Sanokaapa nyt mielipidettä. Pattitilanne.

[vierailijaidiootti äiti]

Tytär muutti takaisin kotiin 20 vuotiaana. Asui sitä ennen poikaystävän kanssa. Murrosikä oli vaikea kiukkuiluineen ja tuntui että nyt on seesteisempi kun täyttää jo 21 v.
Käy töissä sen verran että saa käyttörahansa ja rahaa auton bensaan ,ruuat maksetaan me , samoin lääkärit,lääkkeet, piilarit ym.
Ylioppilaaksi pääsi 1.5 v sitten ja on hakenut opiskelemaan. Stressaa , koska paikat kortilla , eikä nyt ehkä sitten ainakaan todistusarvosanoilla päässyt mihinkään. Pääsykokeetkin menivät niin ja näin.
Muuttaessaan kotiin takaisin toi mukanaan kissansa, jonka otti poikaystävän kanssa. Olen astmanen, mutta lupasin että kissa voi täällä asua myös niin kauan kun tytärkin.
Nyt tämä kisu on jäänyt aivan kokonaan hoidettavakseni. Mihinkään emme pääse koska ei voi jättää yksin yön yli. Tytär raivoaa jos pyydän vaihtamaan hiekan joka haisee alakertaan asti.
Tai jos pyydän tuomaan tiskit koneeseen, siivoamaan huoneensa .
Nyt lähti kaverinsa luo asumaan kun kysyin onko kaikki hyvin. Olen ärsyttävä äiti jolle voi huutaa, kiroilla ja haistatella. Kaiken teen väärin.
On poistanut minut instastaan, ei vastaa viesteihin ym.
Itselläni on ollut raskas vuosi. Menetin puolen vuoden sisään kummatkin vanhempani. Saattohoidin heidät loppuun asti.
Lisäksi lähipiirissä on vakavasti sairas läheinen. Hänestäkin on huolta.
Raskas vuosi on vaikuttanut omaan fyysiseen terveyteeni ja olen tutkimuksissa huonojen veriarvojen takia.
Mitä teen? Pian en enää jaksa.

 

[vierailija]

Aina ei tarvii jaksaa. Pidä huolta itsestäsi ja anna tytön riehua.

 

[vierailija]

Pistä kissa mukaan tytölle.

 

[Mustakettu]

Jos ei ota kissaa niin anna se jollekin kissaa haluavalle.

 

[Echo]

Ei tuommoinen käytös vetele. Sä olet hyvää hyvyyttäsi ottanut tyttösi takaisin ja saat haistattelua osaksesi - olkoon nyt kaverinsa luona, eiköhän kaveri kyllästy kohta tytön siivottomuuteen, jos ei kaveri ole ihan hulttio.

Mä en ottaisi enää tyttöä takaisin. Neuvoisin katsomaan omaa kortteeria: hakemaan töitä jotta voi elättää itseään, ja/tai pyrkiä vaikka syksyn yhteishaussa opiskelemaan.
Onko hänen mahdollista korottaa lukioarvosanoja?

Kissan suhteen ilmoitat että jos ei sitä itse huoli, niin annat sen toiselle.

Tyttöhän on tietty masentunutkin. Takana on parisuhde, ja opiskeluihin ei pääse. Mutta se ei oikeuta tylyyn käytökseen.

Ole rauhallinen ja anna tukeasi tytön itsenäistymiseen kuuluvissa jutuissa, mutta ole luja. Älä anna tytön haukkua ja pompottaa.

 

[viisikymppinen isoäiti]

eli aikuijnen joka käyttäytyy kuin pahinkin murkku. sano tytölle, että ottaa kissansa kainaloon ja lähtee etsimään oman asunnon. että sun luona eletään sun säännöillä ja omassaan eläköön kuten haluaa.

 

[vierailija]

Kyllähän se on niin että täytyisi osata käyttäytyä ja kunnioittaa vanhempiaan.
Eli, sanot tyttärelle jotta hankkii oman asunnon ja ottaa kissansa mukaan tai viet piikille.
Jän käyttää sinua hyväkseen nyt.
Ja kyllä jos ei opiskele, täytyy tehdä töitä mistä saa omiin menoihinsa rahaa. Se ei kuulu enää sinun ruokia ja muita maksaa.
Eli nyt laitat kova kovaa vasten.
Pahalta se tuntuu kovistella, ja luultavasti lähtee ovet paukkuen mutta routa porsaan kotiin ajaa, eli laantuu kyllä.
Hänen täytyy ottaa vastuu itsestään ja elämästä. Ei onnistu sinun nurkissa asumalla. Eli omaan asuntoon vaan.

 

[vierailija]

Kiitos vastauksistanne.
Ymmärrän että tytöllä kriisi kun opiskelupaikkaa ei saanut ja muutenkin ollut parisuhdeessa draamaa. Järki sanoo että pitäisi sanoa suorat sanat, mutta joka kerta kun sanon jotain mistä ei pidä, niin saa raivarin .
Pelkään myös että menetän tämän tyttären. Uhkailee suuttuessaan ettei tule koskaan käymään , katsomaan sitten kuin muuttaa pois.
Jotenkin jo lähennyimme taas toisiamme muutaman vuoden kiukkuilun jälkeen ja nyt olen vain niin pettynyt ja surullinen. Iloitsin varmaan turhaan.