti irtipoikki. Nyt odotan toista ja synnytys luonnollisesti jännittää...

Aika samanlainen tapaus ja repeämä! Luokiteltiin 3-4 asteen repeämäksi ja alusta asti lääkäri(t) olivat ehdottomasti sitä mieltä, että ei pidä riskeerata uudelleen ja että sektiolla hoidetaan uusi synnytys.
En käynyt edes väittelemään, sillä en todella haluaisi uutta repeämää, joka olisi täysin mahdollista, ja jonka parantuminen olisi kuulemma jo epätodennäköisempää. =)

Mä haluaisin myös sektion ja pelkäänkin, että joudun "tappelemaan" sen puolesta. Kiva kuulla, ettei sun ainakaan tarvinnut.

 

Harakrankka, sori kun kesti näin kauan vastata, oon ollu pois koneen äärestä. Meidän esikoinen syntyi Satakunnan keskussairaalassa, siellä siis tehtiin sektio, ja kaikki meni tosi hienosti. Siellä on myös aivan ihanaa, kun pääsi perhehuoneeseen, se oli kuin olis ollu lomalla jossain... ihan hävetti melkein . Olisin voinut hyvin lähteä kotiin jo seuraavana päivänä, mutta siellä oli sellainen tapa, että piti olla se 4 yötä sairaalassa, en tiedä onko nyt muuttunut jo.

 

Kiireellinen sektio rv:lla 24 uhkaavan eklampsian vuoksi.

 

Niin jäi kertomatta edellisessä että siis molemmilla kerroilla syy istukan osittainen irtoaminen...

 

Täällä kans kaksi lasta hätäsektiolla syntyneet, verenvuoto syynä... :$

 

Jo tarkkailuhuonessa lääkäri sanoi vauvan sydänäänikäyrää tutkiessaan, että edessä saattaa oll sektio. Käyrä oli liian monotoninen ja tiheäsykkeinen. Ekojen varsinaisten synnytyssupistusten tullessa sydänäänet alkoivat laskea rajusti ja päädyttiin kireelliseen sektioon.

Kävi ilmi, että vauvalla oli ollut napanuora monen kertaan vartalon ympäri, minkä takia hän ei ollut täysin laskeutunutkaan ja pääkään ei ollut kiinnittynyt kanavan suulle.

Ilmankos en paria viikkoa ennen h-hetkeä tuntenut kunnolla liikkeitäkään, kun oli jo ilmeisesti silloin "napanuorapaketissa". Kontrollikäynnillä kaiken todettiin kuitenkin olevan ok. Onneksi kaikki päättyi onnellisesti.