Toggle sidebar

Sektion kokeneet tai sektiosta muuten paljon tietävät - kysymyksiä juuri teille!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

"Vieras"

Vieras
Missä vaiheessa sektioon päädyttiin; aiemmin vaiko synnytyksen alkaessa?

Tehdäänkö sektio aina siten, että nainen on valveilla - missäänkö tapauksessa ei siis nukuteta? Voiko nukutusta pyytää - tai kuunnellaanko tuollaista toivetta edes?

Sektio on käsittääkseni lyhyt tapahtuma - kauanko siinä menee? Minuutteja? Puoli tuntia?

Montako viiltoa tehdään, mihin ne tarkalleen ottaen tulevat ja tehdäänkö ne aina johonkin tiettyyn suuntaan?

Entäpä sektion jälkeen;
- Miten kauan haavan parantumiseen kesti?
- Millaiset kivut sektion jälkeen olivat, tulivatko ne yllätyksenä vai osasitko varautua niihin?
- Kauanko sektion jälkeen vietit sairaalassa? Millainen aika on yleinen?
- Kuinka arki kotona alkoi sujua? Oliko hankaluuksia esim. sen suhteen, mitä pystyi ja mitä ei pystynyt haavan/haavojen vuoksi tekemään? Pystyikö sektion jälkeen ihan tavalliseen tapaan istumaan, kävelemään, makaamaan? Millaisia nostorajoituksia oli? Entäpä liikunta - tai ihan vain vauvan nostaminen? Voiko sektion jälkeen käydä ihan normaalisti suihkussa ja saunassa, vai vältetäänkö näitä vai suojataanko haavat jotenkin?

Kysymyksiä oli paljon, ja myönnän että olivat varmaan typeriä, mutta toivon saavani täältä vastauksia. Kiitos jo etukäteen! :)
 
Sektioon päädyttiin meillä synnytyksen aikana.

Aika nopea se itse toimenpide oli. Sen jälkeen kesti mielestäni älyttömän kauan, että pääsin sieltä heräämöstä huoneeseen, jossa lopulta sain lapsen vierelleni. Lapsella ei ollut mitään hätää, mutta jostain syystä ei voinut lasta sitten saada heti vierelle.

En muista erityisiä kipuja, särkylääkettä sai vissiin tujusti. Olin paljon kipeämpi alatiesynnytyksen jälkeen.


[QUOTE="Vieras";22668144]Missä vaiheessa sektioon päädyttiin; aiemmin vaiko synnytyksen alkaessa?

Tehdäänkö sektio aina siten, että nainen on valveilla - missäänkö tapauksessa ei siis nukuteta? Voiko nukutusta pyytää - tai kuunnellaanko tuollaista toivetta edes?

Sektio on käsittääkseni lyhyt tapahtuma - kauanko siinä menee? Minuutteja? Puoli tuntia?

Montako viiltoa tehdään, mihin ne tarkalleen ottaen tulevat ja tehdäänkö ne aina johonkin tiettyyn suuntaan?

Entäpä sektion jälkeen;
- Miten kauan haavan parantumiseen kesti?
- Millaiset kivut sektion jälkeen olivat, tulivatko ne yllätyksenä vai osasitko varautua niihin?
- Kauanko sektion jälkeen vietit sairaalassa? Millainen aika on yleinen?
- Kuinka arki kotona alkoi sujua? Oliko hankaluuksia esim. sen suhteen, mitä pystyi ja mitä ei pystynyt haavan/haavojen vuoksi tekemään? Pystyikö sektion jälkeen ihan tavalliseen tapaan istumaan, kävelemään, makaamaan? Millaisia nostorajoituksia oli? Entäpä liikunta - tai ihan vain vauvan nostaminen? Voiko sektion jälkeen käydä ihan normaalisti suihkussa ja saunassa, vai vältetäänkö näitä vai suojataanko haavat jotenkin?

Kysymyksiä oli paljon, ja myönnän että olivat varmaan typeriä, mutta toivon saavani täältä vastauksia. Kiitos jo etukäteen! :)[/QUOTE]
 
Sektioon päädyttiin, koska synnytys ei käynnistynyt vuorokauden sisällä kalvojen puhkaisusta. Tehtiin nukutuksessa, koska eivät jostain syystä saaneet puudutetta laitettua.

Sairaalasta kotiuduin kuudentena päivänä sektion jälkeen, jouduin olemaan noin kauan komplikaatioiden vuoksi. Happisaturaatio romahti heräämisvaiheessa ja tulehdusarvot nousivat korkeiksi.

Haava parani hyvin, sitä en enää muista kauanko siinä kesti. Vauvaa painavampaa en saanut muutamaan viikkon nostaa, rappujen kävely oli pitkään aika tuskaisaa, samoin sängystä ylös nouseminen. Saunaan sai mennä sen jälkeen kun tikit oli poistettu.

Pahinta oli se, etten päässyt vauvan luokse kuin vasta vuorokausi sektion jälkeen. Pikaisesti sain vauvan syliini heräämössä vain.
 
Mulle tehtiin kiireellinen sektio, päätös siis kesken synnytyksen. Lapsi oli ulkona ehkä vartissa, mua kursittiin kauemmin kasaan (muistaakseni 45min). Kolme tuntia meni heräämössä, onneksi sain vauvan sinne ensi-imetykselle.

Olin tosi kipeä kuukauden verran. Maha oli tosi inhottavan tuntuinen, ihokin ihan kosketusrka (peittokin sattui). Osastolla sai i-h-a-n-i-a kipulääkkeitä, (Oxynormia) ja panadol+burana mix oli kotona käytössä. Haavakipu helpotti eniten silloin kun tikit sai pois viikon päästä. Suihkussa saa käydä normaalisti ja haava pitääkin huuhtoa joka päivä, mutta sauna oli tikkien aikaan kielletty. Liikkumaan pääsin kunnolla pari viikkoa vauvan synnyttyä, silloinkin miehen kanssa vaunulenkkiä kun en pystynyt esim ylämäkiä vielä työntelemään.
 
Mulla 3 sektiota takana. Ensimmäinen oli kiireellinen ja kaksi suunniteltua, joista toinen kaksossektio.

Kaikki tehtiin hereillä ollessa, selän kautta laitettiin puudutus. Hätäsektiot tehdään tietääkseni yhä aina nukutuksessa.

Kaksi ekaa kesti puolisen tuntia, kaksossektio kesti melkein 1,5h, koska oli korjailtavaa ja kiinnikkeiden poistamista jne.

Yksi näkyvä viilto, itselläni bikinirajassa, eli alavatsassa vaakaan tehty viilto. Muutenhan viiltoja tulee kaiketi kolme, eli ihoon, rasvaan ja kohtuun tehdään tietääkseni erilliset viillot. Näkyviin tulee kuitenkin vain yksi. Pystyyn tehdään lähinnä hätäsektioissa, tosin niissäkin kuulemma nykyään usein tehdään vaakaan.

Paraneminen oli ekan sektion jälkeen hidasta. Monta viikkoa/kuukautta kipuja. Noin vuoden kuluttua olin lähes ennallani. Kivut tuli yllätyksenä, etenkin yskiessä/aivastaessa tai ylös noustessa se on paha. Opettavat sairaalassa nousemaan kylki edellä ylös. Toisen sektion jälkeen taas yllätti kivuttomuus. Olisin halunnut heti ylös ja kotiin. :)

Jokaisen sektion jälkeen olin 3 yötä sairaalassa. Olisivat kauemmin pitäneet, mutta halusin itse pois. Yleinen aika varmaan 4-5 päivää.

Ylös nouseminen yms. oli tosiaan kivuliasta, istumisesta en muista. Kävely helpottaa kipuja, joten kannattaa sairaalassakin jo kävellä mahdollisimman paljon. Vauvaa saa nostaa, muttei juurikaan mitään sen painavampaa. Saunaa ja kylpemistä pitää välttää, suihkussa kannattaa suihkutella oikein kunnolla haavaa ja sitten joko taputella se kuivaksi, tai antaa kuivua itsekseen.

Antavat kyllä ohjeita sairaalassakin sitten. :) Ei tuossa mitään typerää kysymystä kyllä näkynyt.
 
Pari päivää sektiota aijemmin tehtiin päätös.

Aika meni nopeasti kun asiaan päästiin, heräämössä jouduin odottelemaan että tunto palasi jalkoihin ennen kuin pääsi osastolle vauvan luo.

