Satutin lasta vahingossa ja nyt on todella paha mieli...

["Miisa76"]

Siis tultiin eilen kaupasta ja oli takakontissakin tavaraa. Sitten menin ottamaan sieltä ja pikku poikani tuli sinne tietenkin kattelemaan (2v). Sitten mulla taas päässä tuli joku oikosulku ja lyön takaluukkua kiinni. No mun pikkupoikahan on siinä välissä ja se osuu tosi kovaa sitä takaraivoon. Kauhee itku tulee tietenkin, varmaan sattuu tosi paljon. Aikuisellekin olis todella kurja juttu. Kai tuo pipo sitä vähän pehmensi, mutta silti.

No pitkään meni lohduttelussa ja anteeksipyytämisessä, mutta poika kyllä rauhoittui. Kattelin niin ei ainakaan mitään jälkeä ollut vaaleiden hiuksien alla... Mutta oma olo on ihan kauhee... Miten voi tulla tommosia katkoksia päähän. Ei ollut eka kerta, tosin ennen se ei oo johtanut mihinkään satuttamiseen.

Ja mä yritän ja yritän skarpata, mutta kun ei kertakaikkiaan tunnu aivot toimivan. Nyt mietin, että jääkö lapsi miettimään tota asiaa. Oliko ok pyytää anteeksi tuon ikäiseltä vai heikentääkö tuo luottamusta äitiin, jonka pitäisi olla kaiken tuki ja turva.

Vai meneekö tuo homma täysin ohi? Poika oli ainakin illalla hyvässä vauhdissa ja tänään aamullakin meni ihan iloisena tarhaan?

 

[soja]

vahinkoja vaan sattuu. ei lapsi sitä mieti että sinä sen teit

 

["ap"]

vahinkoja vaan sattuu. ei lapsi sitä mieti että sinä sen teit

Joo. Niin se kai on. En silti muista oman äitini koskaan vahingoittaneeni minua vahingossa. Selkääni kyllä sain välillä, mutta se oli tuota maailmanaikaa. Isä kyllä vahingoitti sitten pari kertaa kännissä, vahingossakin - joskin ei voi kunnon vahingoksi sanoa kun kerran ite känniin ittensä joi...

No tosi paha mieli kumminkin. Ja myös siksi, että miettii että mitä muuta ois voinu sattua kun mää olen niin pää sekasin välillä.

 

["lilli"]

Mua kävi huolestuttaa tälläinen lause "Sitten mulla taas päässä tuli joku oikosulku" Taas?

 

[hmph]

Hakeutuisin lääkäriin, jos sulle käy tuollaisia lipsahduksia useinkin. viittaa mm. dementoitumiseen.

 

[iu]

Hakeutuisin lääkäriin, jos sulle käy tuollaisia lipsahduksia useinkin. viittaa mm. dementoitumiseen.

No ei ehkä ole vielä dementian oire, jos ei joka kerta ovea sulkiessaan muista tarkistaa, onko joku välissä. Puhtaalta vahingolta tuo minusta kuulostaa, voisi sattua kenelle hyvänsä. (Itse olen jättänyt oven väliin mm. koiran hännän, kissan, omat sormet... Harmittaa ja surettaa toki kovasti, mutta minkäs näille mahtaa.)

 

["jörö"]

Mä kaivelin kesällä vaippaa auton takaosasta, tulin ulos autosta ja laitoin oven kiinni. 2v esikoinen nojasi juuri auton kylkeen ja sormet jäivät saranapuolelle oven väliin. :'(

Onneksi ei käynyt pahasti, pienet sormet mahtuivat välikköön siten, että tuli vain mustelmaa ja ihoon pintavaurio, olisi voinut käydä vaikka miten paljon pahemmmin vain. Lapsi itki surkeana, mulla valui vesi silmistä myös, silkasta harmista, kun menin satuttamaan lasta, edes vahingossa.

Itkut itkettiin, pipi puhallettiin pois ja lapsi oli taas tyytyväinen. Mua kaiveli silti useamman päivän, se nimenomainen päivä oli ollut tosi kiva ja oltiin tehty luvattu reissukin, ja ilo loppui sitten tuolla tavalla. Mutta eipä sitä onneksi enää kumpikaan muistele, ollutta ja mennyttä.