sektio vai alatiesynnytys?

Siis kommentteja, varsinkin nilltä, joilla on kokemus molemmista.
Ihmettelen niitä, jotka haluaa sektion (esim. pelon vuoksi) vaikka ei ole kokemusta alatiesynnytyksestä. Itsellä eka oli sektio ja toinen ns. normaali. En vapaaehtoisesti ottaisi sektiota ikinä.
Mitä mieltä olette?

 

Mulla takana molemmat. Esikoinen alakautta ja toinen poika hätäsektiolla. Ja mä olen kaikille sanonut, että mieleuummin alatiesynnytys. sektion jälkeen kipu on jotain niin kauheeta ja ei saa pitkään aikaan nostella mitään muuta kuin vauvaa... Siitä mä en sitten tiedä mitään että millasta on harkittu sektio siis ei hätäsektio. siinä kerkee tekee viillot rauhallisesti ja muutkin tehdään ihan eri tavalla kuin hätäsektiossa. Mutta sen sanon että jos vielä synnyttämään lähden, niin alatiesynnytys kiitos! =)

 

Mulle on tehty kanssa kumpikin, kiireellinen sektio eka kerralla. synnytys toka kerralla. kummastaki toivuin tosi hyvin! sektiossa haava oli tietenki kipeänä vaan synnytyksen jälkeen tikkailtiin aika reippaasti ja oli sekin kauan kipeänä. Taitaa mennä melkein tasoihin kokemukset molemmista. Siis voin suositella kumpaaki! Tietenkin ottaisin itekkin mielummin alatiesynnytyksen (ekakerralla oli perätila).

 

Ite kahen sektion ja yhen alatien jälkeen toivon nyt kanssa alatiesynnytystä..ekan keisarin jälkeen olin kipeä mutta toisen jälkeen oli jotain aivan hirveää,kivut kymmenen kertaa pahemmat ja toipuminen paljon hitaampi.Täälläkin suosittelen nk.normaalia synnytystä,oli paljon helpompaa jälkeenpäin nääs.

 

no synnytin tossa kk sitten alateitse ja vaikka sanotaan että se kiåu unohtuu niin ei kyllä mulla ole vielä yhtään unohtunut ja ei varmaan koskaan unohukkaan. Jos vileä joskus tulen vahingossa raskaaksi niin vaadin sektion. En pysty sitä tuskaa käymaan uudelleen läpi vaikka tyttö onkin aivan ihana.

 

Minä kallistun varmaankin alatiesynnytyksen puoleen. Itse tein tyttöä 14 tuntia kunnes huomattiin että ei mahdu tulemaan alakautta. Ja päädyttiin kiireelliseen sektioon.
Eli alatiesynnytys koettu melkein, vain viimeistä silausta vaille.. ponnistamaan oltiin alkamassa kun huomattiin ettei tule..

Sektiosta toipuminen oli minusta kamalaa! Haava kipeä, ei päässyt liikkumaan eikä voinut hoitaa vauvaa alusta asti. Nyt sektiosta neljä viikkoa ja toipuminen on edennyt hyvin. Kuitenkin vieläkin haava joskus itsestään muistuttelee.. :\|

Kateellisena katselin kun osastolla viereisessä sängyssä ollut oli aamuyöllä synnyttänyt nelikiloisen pojan ja ysin aikaan käveli omin jaloin aamupalalle. Ja kotiinkin pääsi kolmen päivän päästä - mulla piti olla kuusi päivää :/