Toggle sidebar

Sektion jälkeen luennolle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

"vieras"

Vieras
Olenko hullu, kun kuvittelen raahautuvani mahdollisesti sektion jälkeen pakollisille luennoille mahdollisesti jopa heti sairaalasta kotiuduttuani? Ei ole kun 1,5 tunnin luento. Pitäisi vaan ilmoittautua luennolle (maksaa myös) ja satun olemaan loppumetreillä raskaana. Haluaisin ehdottomasti sille kurssille, koska se helpottaisi opintoja vuoden päästä. Onko ihan idioottia edes ajatella, että voisin sinne raahautua heti sairaalasta, jos nyt sattuisi niin käymään, että olen vasta synnyttänyt. Voin jättää pari luentoa väliin, mutta enempää ei sallita, jos haluaa kurssin läpäistä. Kerran viikossa luentoja ja avoimesta yliopistosta kysymys. Aion siis opiskella vauvan kanssa kotoa ja tuolla toisella kurssilla on 80% läsnäolopakko. Ymmärrän kyllä, että lapsi saattaa olla vaativa ja voin olla väsynyt, mutta pari kurssia luulisin helposti läpäiseväni vähän väsyksissäkin.
 
[QUOTE="vieras";28705103]Ja voitte toki kertoa mites sitten ihan alatiesynnytyksen jälkeen istuminen ja jaksaminen. Kunhan nyt ajattelin tuon sektionkin olevan ihan mahdollinen.[/QUOTE]

Mä olisin alatiesynnytyksen jälkeen voinut mennä luennolle mutta en usko että sektion jälkeen se olisi mahdollista. Tosin sektiota en ole kokenut.

muoks. Ja sitten vielä se että sektion jälkeen ollaan sairaalassa yleensä reilusti pidempään kuin alatiesynnytyksen jälkeen.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Sanosin että ei kannata panna mitään luennolle pääsemisen suhteen. Kunhan saat synnytettyä ja näet tilanteen. Mut leikattiin ja kotiutusvaiheessa olo oli kyllä vielä aika kipeä ja väsyny.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Blue:
Mä olisin alatiesynnytyksen jälkeen voinut mennä luennolle mutta en usko että sektion jälkeen se olisi mahdollista. Tosin sektiota en ole kokenut.
Click to expand...

Et osaa vastata, mutta jos muut sektion kokeneet vastaisivat, että miten nopeasti istuminen normaalissa asennossa tuntui hyvältä? Luulisi, että istuminen olisi ihan mukavaa vai missä asennossa sitä sitten imettäisi? sairaalassa kun maataankin helposti se 5 päivää, jonka aikana kai ehtii jokseenkin parantua.

Olen lukenut, että joillekin istuminen alatiesynnytyksen jälkeen taas tuskaista, kun on tikit. Olen kokenut helpon synnytyksen (keskosuuden takia), ei repeämiä, ei tikkejä, joten en oikeen osaa sanoa. Jos tämäkin tulee vähän turhan äkkiä, niin pääsen synnytyssalista reilusti ennen kurssin alkua, mutta toivottavasti näin ei käy.
 
Mä olen mennyt suoraan leikkauksesta luennolle, mutta synnytyksen jälkeen en jaksanut pariin viikkoon kuin nukkua. Pointtini on, että nämä jutut ovat tosi erilaisia eri ihmisillä, ja ikävä kyllä et voi etukäteen tietää kuinka tulee menemään.
 
unohtuu laittaa tuo aapee nimimerkiksi...

Mutta tuohon blue muokkaukseen...kyllä tiedän ja olen varautunut makaamaan viikonkin sairaalassa, jos sektioon joutuisin. Luennot siis kerran viikossa ja pari voisin jättää väliinkin, jos on pakko. Ei sille sitten mitään voi, jos joutuu sairaalassa kauemmin maata, eikä luennoille pääse, mutta mietin, että onko nyt ihan mahdotonta, että sinne voisi mahdollisesti jaksaa lähteä.
 
Minua itketti pelkkä kyljen kääntäminen ekan viikon ajan, ja vauva oli tississä noin 16h vuorokaudesta, tuurilla sai 1-2 puolitoistatuntista unijaksoa ja loput jäi 45 minuuttiin. Eli mun kohdalla mistään luennolla käymisestä ei olisi tullut yhtään mitään, saati sitten, että joku opiskeltu asia olisi mennyt perille asti. Ekat viikot olisi jäänyt ruoatkin usein syömättä jos mies ei olisi kantanut niitä sohvalle :D Ei toki varmaan ihan tyyppitapaus, mutta mahdollinen skenaario.

