Sanokaas ihan suoraan diagnoosi mun mielenterveydestäni

  • Viestiketjun aloittaja ei
  • Ensimmäinen viesti
ei
Olen eronnut 5 vuotta sitten. Sen jälkeen ei ole ollut mitään vakavaa. EIkä ole vieläkään, edes haaveissa.
Lapsia on kahdelle isälle, ensimmäinen isä oli mun ensirakkauteni, se joka vei neitsyyteni, se jota kuvittelin rakastavani elämäni loppuun saakka. Kunes tämä mies ja paras ystäväni löysivät toisensa. Sain tietää asiasta ja jätin miehen. Erosta oli aikaa alle 6kk ,kun minut vei mennessään maailman ihanin mies. Komea,. huomaavainen, liian hyvä ollakseen totta. Se kosi, se liehitteli, se halusi muuttaa yhteen, perustaa perheen mun kanssa. Kertoi päivin öin, miten olen hänelle se ainoa oikea.

Joo.. menin lankaan. Löysin itseni helvetistä. Nuorin lapseni sai alkunsa raiskauksesta. Pakenin useamman lapsen yhna.

Nyt olen elänyt kohta 5 vuotta yksin, lasteni kanssa. Lapset kahdelle isälle. Näille edellä mainituille.

Edelleen olen yksin. En pysty suhteeseen. Mutta toivon että joskus pystyn. Ja joskus menen naimisiinkin. Elämäni ensimmäistä kertaa. Ja että saisin vielä yhden laspsen. Kolmannelle isälle. Sille Oikealle.

Olenko ihan typerä? Ihan idiootti? Pitäisikö jo luopua ja antaa olla? Uskoa se, että ei tule enempää lapsia, että en koskaan saa sittenkään kokea, miltä tuntuu kun mies on siinä koko raskauden ajan.. ja vielä sen jälkeen.

Minulla on vain niin vahva tunne siitä, että vielä joskus tulee yksi lapsi.

Vaan onko se jotain typerää haavekuvitelmaa, vailla todellisuuspohjaa?

Sitäpaitsi. En kai voi saada enää lapsia. Näistä miehistä viimeisin tartutti minulle oireettoman klamydian. Joka aiheutti minulle syövän esiasteen. En tule enää helposti raskaaksi. Tuskin koskaan.

Sanokaa jotain, jooko..
 
tsemppiä
jos tollasesta rääkistä selviää, voit nostaa hattua..
sun kohdalle on osunut idioottimiehiä ja niin monta kertaa kun nainen on herkimmässä vaiheessa nämä "tällaiset" miehet ui liiveihin..

ole onnellinen- olet selvinnyt..
:)

Alkuperäinen kirjoittaja cothis:
Ei sulloo muuta ongelmaa, ku paskat miehet :hug:
 
:(
Sanoisin, että olen pahoillani, klamydia voi aiheuttaa lapsettomuutta. Koita hyväksyä asia, mutta toivo, että vielä joskus saatat saada lapsen. Hali. Ja mielenterveydestä; olet terve, vaan haavoittunut.
 
ei
Alkuperäinen kirjoittaja t-06---p-08:
Ei tästä tarinasta voi vielä sun tämän hetkisestä mielenterveydestä paljoakaan sanoa. Haaveilla saa ja pitääkin! Joskus ne toteutuu joskus ei. Toivon, että sulla toteutuu.
Ei kai niin.
Mutta olenko ihan hullu ja luopio kun kuvittelen että joskus menen naimisiin, löydän sen Oikean. Ja sen jälkeen saan vielä yhden lapsen. Sen Oikean kanssa..

Kai minulle pitäisi jo nämä lapset riittää jotka olen saanut. Jotenkin vain kaipaan sitä, että edes yhden kerran saisin kokea raskauden ja syntymän, lasten kasvamisen miehen kanssa, jolle nämä asiat olisivat tärkeitä.

Kai toivon liikaa..
 
tsemppiä
JA TOIVOTTAVASTI NE TOTEUTUU KOHDALLASI...

.[/quote]

Ei kai niin.
Mutta olenko ihan hullu ja luopio kun kuvittelen että joskus menen naimisiin, löydän sen Oikean. Ja sen jälkeen saan vielä yhden lapsen. Sen Oikean kanssa..

Kai minulle pitäisi jo nämä lapset riittää jotka olen saanut. Jotenkin vain kaipaan sitä, että edes yhden kerran saisin kokea raskauden ja syntymän, lasten kasvamisen miehen kanssa, jolle nämä asiat olisivat tärkeitä.

Kai toivon liikaa.. [/quote]

 
Sinun mielenterveydessäs ei ole mitään vikaa!!!
-Pikkasen väärät valinnat eli harkinnan puute on vaivannut, varsinkin jälkimmäisen kohdalla.
Nyt olet varovainen, eikä ihme, mutta koska haaveilet, tarkoittanee se, että pikkuhiljaa paranet haavoistasi.
Malttia sitten seuraavan kohdalla, kun se aika tulee, älä toista virheitäsi, ota mies joka on arvoisesi. :flower:
 
Blue
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Jos saisit vaikka puolison ja isäpuolen olemassa oleville lapsille.Terveen parisuhteen.Siitä voisi olla hyvä lähteä katsomaan eteenpäin.
Juuri näin, aloita tästä ja pienin askelin eteenpäin. Älä yritä saada kaikkea kerralla ja samantien.

Ja kyllä, olet aivan normaali. Sinulla on ollut vain huonoa tuuria.
 
"Ei kai niin.
Mutta olenko ihan hullu ja luopio kun kuvittelen että joskus menen naimisiin, löydän sen Oikean. Ja sen jälkeen saan vielä yhden lapsen. Sen Oikean kanssa.. "

Ja kun ihminen menettää unelmansa alkaa kuoleminen, tsemppiä, paska mäihä sinulla ollut mutta pitelen peukkuja että kolmas kerta toden sanoisi.
Älä evää itseltäsi unelmia.

:hug: :flower:

 
ei
Ai niin.
Olisiko ihan kauheaa saada lapsi vielä kolmannelle miehelle? Onko ihan typerää haaveila moisesta -etenkään kun tuota miestä ei taida olla edes olemassa? En siis halua saada lasta kenelle tahansa, ainoastaan sille oikealle, joka saattaa minut alttarille. Enkä aio mennä naimisiin kenen kanssa tahansa, ainoastaan Sen Oikean. Oli sitä sitten tai ei.

Tosin. Mulla käy aika vähiin. Olen jo yli 30. Teen surutyötä luopumisesta koko ajan, kun nuorimmaiseni kasvaa koululaiseksi. Hän on ehkä viimeiseni, pikkuiseni.
 

Yhteistyössä