G
G.G.
Vieras
Olen avoliitossa elävä aikuinen nainen ja huolena on täysin kadonneet seksintarpeet. Suhde on kestänyt reilut nelisen vuotta ja alkoi aikanaan ystävyydellä. Tai no, ystävyydellä ;-), eli kumpikin oltiin sinkkuja, tapailtiin tiiviisti ja säännöllisesti silloin tällöin harrastettiin seksiä, vaikka miehen mukaan niin ei olisi saanut tapahtua.
Aikaisemmissa suhteissani haluni ovat olleet normaalin - aktiivisen luokkaa, eli muutamia kertoja viikossa oli sopiva määrä, mutta jos ei pariin viikkoon syystä tai toisesta saanut, niin kiipesin pitkin seiniä. Nyt menee kevyesti kuukausi-parikin, ilman että on minkäänlaista tarvetta petipuuhiin. Seksiä ei vaan minun sisäisessä maailmassani ole! Seksi ei ole millään lailla negatiivinen/positiivinen asia, vaan pelkästään neutraali asia., joka ei tunnu liittyvän itseeni mitenkään. En myöskään himoitse muita miehiä.
Mieheni on lihonut aika paljon (BMI n 30)suhteemme aikana, minä taas puolestani olen päässyt liikakiloistani eroon (BMI n 22). En mielelläni koske siihen isoon vatsaan ja pikkuveikkakin kutistuu silmissä ison mahan alla. Mies on aika tyypillisen suomalaisen miehen (suokaa anteeksi karkea ja negatiivinen yleistys) tapaan kiinnostunut pääosin vain omasta tyydytyksestään ja pikkuveikastaan, ja makaisi mieluiten vain selällään tyydytettävänä koko seksin ajan. Minua hän suukottelee suulle, hölskyttelee (yök) vähän rintoja ja no, eipä tee sitten muuta. Harvemmin edes koskee jalkoväliini, suuseksistä puhumattakaan. Kun joskus olemme asiasta puhuneet, ymmärtää hän kyllä ja tekee toiminnalleen muutosta minua tyydyttävämpään suuntaan, mutta eihän sellainen ole pysyvää.
Haluaisin haluta seksiä ja miestäni, mutta kun ei vaan haluta. Nuorempana oli monen naisen lailla minullakin orgasmivaikeuksia, mutta iän karttuessa se on helpottanut huomattavasti. En saa orgasmia yhdynnässä, mutta saan muilla keinoin ihan kivasti. Lasta yritämme, mutta eipä sellainen ns. pyhästä hengestä alkuaan saa.
Mitähän tässä oikein pitäisi tehdä?
Aikaisemmissa suhteissani haluni ovat olleet normaalin - aktiivisen luokkaa, eli muutamia kertoja viikossa oli sopiva määrä, mutta jos ei pariin viikkoon syystä tai toisesta saanut, niin kiipesin pitkin seiniä. Nyt menee kevyesti kuukausi-parikin, ilman että on minkäänlaista tarvetta petipuuhiin. Seksiä ei vaan minun sisäisessä maailmassani ole! Seksi ei ole millään lailla negatiivinen/positiivinen asia, vaan pelkästään neutraali asia., joka ei tunnu liittyvän itseeni mitenkään. En myöskään himoitse muita miehiä.
Mieheni on lihonut aika paljon (BMI n 30)suhteemme aikana, minä taas puolestani olen päässyt liikakiloistani eroon (BMI n 22). En mielelläni koske siihen isoon vatsaan ja pikkuveikkakin kutistuu silmissä ison mahan alla. Mies on aika tyypillisen suomalaisen miehen (suokaa anteeksi karkea ja negatiivinen yleistys) tapaan kiinnostunut pääosin vain omasta tyydytyksestään ja pikkuveikastaan, ja makaisi mieluiten vain selällään tyydytettävänä koko seksin ajan. Minua hän suukottelee suulle, hölskyttelee (yök) vähän rintoja ja no, eipä tee sitten muuta. Harvemmin edes koskee jalkoväliini, suuseksistä puhumattakaan. Kun joskus olemme asiasta puhuneet, ymmärtää hän kyllä ja tekee toiminnalleen muutosta minua tyydyttävämpään suuntaan, mutta eihän sellainen ole pysyvää.
Haluaisin haluta seksiä ja miestäni, mutta kun ei vaan haluta. Nuorempana oli monen naisen lailla minullakin orgasmivaikeuksia, mutta iän karttuessa se on helpottanut huomattavasti. En saa orgasmia yhdynnässä, mutta saan muilla keinoin ihan kivasti. Lasta yritämme, mutta eipä sellainen ns. pyhästä hengestä alkuaan saa.
Mitähän tässä oikein pitäisi tehdä?