Alkuperäinen kirjoittaja Kottarainen:
Alkuperäinen kirjoittaja The titityy:
Meillä tilanne huononi aina kun ukko ei ollut reissutöissä.
Ei ole kauan kun oli 2kk töissä kotoa käyden, eikä siitä meinannut tulla mitään.
Oli onni kaikille kun palasi reissuihin.
Noh niin meni että ei reissuiltaan enää kotiin tulekaan.
Tosi kurjaa että teille kävi noin
En sillä tavalla pelkää että meillä menis huononpaan suuntaan elämä, mutta tavallaan pelottaa kuinka tässä nyt käy. Meillä on ollu tosi pajon alamäkiä johtuen siitä ettei mies ole kotona, eli jospa nyt paranisi...(i hope so!)
Meillä oli myös paljon kärhämää sillon kun mies oli viikot poissa. Meillä kanssa lähti sunnuntaina, ja tuli myöhään perjantaina, joskus jopa vasta lauantaiaamuna :/
Ärsytti kun kaikki hoki, että teillä varmaan menee hyvin kun ette kerkeä tapella! Just joo. Vois moni miettiä mitkä odotukset siihen yhteen yhteiseen päivään kertyy, ja miten käy, kun toinen vaan nukkuukin univelkaa pois :/
Miehellä ittellään oli huono omatunto jatkuvasti poissaolosta, ja siitä, että minä hoidin kaiken. Lapsen (koliikki) syntymän jälkeen, sanoin, että nyt riitti, joko tuut mukaan tähän perheeseen, tai sit saat rauhassa ajella vaikka minne. Ja lapsen syntymä kyllä oltiin siinä mielessä huomioitu, että mies vaihto jo pitkäaikasesta työpaikasta pois, koska tässä uudessa piti olla lyhyemmät päivät, eikä yöpoissaoloja (ja siis toisin kävi).
No, hän sitten itse vaihto jälleen työpaikkaa, eikä ole päivääkään katunut sen jälkeen (itse sanoo). Enkä kyllä minäkään. Tietty siinä sopeutumista on puolin ja toisin, mutta oikeesti, kyllä se on ihanaa