Entäpä sektion jälkeen;
Hakaset poistettiin 8pv sektion jälkeen. Haava parani nopeasti ja hyvin, joskus oli ihme tuntoja arven paikkeilla muttei paria kuukautta pidempää.
Kivut olivat aika mielenkiintoiset, ei sattunut paljoa mutta sängystä ylös (alas) noustessa (kiivetessä) ja sinne takaisin mennessä mahaa poltti.
Kohdun palautumisen kokeilemiset saivat minut puremaan nyrkkiäni ja kovaa.
4päivää olin sairaalassa.
Arki kotona sujui hyvin. Ihan hyvin pystyi istumaan ja kävelemään ja makoilemaan, alkuun varoin vähän asentoa muuttaessa.
Nostorajoitus oli, ettei vauvaa painavempaa.
Suihkussa voi ainakin käydä ihan normaalisti sektion jälkeen.
 
[QUOTE="Vieras";22668144]Tehdäänkö sektio aina siten, että nainen on valveilla - missäänkö tapauksessa ei siis nukuteta? Voiko nukutusta pyytää - tai kuunnellaanko tuollaista toivetta edes?

Sektio on käsittääkseni lyhyt tapahtuma - kauanko siinä menee? Minuutteja? Puoli tuntia?

Montako viiltoa tehdään, mihin ne tarkalleen ottaen tulevat ja tehdäänkö ne aina johonkin tiettyyn suuntaan?

Entäpä sektion jälkeen;
- Miten kauan haavan parantumiseen kesti?
- Millaiset kivut sektion jälkeen olivat, tulivatko ne yllätyksenä vai osasitko varautua niihin?
- Kauanko sektion jälkeen vietit sairaalassa? Millainen aika on yleinen?
- Kuinka arki kotona alkoi sujua? Oliko hankaluuksia esim. sen suhteen, mitä pystyi ja mitä ei pystynyt haavan/haavojen vuoksi tekemään? Pystyikö sektion jälkeen ihan tavalliseen tapaan istumaan, kävelemään, makaamaan? Millaisia nostorajoituksia oli? Entäpä liikunta - tai ihan vain vauvan nostaminen? Voiko sektion jälkeen käydä ihan normaalisti suihkussa ja saunassa, vai vältetäänkö näitä vai suojataanko haavat jotenkin?
[/QUOTE]

Hätäsektiot tehdään nukutuksessa, kiireelliset ja suunnitellut sektiot hereillä, puudutuksessa ellei estettä selkäydinpuudutukselle ole. Lääketieteellinen syy nukutukselle pitää olla, sitä ei ruukata synnyttäjän toiveesta tehdä. Viilto tehdään 'normisektiossa' alavatsaan poikittain, jos sikiö täytyy kiireellä ulos tai se on kovin pieni, viilto tehdään pystyyn. Sektio kestää kaikkinensa noin tunteroisen jonka jälkeen heräämössä odotetaan puudutuksen heikkenemistä ja seurataan vointia jokusen tunnin, joissain paikoissa (riippuen vauvan kunnosta) vauvan saa viereensä jo sinne ja toisissa sairaaloissa vauva viedään synnyttäneiden osastolle odottelemaan äitiä.

Suihkuun saa mennä kutakuinkin heti kun vointi sallii, yleensä seuraavana päivänä sektiosta. Yleinen suositus saunan suhteen on, että vasta kun tikit on poistettu (5-7 vrk) saisi saunoa, mutta uusin tutkimustulos on osoittanut että saunominen maltillisesti ei haavan paranemiseen vaikuta olennaisesti, kunhan haava suihkutetaan ja kuivataan huolellisesti ihan niinkuin normaalistikin suihkun jälkeen.
 
Mulle on tehty kolme keisarinleikkausta. Eka synnytys päätyi ongelmien vuoksi sektioon ja kaksi muuta oli suunniteltuja. Leikkaus itsessään ei kestänyt kauaa ja hereillä olin joka leikkauksessa. Heräämössä olin pidemmän ajan kuin leikkaussalissa koska sieltä ei päässyt pois ennen kuin jalat liikkuvat ja kunto on ihan hyvä. Sairaalassa olin jokaisesta 3-5 päivää. Kivut olivat rajut leikkauksen jälkeen mutta pysyivät lääkkeillä kurissa. Kotona ei saanut heti mennä saunaan eikä nostella vauvaa painavampaa. Toipuminen vei pari kuukautta. Mieheni auttoi kotona sairaalasta paluun jälkeen paljon koska olin hidas kuin etana kipujen vuoksi. Niin ja itse leikkauksestakin kysyit.. Yksi viilto tehtiin ja vauva oli nopeasti ulkona. Leikkauksen aikana tuli välillä todella huono olo mutta kun asiasta rohkeasti sanoi,sai samantien lääkettä korjaamaan asian. Jos olet menossa sektioon niin kysele rohkeasti sairaalassa asiat jotka sinua mietityttävät. Itse en olisi saanut terveitä lapsia ilman sektiota ahtaan lantion vuoksi.
 
Mun kohdalla päädyttiin ennen synntystä. Olin hereillä, kesti muutamia minuutteja. En usko, että olisivat nukuttaneet suunnitellussa sektiossa. En nähnyt leikkausta, tehtiin vaakaan. Nykyään melko huomaamaton arpi, joka jää bikinien alle. Parantui nopeasti, sairaalassa olin pari yötä, mikä on kai aika normaali aika. Ekan vuorokauden söin vahvoja särkylääkkeitä, sen jälkeen en tarvinnut kuin satunnaisesti. Kotona kävin suihkussa ja saunassa. Haavaa ei suojailla tms. Parani ihan nätisti. Nostorajoituksena oli 2v esikoinen, mutta ihan täysin en voinut välttää nostelemasta. Vauvaa sai nostella (eipä tuo paljoa alkuun paina ;) ja liikunta tms rajoituksia ei ollut. Pystyi istumaan ja nukkumaan. Itse toivuin nopeammin kuin esikoisen synnytyksestä, mutta nuo taitaa olla tuurijuttuja. Viikon päästä asiaa ei enää edes muistanut.
 
Noh...sektioon päädyttiin pysähtyneen synnytyksen vuoksi, olin auki huimat 4-5cm ja takana toista vuorokautta urakkaa eikä kroppa jaksanu enää. Päätös oli kiireellinen eli tavoite aika saada lapsi ulos 35min sisään(ton siis kesti kokonaisuudessaan siirtymisineen yms. Ulosotto ei kestäny ku minuutteja. Mut puudutuksen lisäys, pesut ym yms....olisinko mä tunnin ollu salissa kaikkiaan. Hereillä siis olin kun ei ollu tarve nukuttaa, hätäsektiossa yleensä nukutetaan.
Viitoja yks tohon bikinirajaan. vaakasuoraan.
kipuja oli mut pärjäsin tableteilla eikä ollu niin tuskaa kun ajattelin etukäteen.Pahin oli se eka ylösnousu ja siitä se nopsaa koheni. Aluksi kesti kyl liikkua ja kääntää kylkeä kivun takia.Haava oli suojaamatta heti kun ylösnousun myötä poistivat salissa laitetut suojat.Tarkotus on antaa sille paljon ilmaa heti. Suihkussa sai käydä samantien. Haava parani suht oireettomaksi noin 2kk vaikka oli tulehuskin. Nostella ei saanu 6viikkoon vauvaa painavampaa eikä muutenkaan rehkiä imurin jne kanssa. kotona pärjäsin hissutellen ja vauvaa hoidellen, muut hoisi imuroinnit jne.
Sairaalassa olin 3yötä leikkuuyön päälle. Kai se2-3 on aika keskimäärä jollei mitään tuu. Liikunta piti tehä oman jaksamisen mukaan,kuten muutenkin synnytyksen jälkeen. Hankalinta kotona oli haavasuihkut monesti päivässä kun vauva vaati kokoaika jotain ja huus sitte kun en voinu sylissä pitää.Mies ei ollu lomalla.
Niin ja salissa vauva näytettiin jonka jälkeen lähti isän kanssa muualle odottelemaan. Heräämöön en saanu vaikkei pojan voinnissa häikkää tai mun. Isin paidan alla poika sitte oli ollu siihe asti että lähettiin yhessä osastolle.
 
Viimeksi muokattu:
Missä vaiheessa sektioon päädyttiin; aiemmin vaiko synnytyksen alkaessa?

- Sektioon päädyttiin synnytyksen aikana, koska vauva oli otsatarjonnassa.

Tehdäänkö sektio aina siten, että nainen on valveilla - missäänkö tapauksessa ei siis nukuteta? Voiko nukutusta pyytää - tai kuunnellaanko tuollaista toivetta edes?

- Itselleni sektio tehtiin spinaalipuudutuksessa. Luulen, että kun on todellinen hätätapaus se voidaan tehdä nukutuksessa.

Sektio on käsittääkseni lyhyt tapahtuma - kauanko siinä menee? Minuutteja? Puoli tuntia?

- Minulla sektio kesti noin tunnin.

Montako viiltoa tehdään, mihin ne tarkalleen ottaen tulevat ja tehdäänkö ne aina johonkin tiettyyn suuntaan?

- Viilto tehtiin vaakasuoraan, ihan hävyn yläpuolelle ja se on noin 20cm pitkä. Viiltojahan tulee runsaasti myös kehon sisäpuolelle, koska sektiossa avataan vatsapeitteitä.

Entäpä sektion jälkeen;
- Miten kauan haavan parantumiseen kesti? - Haava parani nopeasti, olisiko ollut noin viikko, kun se oli jo aika siisti.

- Millaiset kivut sektion jälkeen olivat, tulivatko ne yllätyksenä vai osasitko varautua niihin?
Kivut oli aikas kovia ekan viikon. Sairaalassa ollessa mulla oli kipupumppu ja sen jälkeen kuuriluontoisesti särkylääkkeitä. Särkyä jatkui eriasteisena noin 3 viikkoa.

- Kauanko sektion jälkeen vietit sairaalassa? Millainen aika on yleinen?
Olin sairaalassa 4 päivää. Käsittääkseni tää on aika yleinen aika.

- Kuinka arki kotona alkoi sujua? Oliko hankaluuksia esim. sen suhteen, mitä pystyi ja mitä ei pystynyt haavan/haavojen vuoksi tekemään? Pystyikö sektion jälkeen ihan tavalliseen tapaan istumaan, kävelemään, makaamaan? Millaisia nostorajoituksia oli? Entäpä liikunta - tai ihan vain vauvan nostaminen? Voiko sektion jälkeen käydä ihan normaalisti suihkussa ja saunassa, vai vältetäänkö näitä vai suojataanko haavat jotenkin?

- Nostorajoituksena mulle sanottiin, että mitään vauvaa painavampaa ei saa nostaa kuukauteen. Muutenkin piti vältää rajuja kumarteluja tai liikuntaa. Voinnin mukaan kävelyä aluksi. Saunaan voi mennä käsittääkseni, kun tikit on poistettu. Haavaa ei sen kummemmin suojata. Sitä suihkutellaan päivittäin alkuun, jotta se paranee hyvin.
Alkuun oli hankalaa istuminen jne. Mutta on hyvä mahdollisimman pian istua ja kävellä jne. kevyttä, jotta ei tulisi niitä kiinnikkeitä...

Kysymyksiä oli paljon, ja myönnän että olivat varmaan typeriä, mutta toivon saavani täältä vastauksia. Kiitos jo etukäteen!
 
Mulle on tehty kaksi sektiota, toinen hätäsektiona johon päädyttiin synnytyksen aikana vauvan huonon voinnin vuoksi. Seuraava sektio tehtiin suunnitellusti.

Lähes aina suunnitellut sektiot tehdään puudutuksessa, koska nukutus on huomattavasti riskialttiimpi tapahtuma. Erityistapauksissa voidaan kuitenkin nukuttaa suunnitellussakin sektiossa.

Leikkauksen alkamisesta siihen, kun vauva on syntynyt, menee tosiaankin vain minuutteja. Sen jälkeen menee kuitenkin vielä jonkin verran aikaa siihen kun äidin kohtu puhdistetaan ja kuivataan ja haavat ommellaan. Myös valmistelut, mm. pesut, katetroimiset, puudutus jne ennen leikkausta vievät aikansa. Kokonaisuudessaan menee ehkä 1,5-2 tuntia.

Yksi viilto tehdään, yleensä poikittain mahdollisimman alas. Sitten alaspäin niitä viiltoja tulee tietenkin useampi, kun mennään ensin ihosta, lihaksista, jne eri kerroksista läpi. Iholla näkyy siis kuitenkin vain yksi viilto.

Mä en ollut kovinkaan kipeä sektion jälkeen, mutta käytin molempien sektioiden jälkeen ensimmäisinä päivinä aika runsaasti kipulääkettä. On tärkeää lääkitä itseään riittävästi, jotta pystyy liikkumaan ja hengittämään kunnolla. Se edistää haavankin paranemista.

Olin sektion jälkeen sairaalassa 5 päivää ekasta, 4 päivää tokasta. 4-7 päivää lienee se normi.

Pystyin ihan normaalisti toimimaan sektioiden jälkeen kotona. Vauvaa suurempaa ei yleensä saa nostaa, ja se rajoitus oli minulle ok. Tosin toisen sektion jälkeen nostelin kyllä isosiskoakin välillä, mutta ei hänkään nyt niin paljon enempää painanut. Pystyin istumaan, kävelemään ja makaamaan. :) Housujen kanssa piti olla tarkkana etteivät paina haavaan. Suihkussa saa ja pitääkin käydä, mutta saunassa vasta kun tikkien poistamisesta on kulunut vuorokausi. Kaikkein inhottavinta tuossa toipumisvaiheessa oli vatsan alueen ihon tunnottomuus. :x Musta se oli jotenkin ällöttävää. Mutta suurimmaksi osaksi se tunto palasi kyllä.
 
näin meni:

Synnytyksen eteneminen mulla pysähtyi, ei auttaneet tipan kautta tulevat "tehosteet" ja vauvan sydän äänissä alkoi näkyä pitkän synnytyksen rasitusta. Rauhassa tehtiin minua kuunnellen sektiopäätös. En sitä alunperin toivonut, mutta loppujen lopuksi synnytys meni juuri hyvin noin kuin meni. Lapsi oli paljon luultua suurempi ( kokoarvio heitti yli 700g kaksi päivää ennen synnytystä tehtynä), eli ei olisi edes ilmeisesti mahtunut syntymään.

Minut puudutettiin eli olin hereillä ja mies oli mukana leikkaussalissa. Oma käsitykseni on, että nukutus tehdään vain hätäsektioissa. Leikkaushaava on ihan lähellä häpykarvoituksen rajaa vaakasuorassa ja pituudeltaan n. 10cm. Hätäsektiossa haava tulee pystyyn ja on suurempi. Leikkaussalissa vauva oli ulkona jo n.15min jälkeen siitä kun menimme, mutta minun ompeleminen vei sitten jotain reilu puolituntia siihen päälle, tunnin verran siis koko tapahtuma.

Kipuavarten sain morfiinipumpun, josta sain itse tarvittaessa ottaa lääkettä haavakipuun. Minulle sektio tehtiin aamuyöllä ja siitä n. seitsemän tunnin kuluttua minua jo autettiin pystyyn kävelemään. Paraneminen on ilmeisesti sitä nopeampaa mitä nopeammin pääsee liikkeelle. Se liikkeelle lähtö oli aika helvetillistä, mutta helpotti kerta kerralta. Haavaa pakotti jonkin verran, mutta sain mielestäni hyvin lääkitystä. Ylipäätään olin varautunut että synnytyksen jälkeen on varmasti kipuja, oli ne tikit missä tahansa, ei siis yllättänyt. Vauva vei huumaansa, eli ei ehtinyt niin kipuja murehtia. Kotiin lähdin neljän yön jälkeen, olisin päässyt jo yhtä päivää aiemmin, mutta en itse kokenut olevani valmis. En päässyt ilman apua sängystä ylös. Mutta se yksi päivä lisää teki ihmeitä ja päästiin hyvillä mielin kotiin.

Kotona meni hyvin, tikit kun oli poissa, ei ollut enää kiristyksen tunnetta. Särkylääkkeitä söin noin viikon. Ja kauanhan sitä vatsanaluetta arasteli. Suihkussa kävin jo sairaalassa, kun virtsakatetri poistettiin n. 12 tuntia leikkauksen jälkeen. Saunassa kävin vasta 4 viikkoa synnytyksestä, kun jälkivuoto loppui.

Kaikenkaikkiaan meni hyvin, silti toivon vielä joskus kokevani alatiesynnytyksen, mutta en ole katkera ellen sitä koe. Pääasia synnytyksessä mielestäni on että vauva tulee maailmaan mahdollisimman turvallisesti sekä vauvan itsensä että äidin kannalta :)
 
Sektioon voidaan päätyä jo aiemmin, jos lapsi on esim. perätilassa ja/tai äidillä on ahdas lantio. Mikäli synnytyksen aikana vauvan vointi heikkenee tai synnytys ei yksinkertaisesti enää edisty, voidaan tilanne ratkaista sektiolla. Ja joskus sektio on ainoa vaihtoehto, jos tapahtuu jotain ja äidin ja lapsen henki on vaarassa, esim istukan repeäminen.

Pääsääntöisesti sektiot tehdään niin, että äiti on valveilla. Äiti nukutetaan vain silloin, jos tehdään ns. hätäsektio ja vauva pitää saada ulos heti. Nukutusta ei voi pyytää, tai no voi, mutta siihen ei suostuta koska anestesia-aineet ovat riski vauvalle ja niitä käytettäessä vauva tosiaan pitää saada vatsasta ulos heti, kyse on sekunneista.

Sektio on nopea toimenpide, tarvittaessa. Jos ei ole kiirettä, alkuvalmisteluineen kaikkineen salissa voi vierähtää tunti tai toistakin. Jos taas on hätä, vauva on ulos kohdusta minuutissa, kahdessa siitä kun äiti on saatu saliin. Tällöin itse toimenpide on ohitse alle vartissa, lisäaikaa toki tuo äidin herättäminen yms. Lisäksi sektion jälkeen äiti on heräämössä jonkun tovin, joka paikassa vauvaa ei saa siihen, joissakin paikoissa taas saa.

Viiltoja tehdään aina yksi. Pääsääntöisesti se tehdään vaakatasossa, hiukan symphyysin yläpuolelle. Siis häpyluun. Hätäsektiossa viilto tehdään pystysuoraan, samoin jos on olemassa jo ennestään tehty pystyviilto. Pystyviilto tehdään navan kohtaa, siis ylä- ja alapuolelta, viilto kiertää navan. Mutta siis siitä keskeltä vatsaa.

Sektion jälkeisistä asioista en sitten enää osaakaan kertoa. Edellä mainitut asiat tiedän työni kautta.
 
[QUOTE="Vieras";22668144]Missä vaiheessa sektioon päädyttiin; aiemmin vaiko synnytyksen alkaessa?

Entäpä sektion jälkeen;
- Miten kauan haavan parantumiseen kesti?
- Millaiset kivut sektion jälkeen olivat, tulivatko ne yllätyksenä vai osasitko varautua niihin?
- Kauanko sektion jälkeen vietit sairaalassa? Millainen aika on yleinen?
- Kuinka arki kotona alkoi sujua? Oliko hankaluuksia esim. sen suhteen, mitä pystyi ja mitä ei pystynyt haavan/haavojen vuoksi tekemään? Pystyikö sektion jälkeen ihan tavalliseen tapaan istumaan, kävelemään, makaamaan? Millaisia nostorajoituksia oli? Entäpä liikunta - tai ihan vain vauvan nostaminen? Voiko sektion jälkeen käydä ihan normaalisti suihkussa ja saunassa, vai vältetäänkö näitä vai suojataanko haavat jotenkin?

Kysymyksiä oli paljon, ja myönnän että olivat varmaan typeriä, mutta toivon saavani täältä vastauksia. Kiitos jo etukäteen! :)[/QUOTE]

Eka sektio oli pelkosektio. Haava parantui ihan normaalisti, ekan viikon sieltä valuu jotain verta yms. Mutta hermokivut jäivät pysyviksi. Vatsa on tietystä kohtaa edelleen tunnoton, esiintyy 4 vuoden jälkeen edelleen hermokipuja, hipaisukipuja. En todellakaan osannut varautua pysyviin vaurioihin hermokudoksessa.

Kun leikkauksen kipulääkkeet loppuivat noin vajaa vuorokausi leikkauksesta kivut olivat valtavat. En meinannu päästä ylös sängystä ja kaikki mitä tein sattui, jopa varpaan heilutus. Sain maksimimäärän kipulääkkeitä ja pitkäkestoista lääkettä myös. Tuntui, ettei niistä ollut apua. Leikattiin maanantaina ja pääsin torstaina kotiin, taitaa olla aika yleinen aika. Kävelin koko sen ajan sairaalassa tosi vaivalloisesti, istumaan käynnit ja nousut ja sängystä nousut yms. oli hankalia ja kivuliaita. Vain jos olin täysin liikkumatta, ei sattunut mihinkään. Vauvaa hoiti hoitajat 2 ekaa vuorokautta.

Kotona olin vielä kivuissani noin 3 viikkoa, söin maksimimäärän särkylääkkeitä. Kaikki fyysinen sattui, oli se sitten autoon istahtaminen tai ihan mikä vain. Nostorajoituksena on se, että ei 6 viikkoon mitään painavampaa kuin vauva.

Toka sektio oli sitten kiireellinen sektio. Vauva olikin liian isokokoinen. Tosta toisesta sektiosta olin aivan yhtä kipeä, mutta onneksi tuo vanha hermosärky ei pahentunut. Toinen leikattiin sunnuntaina ja pääsin torstaina kotiin. Muistoksi jäi pysyvä tunnottomuus tietyssä kohtaa, välillä hipaisukivut, arkuudet ja haamukutinat.
 
kolme sektioa takana, yksi kiireellinen ja kaksi suunniteltua. Noihin käytettyä aikaa en muista, viimeisin kuitenkin kesti vähän kauemmin kun oli edellisten jäljiltä enemmän hommaa.

Haavat ovat ainaparantuneet nopeasti ja lähinnä on yllättänyt kivuttomuus. Jopa harmillisuuteen asti siinä mielessä että ilman kipuja sitä ei osaa alkuun tarpeeksi varoa tekemisiään.

Ensimmäisestä sektiosta olin sairaalassa 3vrk, seuraavista 2. Kotona normaali arki sujui hyvin, kunhan vaan sai/saa (viimeisestä sektiosta aikaa 2vko:a) pidettyä mielessä ettei nosta mitään vauvaa painavampa. Kävelemiset, istumiset yms sujui hyvin ja kävelemistä ollaan suositeltukin. Makuulta ylösnousemiset varovasti kyljen kautta.
 
Niin ja molemmista jouduin olee tosi pitkään heräämössä. En oikein tiedä miksi. Ekass sektiossa mulla ei meinannu palautua tunto jalkoihin lainkaan. Mut leikattiin 11 aikaan ja vasta noin klo 16 alkoi tulee tunto, se tuli vasta osastolla. Eli mut vietiin heräämöstä, vaikkei ollu tullu tuntoa jalkoihin. Siellä käytiin painelee kohtua välillä.

Tokasta olin kanssa tosi pitkään heräämössä, mut leikattiin klo 14 ja pääsin osastolle joskus klo 18 aikaan. Molemmat ajat olin ilman vauvaa.
 
Olin hätäsektiossa, se tehtiin siten että olin hereillä!!!Vietin viikon sairaalassa, vauva kuoli siis synnytyksessä. Kivut oli kovat, sain morfiinia kipuihin.pari viikkoa oli kivuliain vaihe, sitten alkoi helpottamaan ja normaali arki varovaisesti kuitenkin...
 
Olet saanut hyviä vastauksia muihin kysymyksiin, joten ohitan ne, mutta tuohon nukutusasiaan vastaan. Nukutus annetaan yleensä vain hätäsektiossa, muuten tehdään spinaalipuudutus. Minä pyysin nukutusta kiireellisen sektion yhteydessä, koska pelkäsin saavani paniikkikohtauksen. Vaikka oli kiire yritin perustella perustella haluani anestesialääkärille ja papereihin merkittiin (sain ne myöhemmin luettavaksi) että pelkään ja olen panikoiva. Anestesilääkäri ei kuitenkaan suostunut toiveeseeni, vaan sanoi, että on paljon turvallisempi sekä minulle että vauvalle, että vain puudutetaan ja sanoi vielä, että hän ihan varma, että jälkeen päin pidän hänen päätöstään hyvänä. Jälkeen päin hän kävi vielä juttelemassa asiasta ja kysyi olisinko vielä halunnut nukutuksen. Kuulemma paniikkikohtaukset voisivat olla perusteltu syy nukutuksen saamiseen, mutta mieluummin kokeilevat silti puudutusta ja vasta sitten jos leikkaaminen ei onnistu äidin paniikin vuoksi tehdään nukutus tavallaan äärikeinona. Ja pakko myöntää, että vaikka sektio näinkin oli erittäin sumuinen kokemus, olen todella iloinen että minulla on edes jonkinlaisia muistikuvia lapseni syntymästä, kuin ettei mitään ja olisin nähnyt vauvani vasta tunteja syntymän jälkeen.
 
Mitä kipuun tulee,,,huonekaveri hätäsektioitiin ja se läks sängystä omin luvin ja tuumasi vain että ei satu juurikaan. hälläkin tavalliset särkylääkkeet. Se on kyl kovin yksilöllistä miten kipeä on.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa