Itse en meinannut saada en sitten millään. Edellinen lapsi kuoli alatiesynnytykseen ja tietenkään en halunnut ottaa riskiä, että taas menetetään terve sikiö "ihan vaan synnytyksen aikaisen tarkkailun puutteen vuoksi". No lääkäri totesi, että kaikki synnytykset ovat erilaisia, eikä lapsen kuolema välttämättä tarkoita, että tämä lapsi kuolisi synnytykseen. Näin Turussa, loppuvuonna 2005.
Seuraavaan annettuun aikaan menin Potilaslaki kainalossa ja olin ottanut muutamia kohtia potilaslaista jo esille. Ja kas kummaa: Ilmoitin, että minulla on potilaslaki mukana ja tiedän että minulla on oikeus sektioon. Tähän lääkäri totesi, että Milloin sen sektion haluat? Olin toisella kerralla pelkopolilla ehkä 5 minuuttia ja valitsin itse lapseni syntymäpäivän. Terve tyttö tuli! Olen tyytyväinen!
Pitää tietää mitä tahtoo. Varmasti saan kommentteja "Jokainen synnytys on todella ainutlaatuinen" ja "Sektiota ei tehdä vaan äidin halusta" juupa juu. Odottakaa itse 9 kuukautta ja sitten lapsi menetetään sairaalan virheen vuoksi, eipä siinä paljon moiset fraasit auta!