Onko sektio siis tiedossa, vai varaudutko vain siihenkin vaihtoehtoon? Joillain venähtää sektion kanssa sairaalassa viikko, toiset selviää parissa päivässä.

Voin olla oman kokemukseni vuoksi täysin väärillä jäljillä, mutta noin äkkisiltään kuulostaisi, että voisi olla eduksi madaltaa odotuksia ja lähteä siitä oletuksesta, että ekat kuukausi tai kaksi se pelkkä vauva saattaa olla täyspäivätyö. Vaikka toiset toki on luonteeltaankin monta rautaa tulessa -tyyppejä, minä ehkä en.
 
[QUOTE="vieras";28705142]Et osaa vastata, mutta jos muut sektion kokeneet vastaisivat, että miten nopeasti istuminen normaalissa asennossa tuntui hyvältä? Luulisi, että istuminen olisi ihan mukavaa vai missä asennossa sitä sitten imettäisi? sairaalassa kun maataankin helposti se 5 päivää, jonka aikana kai ehtii jokseenkin parantua.

Olen lukenut, että joillekin istuminen alatiesynnytyksen jälkeen taas tuskaista, kun on tikit. Olen kokenut helpon synnytyksen (keskosuuden takia), ei repeämiä, ei tikkejä, joten en oikeen osaa sanoa. Jos tämäkin tulee vähän turhan äkkiä, niin pääsen synnytyssalista reilusti ennen kurssin alkua, mutta toivottavasti näin ei käy.[/QUOTE]

Jaa, no ei mulla kyllä istuminen sektion jälkeen tuottanut mitään ongelmia. Muutenkin olo oli ihan hyvä, enkä näe mitään estettä, miksi et voisi luennolle mennä.

Itselleni on tehty sektio kaksi kertaa, molemmilla kerroilla olen ollut sairaalassa kolme päivää (kolmantena siis kotiutunut) ja toisella reissulla vauva jäi teho-osastolle ja kyllä sinnekin oli vaan joka päivä jaksettava ajaa tunti suuntaansa ja istua päivät sairaalassa, joten kai sitä nyt yhden luennon jaksaa hoitaa, vaikka sektiolla olisikin synnyttänyt..
 
[QUOTE="vieras";28705142]Et osaa vastata, mutta jos muut sektion kokeneet vastaisivat, että miten nopeasti istuminen normaalissa asennossa tuntui hyvältä? Luulisi, että istuminen olisi ihan mukavaa vai missä asennossa sitä sitten imettäisi? sairaalassa kun maataankin helposti se 5 päivää, jonka aikana kai ehtii jokseenkin parantua.

Olen lukenut, että joillekin istuminen alatiesynnytyksen jälkeen taas tuskaista, kun on tikit. Olen kokenut helpon synnytyksen (keskosuuden takia), ei repeämiä, ei tikkejä, joten en oikeen osaa sanoa. Jos tämäkin tulee vähän turhan äkkiä, niin pääsen synnytyssalista reilusti ennen kurssin alkua, mutta toivottavasti näin ei käy.[/QUOTE]

Vastasin kun kysyit kuitenkin alatiesynnytyksenkin kokeneilta samaa asiaa ja sektion kokeineiden läheisten kannalta kommentoin sektioasiaa.
 
[QUOTE="aapee";28705153]unohtuu laittaa tuo aapee nimimerkiksi...

Mutta tuohon blue muokkaukseen...kyllä tiedän ja olen varautunut makaamaan viikonkin sairaalassa, jos sektioon joutuisin. Luennot siis kerran viikossa ja pari voisin jättää väliinkin, jos on pakko. Ei sille sitten mitään voi, jos joutuu sairaalassa kauemmin maata, eikä luennoille pääse, mutta mietin, että onko nyt ihan mahdotonta, että sinne voisi mahdollisesti jaksaa lähteä.[/QUOTE]

Ok, ymmärsin ensin että on joku tietty pakollinen luento minne on mentävä. Mutta ei siinä sitten mitään jos niitä pystyy muokkaamaan tarpeen mukaan.
 
Itselläni on takana neljä sektioa ja voisin hyvin kuvitella meneväni luennolle heti kotiuduttua, jos siis muut asiat hoituu. Istuminen sujui ihan hyvi jo heti kun sai leikkauksen jälkeen ylös nousta.

Sairaalassa olin esikoisesta 3vrk, kahdesta seuraavasta 2vrk ja kolmannesta 4vrk (olisivat olleet kotiuttamassa jo kahden vuorokauden päästä mutta pyysin lisäaikaa :D). Mm kolmosen ollessa viikon ikäinen istuin jo aika pitkää aikaa palaverissa.
 
[QUOTE="vieras";28705154]Minua itketti pelkkä kyljen kääntäminen ekan viikon ajan, ja vauva oli tississä noin 16h vuorokaudesta, tuurilla sai 1-2 puolitoistatuntista unijaksoa ja loput jäi 45 minuuttiin. Eli mun kohdalla mistään luennolla käymisestä ei olisi tullut yhtään mitään, saati sitten, että joku opiskeltu asia olisi mennyt perille asti. Ekat viikot olisi jäänyt ruoatkin usein syömättä jos mies ei olisi kantanut niitä sohvalle :D Ei toki varmaan ihan tyyppitapaus, mutta mahdollinen skenaario.

Onko sektio siis tiedossa, vai varaudutko vain siihenkin vaihtoehtoon? Joillain venähtää sektion kanssa sairaalassa viikko, toiset selviää parissa päivässä.

Voin olla oman kokemukseni vuoksi täysin väärillä jäljillä, mutta noin äkkisiltään kuulostaisi, että voisi olla eduksi madaltaa odotuksia ja lähteä siitä oletuksesta, että ekat kuukausi tai kaksi se pelkkä vauva saattaa olla täyspäivätyö. Vaikka toiset toki on luonteeltaankin monta rautaa tulessa -tyyppejä, minä ehkä en.[/QUOTE]

Ei ole siis tiedossa, mutta varaudun siihen.

Nyt en kyllä tiedä, mites sitä uskaltaisi, alkoi epäilyttää. Tuo kurssi on pitkäkestoinen, 3 kk kestää, mutta toki sen voi keskenkin jättää. ei maksa paljoa. Olen vähän suorittajatyyppiä ja nuo kurssit on aika yksinkertaisia olleet aikasemmin, helposti hyviä arvosanoja. Meinasin aloittaa enemmilläkin kursseilla, mutta päätin jättää kahteen, koska ei voi oikeen tietää. Tuon läsnäolopakollisen kurssin kanssa vaan vähän mietityttää, että onkohan nyt ihan mahdoton ajatus, että pitäisi sinne kouluunkin raahautua.
 
Lisään vielä (kirjoitin tuon #8) että istuminen kyllä onnistui pian sektion jälkeen, mutta istuutuminen ja tuolilta nouseminen olivat kipeää puuhaa, samoin pienetkin asennon muutokset, ja mitä pidempään istui (tai) paikallaan sitä kipeämpää teki liikkeelle lähtö. Luulen, että haavakipu olisi häirinnyt keskittymistä luennolla ekojen viikkojen ajan (tosin mun hormoneilla vauvasta erossa olo olisi tehnyt keskittymisestä täysin mahdotonta siinä vaiheessa muutenkin).
 
Ekan sektion jälkeen en olis voinu mennä. Olin liian kipeä. Tokan sektion jälkeen olisin voinut mennä. Kaikki perusliikkuminen oli suht normaalia kotiutuessa. En tosin olis halunnu. Vauva on niin ihana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Blue:
Ok, ymmärsin ensin että on joku tietty pakollinen luento minne on mentävä. Mutta ei siinä sitten mitään jos niitä pystyy muokkaamaan tarpeen mukaan.
Click to expand...

ääh...siis "pakollinen" luento, eli kurssi, jossa luento pakko, mutta kurssin voisin käydä joskus vuodenkin päästä, mutta se vaikeuttaisi suunnitelmia ja tod. näköisesti pidentäisi kouluun sisäänpääsyä. Opiskelen siis avoimessa ja tarkoitus päästä tenttimällä kouluun sisälle parissa vuodessa. Jos jätän tuon nyt menemättä, voi mennä kolmeen, mutta ei se nyt mikään katastrofi niinkään ole.
 
Lisäilen nyt vielä että vaikka siis fyysisesti en olisi omalla kohdallani nähnyt ongelmaa mennä luennolle esim viikon sisällä sektiosta, niin tuohon vaikuttaa muutkin asiat. Vaikka siis itse olisi kivuton ja fyysisesti hyvässä kunnossa ja vauva terve/hyvävointinen ja päässyt kotiutumaan samaan aikaan niin hormonit voi olla vielä varsin sekaisin ja mieliala ihan mitä vain. Pelkkä vaatteiden pukeminen voi ahdistaa kun kroppa ei tunnu omalta. Imetys voi olla vielä harjoitteluasteella (sektion jälkeen tuossa enemmän ongelmia) ja sitä ei ole kiva harjoitella ns ihmisten ilmoilla. Vaikka sitten mies jäisi vauvan kanssa kotiin niin maito pakkautuu nopeasti rintoihin jotka turpoaa ja tekee kipeää. Voi olla myös että kaikki ero vauvasta tekee pahaa eikä todellakaan halua lähteä mihinkään. Kaikki ei halua tuossa vaiheessa viedä vielä vauvaa tuollaisiin paikkoihin missä on paljon vieraita ihmisiä. Kaikenlaista...

Mutta jos tuo kurssi sallii muutamat poissaolot eikä ole törkeän hintainen niin voihan sen aloittaa ja jättää sitten kesken jos ei onnistu.
 
Aiotko pitää vauvan korvikkeella koko ajan vai miten aiot selvitä tissitakiaisjaksoista? Siis niistä, kun vauva imee tunnin putkeen, pitää vartin tauon ja imee taas tunnin, 24/7?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ***:
Aiotko pitää vauvan korvikkeella koko ajan vai miten aiot selvitä tissitakiaisjaksoista? Siis niistä, kun vauva imee tunnin putkeen, pitää vartin tauon ja imee taas tunnin, 24/7?
Click to expand...

Eipä tuokaan ole mikään satavarma juttu, meillä ei kummallakaan ole ollut tuollaisia kausia, vaikka olivat täysimetyksellä ensimmäiset 4-6kk. Ja sitä voi mahdollisesti ehkä pumpata, ei tartte välttis antaa korviketta vaikka ei itse imettäisi 24/7 ;)

Ap:lle; kannattaahan se kurssi mielummin ottaa, sitten jos tuntuu ettei kykene, ei mene. Mullakaan ei ole kokemusta sektiosta, mutta alatiesynnytysten jälkeen olisin hyvin voinut istua luennot vaikka seuraavana päivänä synnytyksestä. Jaksaminen olikin sitten eri juttu. Mulla oli pää kaiken valvomisen ja väsymyksen ja hormonien takia niin höttöä ettei olisi ollut mitään hyötyä opiskella mitään, kun hyvä kun muisti mihin oli kahvimukin laskenut kaksi sekuntia aiemmin (eli siihen nenän eteen) :D
 
Olisin kyllä voinut istua puolitoistatuntia luennolla heti kummankin sektion jälkeen, mutta en olisi ehkä kyennyt matkustamaan yliopistolle. Autossaistuminen oli tuskallista jostain syystä, puhumattakaan autoon kömpimisestä. En myöskään olisi voinut jättää vastasyntynyttä kotiin kahdeksi tunniksi, kun kumpikaan ei ole pulloa huolinut ja toisaalta jo yksi väliin jäänyt imetys on saanut aikaiseksi rintatulehduksen kun alussa maito pakkautui niin nopeasti ennen kuin tasoittui.
 
Mitä jos kaikki ei menekään ihan putkeen? Oma vauvani sai synnytyksessä infektion ja joutui osastohoidossa melkein viikon. Käsittääkseni tämä on aika tavallista, ja voi vaatia pitkiäkin hoitoaikoja. Itse en ainakaan tuossa tilanteessa olisi pystynyt mitään luentoja ajattelmaan vaikka vauvalla ei mitään hätää ollutkaan ja itse pystyin istumaan ihan hyvin jne.
 
No hiukan yksilöllistä. Itse lähdin liiviostoksille kolmantena päivänä sektiosta. Otin kyllä muuten aika rauhallisesti, mutta vaan koska käskettiin :) Minä olisin siis kotiutumisesta aivan hyvin voinut mennä luennolle, en edes syönyt särkylääkkeitä enää kotiutumisen jälkeen. Mutta ne liivit olisin ostanut aikasemmin, kamalaa oli normaali liiveillä olla niitten tihkupallojen kanssa.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa