PikkuNaali
Mieheni on neljänkymmenen (noin 10 vuotta minua vanhempi). Hän on ns. rokkari, jolle on alkoholi kohtalaisesti maistunut näihin päiviin asti, samoin tupakka. Ruokatottumukset ovat onneksi olleet aina kohtalaisen hyvät. Nyt hän on käyttänyt alkoholia hyvin vähän viimeisen neljän kuukauden aikana ja tupakoinnin lopettanut noin kolme viikkoa sitten. Ruokailu on entistäkin terveellisempää, lisätty tuoretta ruokaa (vaikka ennekin söi siis melko terveellisesti).
Ongelmana on hänen erektionsa. Välillä vehje toimii "normaalisti", mutta usein on käynyt niin, ettei erektio sitten pysykään. Tai sitä ei kunnolla synny.
Tässä ei nyt ole kyse siitä, etten minä tekisi mitään. Esileikin aikana teen paljonkin ja usein ainoana vaihtoehtona saada erektio kuntoon on ottaa pitkään suihin ja "äkkiä livauttaa" muna sisääni, ennenkuin stondis katoaa. Joskus tuokaan ei toimi vaan vehje nuupahtaa sisälläni. Sen jälkeen ei ole mitään toivoa saada sitä enää hereille.
Olen yrittänyt puhua asiasta ja kysellä, onko vika kenties minussa. Mies sanoo (ja osoittaa muutenkin) minun olevan hyvin seksikäs ja yritänkin olla. Olen kysynyt olisiko vika muuten henkistä laatua, mutta kuulemma ei. En myöskään tunne mieheni elämää mitenkään erityisen stressaavaksi työn tms. vuoksi. Puhumme kyllä paljon ja suhde on avoin. Tälle asialle mies vain ei osaa antaa mitään selitystä, tuntuu kuin hän ei siinä mitään ongelmaa näkisikään.
Alussa en asiaan ottanut kantaa, koska ajattelin sen ehkä stressaavan miestäni vielä enemmän. Ja ihan asialliselta pohjalta nämäkin keskustelut on käyty, eli en usko tuosta johtuvan. Olemme olleet yhdessä puoli vuotta ja seksielämä ei ole koskaan ollut kovinkaan hyvää miehen erktio-ongelman vuoksi. Seksi itsessään, silloin kun se sujuu, on kyllä ihanaa.
Mikä tässä neuvoksi? Ahdistaa jo kovasti, koska haluan miestäni todella paljon ja mielestäni parisuhteen alun seksielämän kuuluisi olla aika vilkasta jo luonnostaankin. Nyt seksiä on koko ajan vähemmän, koska olen alkanut pelkäämään tilannetta jossa itse olen äärimmäisen kiihottunut ja toisella ei vain seiso. Eikä hän asialle edes mitään yritä tehdä.
Voiko tuo johtua tupakasta ja alkoholin käytöstä? Onko kokemuksia, parantuuko tilanne tupakoinnin lopettamisen jälkeen?
Kohta on varmaan ero edessä.. =(
Ongelmana on hänen erektionsa. Välillä vehje toimii "normaalisti", mutta usein on käynyt niin, ettei erektio sitten pysykään. Tai sitä ei kunnolla synny.
Tässä ei nyt ole kyse siitä, etten minä tekisi mitään. Esileikin aikana teen paljonkin ja usein ainoana vaihtoehtona saada erektio kuntoon on ottaa pitkään suihin ja "äkkiä livauttaa" muna sisääni, ennenkuin stondis katoaa. Joskus tuokaan ei toimi vaan vehje nuupahtaa sisälläni. Sen jälkeen ei ole mitään toivoa saada sitä enää hereille.
Olen yrittänyt puhua asiasta ja kysellä, onko vika kenties minussa. Mies sanoo (ja osoittaa muutenkin) minun olevan hyvin seksikäs ja yritänkin olla. Olen kysynyt olisiko vika muuten henkistä laatua, mutta kuulemma ei. En myöskään tunne mieheni elämää mitenkään erityisen stressaavaksi työn tms. vuoksi. Puhumme kyllä paljon ja suhde on avoin. Tälle asialle mies vain ei osaa antaa mitään selitystä, tuntuu kuin hän ei siinä mitään ongelmaa näkisikään.
Alussa en asiaan ottanut kantaa, koska ajattelin sen ehkä stressaavan miestäni vielä enemmän. Ja ihan asialliselta pohjalta nämäkin keskustelut on käyty, eli en usko tuosta johtuvan. Olemme olleet yhdessä puoli vuotta ja seksielämä ei ole koskaan ollut kovinkaan hyvää miehen erktio-ongelman vuoksi. Seksi itsessään, silloin kun se sujuu, on kyllä ihanaa.
Mikä tässä neuvoksi? Ahdistaa jo kovasti, koska haluan miestäni todella paljon ja mielestäni parisuhteen alun seksielämän kuuluisi olla aika vilkasta jo luonnostaankin. Nyt seksiä on koko ajan vähemmän, koska olen alkanut pelkäämään tilannetta jossa itse olen äärimmäisen kiihottunut ja toisella ei vain seiso. Eikä hän asialle edes mitään yritä tehdä.
Voiko tuo johtua tupakasta ja alkoholin käytöstä? Onko kokemuksia, parantuuko tilanne tupakoinnin lopettamisen jälkeen?
Kohta on varmaan ero edessä.. =(