Vilkaisin Iltalehden Sanna-juttua. Sanna oli antanut ytimekkään kommentin nillittäjilleen. Minustakin olisi jo aika tällä palstalla keskittyä asiaan eikä allekirjoittaneen ruokakauppanimittelyyn. Jostain luin, että jotkut nykynuoret karsastavat asioida ruokakaupoissa. Teini-ikäinen lapseni ei aikoinaan suostunut käymään Manskun alepassa. Siitä kai nettikirjoitukseni tuosta kaupasta käynnistyivät. Villiä menoa siellä oli, ja kaupan kassa kerran taisteli henkeään uhmaten kaljavoron kanssa.
Luultavasti Sannan mollaaja kärsii vaihdevuosioireista, ja Sannan maalitus iosui vain hollille. Ehkä hän ei seuraa tätä palstaa, jossa minä hoidan ongelmaisten sylkykupin virkaa. Muistan ajan, kun VR:n ruskeissa junavaunuissa oli valkea kyltti mustalla tekstillä: Sylkeminen kielletty.
Taloyhtiömme roskavajan oveen on ilmestynyt rotan kuva tekstillä: Lajittele roskat oikein suomeksi ja ruotsiksi. Voi olla myös muilla kielillä, mutta illalla oli hämärää.
Iltalehden Puskaradio ei ole vielä netissä. Ehkä toimittajilla ei ole mitään syljettävää. Jyrki Lehtolan uusin kolumni on outo. Ei hänelläkään aina kynä luista kuten ei minullakaan. En seuraa hömppäohjelmia kuten TTK, josta hän mainitsi jutussaan. Tanssin kodissani pölyhiukkasten kanssa. Stardust vai mitä lienee. Lattiaharja on kaikki tanssikurssit kolunnut partnerini. Ei huono Uotiskan sanoin.