Sektion kokeneet....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "pelokas"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mulle tehtiin kiireellinen sektio. Valmiina oli jo selkäkatetri joten lisäsivät vaan epiduraaliainetta siinä leikkurin pöydällä. Ei ollu pahoinvointia ja leikkuu tuntu hassuna myllerryksenä mahassa. Sain nopsaa nähdä vauvan sermin yli ja sitten hetkeksi uudestaan rinnalle asti kun hänet oli pyyhitty ja kapaloitu. Siitä lähti isän mukaan mittauksiin jne ja mut laitettiin valmiiksi ja kärrättiin heräämöön. Sielä olkin noin 4h kunnes pääsin osastolle miehen ja pojan luokse. Kohdun painelu oli aivan hirveän tuskallista kun alottivat sen jo heräämössä ja muutenkin kipeät vatsalihakset+haava alamahalla. Kipulääke oli nappeina ja sain säännöllisesti. Leikkurin hlökunta oli tosi ihanaa ja tunnelma oli sellanen rauhallinen. Kokoajan selittivät mitä tapahtuu ja yksi seurasi mun vointia. Heräämössä alko hirveä palelu jolloin sain sellasen peitto+puhallinviritelmän ja lämpenin. Vauva syntyi 0.44 ja seuraavana aamuna klo 9 mut patisteltiin ylöspäin sängystä ensin istumaan ja siitä vessaan pesulle+katetrin poistoon. Siitä lähtien hoidin vauvan itse tai isän kanssa. Sitä ennen sain kaiken avun sänkyyn. Poika pantiin mun kainaloon sillon osastolle tultua ja siihen hän jäi, paljo sitte ollutkaan sängyssään. Kannattaa ap lähteä liikkeelle sektion jälkeen heti kun mahdollista ja alkaa liikkumaan jotta olo kohenee. Liikkuminen edesauttaa paranemista ja toimintakykyä. Riittävästi kipulääkitystä jotta kipu ei estäisi liikkumista. Vaikka ylösnousu sattuu niin vain nousemalla se vähenee.
haava tulehtui joten jouduin kuurille ja käymään muutaman kerran synnärillä haavahoidossa. Mut parani hyvin ja nyt 4v jälkeenpäin on siisti arpi eikä suuremmin tunnottomuuttakaan.
 
[QUOTE="vieras";25222776]Kaksi sektiota takana ja ihan hyviä kokemuksia. Jännitti, totta kai, mutta lääkärit ja hoitajat pitivät äärettömän hyvää huolta ja kipulääkitys oli kohdillaan.[/QUOTE]

Näin mullakin. Ensimmäinen oli kiireellinen, toinen suunniteltu. Molemmilla kerroilla sectio oli etukäteen minulle se pahin mahdollinen vaihtoehto ja pelkäsin hirveästi, varmaan palkäisin kolmannellakin kerralla, mutta molemmat kerrat ovat menneet hyvin, ei pahoinvointia leikkauksessa, eikä sen jälkeen ja olen palautunut kohtuu nopeasti. Kyllähän sitä kipeä on leikkauksen jälkeen, mutta eipä nuo alatiesynnyttäneetkään kovin liukkaasti liikkuneet sairaalassa ja ainakaan mun ei tarvinut etsiä aina sitä uimarengasta takamuksen alle. Minulla pahimmat pelot liittyvät siihen, että kärsin ahtaanpaikan kammosta ja neulakammosta ja ajatuskin siitä että minut tikkaillaan täyteen letkuja ja avataan, enkä voi liikuttaa itseäni moneen tuntiin, saa minut ahdistumaan. Kaikki on kuitenkin mennyt tosi hyvin ja suunnittelen jo kolmannen lapsen hankkimista vaikka tiedän että leikkaukseen mennään taas.

Ymmärrän siis hyvin pelkosi, mutta usko pois, hyvin se menee.
 
mulla kaksi sektiota takana. Ja kummassakin ihan jumalattoman huono olo. Yritin oksentaa ja yökkiä leikkauksen ajan. se oli aivan kamalaa. kun makaat siinä selälläsi ja et saa kun päätä käännettyä vähän sivulle....
 
Hei! Mulla takana kolme alatiesynnytystä ja yksi sektio perätilan vuoksi. Ja täytyy sanoa että mulle oli helpompi tuo sektio kuin alatiesynnytykset. Mullakin tuli huono olo sektion aikana mutta se johtuu äkillisestä verenpaineen laskusta (mikäli oikein muistan) ja siitä pitää sanoa hoitajalle, he laittoivat jotain lääkettä ja se huono olo meni muutamassa sekunnissa ohi.Muutoin en tuntenut mitään kipua tai epämiellyttävyyttä leikkauksen aikana. Itse leikkaus ei kestänyt kauaa, suurin osa ajasta meni leikkaukseen valmistautumiseen. Sektion jälkeen olin todella kipeä mutta siihen saa ja pitääkin ottaa särkylääkettä. Eka yö oli pahin. Jos mulle vielä tehtäisi sektio niin pyytäisin kipupumpun, jostain syystä mulle ei sitä laitettu. Kaikista kauheinta oli jälkisupistukset (tuore leikkaushaava ja supistuksen, aih!) mutta niihin saa myös särkylääkettä. Itse huomasin että oli parempi pyytää särkylääke jälkisupistuksiin noin puoli tuntia ennen imetystä. Jalkeille nousin seuraavana aamuna ja sitten alkoi kipu helpottamaan, eli mahdollisimman pian sängynpohjalta ylös ja kävelemään, se auttaa! Mutta ennemmin lähtisin sektioon kuin alatiesynnytykseen! Eipähän ollut takapuoli yhtään kipeänä:-)
 

Yhteistyössä