Se huonompi sisko

Ovatko lapset jo huomanneet eriarvoistamisen? Mä olin serkuksista (4kpl) aina se pahnanpohjimmainen, mummo ja pappa asuivat samassa kaupungissa, mutta eivät käyneet kylässä. Serkuille oli matkaa 200km ja siellä kävivät säännöllisesti. Synttärilahjat serkuille olivat muotoa uusi kitara, tietokone, kalliita koruja, leirejä, kauniita talvivaatteita, rahaa... Minä sain paketin pikkuhousuja tai yöpaidan. Jos oltiin mummolassa kylässä, oli kyse mistä vain, serkut saivat valita ensin ja minä sain, mitä jäi jäljelle.

Loppuviimein ei harmita niinkään se materia, mikä jäi saamatta, mutta se eriarvoisuuden tunne. Joten toivottavasti ap:n lapset eivät ole hiffaanneet jutun jujua vielä kokonaan, sillä se voi syödä välejä vielä joskus.

 

Ihmekiukuttelua minusta.
Kuopuksen 1v synttäreille ei tullut ketään.

Ja toisalta mitä hyödyttää kiukutella, jos toinen tuntee enemmän läheisyyttä ja rakkautta johonkin? Jos se esikoinen valloittaakin usein suvun, niin totuus on, että vanhemmat lähe aina tuntevat eniten läheisyyttä kuopukseen, tai kkakkoseen.

 

Palaanpa tähän.

Keskustelin siskoni kanssa ja ollaan jälleen samalla sivulla tässä elämässä.

Valistan vielä: minä jään kakkoseksi siskoni miehen suvulle. Siinä on yksi ja ainoa syy: he kuuluvat "hienostoon" ja ovat usein esillä.
Minä ja perheeni, no ihan tavallisia. Kaikille se ei riitä. Tässä on monta juttua matkassa, enkä niitä täällä ala vetvomaan kummemmin. Mutta sanotaan näin että sain puhuttua suuni puhtaaksi ja asia on sovittu...nyt joku sanoo kannattaako, jos seuraavalla kerralla tulee taas turpaan.. kannattaa, rakastan mun siskoa:heart:

Teille jotka vähättelette tilannetta voin sanoa, että perhe on minulle tärkeä. Kaikesta huolimatta he ovat mun perhe. Suvussa on monta idioottia, mutta rakkaita ne ovat :heart: