"Se Oikea", eikö tuollaseen uskominen ole

[pöyristynyt]

[QUOTE="vieras";28014409]Mä sanon, että noin sanoo ihminen joka ei ole sitä löytänyt.

Monikin ihminen on varmaan ihan ok kumppani, mutta sen vaan tietää kun sen oikean löytää.[/QUOTE]

Miten sellasta voi löytää mitä ei ole? Maailmassa on miljardeja ihmisiä, luultavasti sellasia jotka sopis mun kanssa suhteeseen on muutama tuhat.

 

[pöyristynyt]

.. Tai siis sellasia ois satoja tuhansia, ellei jopa miljoona.

 

["vieras"]

Miten sellasta voi löytää mitä ei ole? Maailmassa on miljardeja ihmisiä, luultavasti sellasia jotka sopis mun kanssa suhteeseen on muutama tuhat.

Mistäs sä sen voit tietää, kun et ole vain löytänyt En mä sitä tarkoitakaan, että kaikkien edes pitäis etsiä ja edelleen sanoin, että monikin varmaan ihan ok kumppani. Ei sillä olekaan mitään tekemistä sen kanssa että kuka on se oikea

 

[Hiippari]

Mä aika vahvasti uskon myös luonnonhenkiin ym.. tai en kiellä niiden olemassa oloa. Yläkerran ukon kans en oikein ole ollut väleis, mutta antaa sen olla rauhassa kuitenkin olemassa.

Niin monta ns.väärää miestä olen kohdannut ja saman katon alla elänyt.. joten aika varmana mulla nyt on "Se Oikea", jota en metsästänyt. Se oikea tulee vaan kohdalle, jos on tullakseen.

Aika surullista sinänsä jos tyytyy vaan johonkin.. mut mikäs siinä jos on onnellinen

 

[Keittiönoita]

Miten sellasta voi löytää mitä ei ole? Maailmassa on miljardeja ihmisiä, luultavasti sellasia jotka sopis mun kanssa suhteeseen on muutama tuhat.

Ehkä se on myös tahtotila? Tunnen ihmisiä, jotka eivät ole avioeron tai puolisonsa kuoleman jälkeen alkaneet enää uuteen suhteeseen, koska se menetetty puoliso on ollut Se Oikea. Ainoa, jota tämä ihminen on koskaan rakastanut. Suurin osa ihmisistä - varsinkin, jos on nuori - taitaa kuitenkin löytää uuden puolison, mutta on siis niitäkin, jotka eivät ketään toista kelpuuta vaan elävät mieluummin vuosikymmeniä yksin.

 

[Lilii lisänimetön]

En minäkään usko "siihen oikeaan" - ainakaan siis siten, että että maailmassa olisi joku yksi juuri mnulle tarkoitettu ihminen. Mutta uskon hyviin ja vielä parempiin. Ystäviin ja rakkauksiin.

 

[Lilii lisänimetön]

Miten sellasta voi löytää mitä ei ole?

Jotkut löytää jeesuksenkin. Kyse on uskosta (ja toivosta).

 

[pöyristynyt]

Mä aika vahvasti uskon myös luonnonhenkiin ym.. tai en kiellä niiden olemassa oloa. Yläkerran ukon kans en oikein ole ollut väleis, mutta antaa sen olla rauhassa kuitenkin olemassa.

Niin monta ns.väärää miestä olen kohdannut ja saman katon alla elänyt.. joten aika varmana mulla nyt on "Se Oikea", jota en metsästänyt. Se oikea tulee vaan kohdalle, jos on tullakseen.

Aika surullista sinänsä jos tyytyy vaan johonkin.. mut mikäs siinä jos on onnellinen

Mä oon onnellinen mutta en usko että mun mies on joku mystinen "se oikea".

Mä tunnen ihmisen joka löytää aina parin vuoden välein "sen oikean". En tiiä pitäskö itkeä vai nauraa.

 

["vieras"]

Mä oon onnellinen mutta en usko että mun mies on joku mystinen "se oikea".

Mä tunnen ihmisen joka löytää aina parin vuoden välein "sen oikean". En tiiä pitäskö itkeä vai nauraa.

Ja tolla otannalla sun mielestä ketään muukaan ei ole voinut löytää?

Tää on vähän kuin sanoisit ettet ole koskaan syönyt hyvää pullaa, kun sun tekemä on susta pahaa ja naapuri taas kehuu kaikkia pullia hyviksi.

 

["Vieras"]

yhtä naurettavaa kuin keijuihin tai Jeesukseen uskominen. Toki jokainen uskoo mihin haluaa jos se piristää elämää, mutta .. :headwall: Aikuiset ihmiset kieli vyön alla metsästää "sitä oikeaa". Jotkut hehkuttavat löytäneensä "sen oikean", sama kuin joku hehkuttaisi löytäneensä sateenkaaren päästä aarrearkun. Välillä tulee mieleen että onko tuollasilla romantikoilla jäänyt henkinen kehitys lapsen saappaisiin. Toki lasten juttuja on erittäin mukava kuunnella, mutta aikuisten ihmisten suusta sitä kuvittelisi kuulevansa hieman totuudellisempaa turinointia.

Ja ei, en ole kateellinen, mutta väitän että mieheni on vain mies, ei mikään "se oikea", vaan se on kanssani nyt koska olemme nyt niin päättäneet, mutta yhtälailla siinä vois olla joku toinen, tai ei ketään.

Mun mieheni on Se Oikea

Voi olla, että olen naurettava, mutta mä uskon myös Jeesukseen, keijuihin, joulupukkiin, tonttuihin, menninkäisiin, pääsiäispupuun, lohikäärmeisiin, yksisarvisiin.... Jatkanko vielä listaa

Mä olen aikuinen, akateeminen, romantikko, realisti ja ties mitä vielä - ja mun sisälläni asuu pieni lapsi, joka uskoo . Mä toivon, että en ikinä kasva niin aikuiseksi, että menettäisin sen lapsen sisälläni.

 

[pöyristynyt]

[QUOTE="vieras";28014498]Ja tolla otannalla sun mielestä ketään muukaan ei ole voinut löytää?

Tää on vähän kuin sanoisit ettet ole koskaan syönyt hyvää pullaa, kun sun tekemä on susta pahaa ja naapuri taas kehuu kaikkia pullia hyviksi.[/QUOTE]

Ei sellasta voi löytää, mitä ei ole olemassa. Tajuatko.

 

[Morrigan]

Ei sellasta voi löytää, mitä ei ole olemassa. Tajuatko.

Minulle ei ole Jumalaa olemassa, mutta moni on loytanyt Jumalan.

 

[pöyristynyt]

Minulle ei ole Jumalaa olemassa, mutta moni on loytanyt Jumalan.

Ei ole, se on pötypuhetta.

 

["vieras"]

No jaa, jos nyt ajatellaan että jokaiselle olisi se oikea olemassa, niin sepä ei sitten olekaan ollenkaan varmaa että häneen koskaan törmäät. Julmaa ehkä mutta totta.

 

["vieras"]

[QUOTE="Miia";28014427]vitsi mä liukastuis yhteen jotain 16 vuotta,haittaakse?[/QUOTE]

Liukkarilla tai ilman, ihan sama. Mut 16-vuotiasta vasta.. eiku lasta ei saa. Se haittaa.

 

["vieras"]

Ei sellasta voi löytää, mitä ei ole olemassa. Tajuatko.

Tajuatko sinä ettet ole pätevä tuota toteamaan ennenkuin olet käynyt kaikki maailman ihmiset läpi.

 

["vieras"]

On aivan yhta naurettavaa. Ehdottomasti!

*sanoo se, joka loysi Sen Oikean satumaisella, odottamattomalla tavalla toiselta puolen maapalloa*

Piditkö ex-miestäsi sinä oikeana?

 

["vieras"]

Ei ärsytä, tunnen myötähäpeää ja jonkinlaista sääliä.
Saanko kysyä miksi uskot noin, tuoko se teidän suhteeseen jotain pikanttia lisämakua?

Minun käy tavallaan sääliksi sinua ja muita, jotka eivät ole sitä elämän suurta rakkautta löytäeet. Jos olisitte niin ette suoltaisi suustanne tuollaista Näin se vaan menee, vaikka uskottelisit muuta. On todellakin aivan eri asia elää "täydellisen" (minulle täydellisen) puolison kanssa kuin puolison kanssa, jonka kanssa on ihan jees mutta ilmankin voisi elää...

 

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";28014533]No jaa, jos nyt ajatellaan että jokaiselle olisi se oikea olemassa, niin sepä ei sitten olekaan ollenkaan varmaa että häneen koskaan törmäät. Julmaa ehkä mutta totta.[/QUOTE]

Näinhän se menee.

Mun Oikeani löysi mut kun mä olin 35-vuotias. Kauan piti odottaa.

 

[pöyristynyt]

[QUOTE="vieras";28014538]Tajuatko sinä ettet ole pätevä tuota toteamaan ennenkuin olet käynyt kaikki maailman ihmiset läpi.[/QUOTE]

Heh, eli nämä jotka väittävät löytäneensä "sen oikean" ovat käyneet kaikki maailman ihmiset läpi. Mä en oikein usko tohon.

 

["vieras"]

Heh, eli nämä jotka väittävät löytäneensä "sen oikean" ovat käyneet kaikki maailman ihmiset läpi. Mä en oikein usko tohon.

Voi hyvän tähen sun kanssas, olisko vielä kuinka monta vuotta aikuisuuteen sullakin kuitenkin matkaa...?
Pitääkö vääntää oikein rautalangasta???????

Joku löytää sen oikean ensikerrasta. Joku viidennellä kerralla. Joku ei edes etsi. Mutta et voi sanoa ettei sellaista ole sinulle ennenkuin olet käynyt kaikki läpi. *Huoh* JOKO NYT MENI PERILLE? (turha toivo)

 

["vieras"]

Heh, eli nämä jotka väittävät löytäneensä "sen oikean" ovat käyneet kaikki maailman ihmiset läpi. Mä en oikein usko tohon.

Sen vaan tunteen, kun se on SE oikea. Harmi että sinä et ole niin kokenut vaan olet joutunut tyytymään vähempään.

 

[MolliMelooni]

Ei sellasta voi löytää, mitä ei ole olemassa. Tajuatko.

Se, että sinä et ole löytänyt sitä, ei todista asian olemattomuutta.

Onko rakkautta olemassa? Sitä ei voi nähdä, sen todisteena on vain ihmisten subjektiivinen kokemus ja kertomus. Miten todistat minkään abstraktin asian olemassa olon? Asian voi todistaa vain kertomalla siitä (ja nykyään myös mahdollisesti aivotutkimuksen avulla).

Itse olen kokenut voimakkaasti Sen Oikean löytymisen. Aiemmin olen ollut suhteissa ja naimisissakin - olin (ja olen edelleen) sitä mieltä, että kenen tahansa tolkullisen ihmisen kanssa pystyy rakentamaan hyvän elämän. Kuitenkin tavatessani nykyisen mieheni koin asioita ja tunteita, joita en uskonut olevan olemassakaan: ykseyden, kuulumisen, toisen täydentämisen tunne muutamissa ensihetkissä. Varmasti molemmilla elämäntilanne oli otollinen ja mieli sopivalla tavalla järkkynyt, mutta kiistämättä kohtaamisemme oli elämän perustuksia järisyttävä tapahtuma.

 

[pöyristynyt]

[QUOTE="vieras";28014546]Minun käy tavallaan sääliksi sinua ja muita, jotka eivät ole sitä elämän suurta rakkautta löytäeet. Jos olisitte niin ette suoltaisi suustanne tuollaista Näin se vaan menee, vaikka uskottelisit muuta. On todellakin aivan eri asia elää "täydellisen" (minulle täydellisen) puolison kanssa kuin puolison kanssa, jonka kanssa on ihan jees mutta ilmankin voisi elää...[/QUOTE]

Olemme sitten tasoissa, koska mua säälittää nämä satumaailmassa eläjät.
Rakastan miestäni, mutta en ole pipipää.

 

[lucifer]

Heh, eli nämä jotka väittävät löytäneensä "sen oikean" ovat käyneet kaikki maailman ihmiset läpi. Mä en oikein usko tohon.

ainoastaan tämän yhden, miksi käymään kaikki läpi kerran kerralla löyty hyvä. oikea . sopiva. täydellinen.