Sanokaa mulle että saan erota

Olemme olleet 15 vuotta yhdessä ja meillä on kaksi lasta. Nuorempi aloittaa eskarin ja vanhempi on jo iso koululainen.
Meillä on periaatteessa kaikki hyvin. Ei väkivaltaa, alkoholismia, pettämistä tai muutakaan. Mutta mulla ei ole enää tunteita.
Viimeiset kuusi vuotta olen elänyt pelkästään perheelleni ja unohtanut itseni kokonaan. En ole pitänyt itseäni minään, enkä varsinkaan tärkeänä. Nyt havahduin huomaamaan, että elämä lipuu käsistä muita palvellen ja miehen tahtoa kaikessa myötäillen. Asumme miehen haluamassa paikassa. Meillä ei ole ollenkaan sosiaalista elämää koska mieheni ei sitä tahdo. En voi kuunnella musiikkia kotona, sillä mieheni ei pidä siitä. Minä hoidan kodin lähes kokonaisuudessaan. Teen paljon töitä ja tulen sitten kotiin tekemään töitä. Viikonloppuisin teen sitten viikkosiivouksen ja katson perheen kanssa telkkaria. Siinä se, elämä.
En tahdo tätä enää. En rakasta miestäni enää. Hän on ehkä ystävä, mutta ei muuta. Inhottaa kun hän haluaa suudella tai halata. Vielä enemmän inhottaa seksi. Ainoa syy olla yhdessä on lapset, velat ja liitto. Pitääkö minun todella uhrautua näiden vuoksi? Aiemmin olen ajatellut että pitää, mutta nyt haluaisin kuunnella sitä sisäistä ääntäni, joka sanoo, että tämä on minun ainutlaatuinen elämäni, jonka nyt heitän hukkaan. Tuhoanko lasteni elämän eroamalla vai pelastanko olemalla itse vihdoin onnellinen. Riitelemme miehen kanssa aika usein ja tunnelma on kotona usein kireä. Eihän sekään voi olla lapsille hyväksi?

 

Entä jos ensin alkaisit vaan tekemään niitä asioita jotka on sinulle tärkeitä. Ei kukaan aikuinen oikeasti voi kieltää toista esim. kuuntelemasta musiikkia omassa kotonaan.

 

Vaikea sanoa.

 

Täältäkö sä luvan pyydät?

 

Luultavasti molempien elämänlaatu paranee, jos saatte elää haluamallanne tavalla kummatkin. Olen ollut pitkään sillä kannalla, että jos suurempaa vikaa ei liitossa ole, sitä kannattaa yrittää vaan kestää, mutta ei se ole hyvä. Jos ei sovi yhteen, niin ei sovi. Voisitte olla oikeasti onnellisia jonkun toisen kanssa.

 

Ala kuunnella musiikkia (kuulokkeet?), jätä osa kotitöistä miehelle ja sano että haluat muutosta, että tukehdut näin. Ala ajatella myös itseäsi.

 

Eroa, anna miehellesi mahdollisuus löytää joku jonka kanssa voi olla oikeasti onnellinen. Älä pilaa hänenkin elämää.

 

No ensinnäki puhu miehesi kanssa näistä tuntemuksista..
Et voi esittää, että kaikki olisi hyvin.
Eroaminen ei ole ratkaisu vaan ongelmien pakenemista.
No jos ette oikeasti tee mitään muuta kuin ole kotona viikonloppuisin, niin kyllä siinä seinät tulee vastaan.. Keksikää joku viikottainen harrastus, jota tekee koko perhe tai te kahdestaan.
Esim. uiminen, keilaus? Sunnuntaisin voisitte vaikka koko perhe laittaa yhdessä ruokaa.

 

välttämättä heti paras ratkaisu. Jokainen meistä on itse vastuussa onnellisuudestaan ja valinnoistaan, niin parisuhteessa ja sinkkuna. Ei muiden perheenjäsenten tehtävä ole jatkuvasti ilahduttaa ja miellyttää sinua eikä sitä voi vaatia.. Te olette TIIMI, joka puhaltaa yhteen hiileen niin että kaikilla on hyvä olla. Tämä taas vaatii kompromisseja, ymmärrystä ja pitkää pinnaa.

Kerro miehelle, että kaipaat omaa aikaa ja omia juttuja. Oli ne sitä musiikinkuuntelua tai vaikka jumppatunti. Jaatte kotityöt tasan niin että molemmille jää omaakin aikaa. Muista myös avata suusi ja kertoa, kun koet jonkun asian epäreiluksi tai kaipaat jotain. Rohkaise miestä tekemään samoin.

Totuus on että arki kyllästyttää. Minusta teillä kuitenkin on toimivan suhteen ainekset kasassa. Älä luovuta, vaan toimi parantaaksesi tilannetta. Muista myös että pian lapsesikin ovat niin isoja, että kaipaat niitä veteliäkin iltoja tv:n ääressä. Tsemppiä!

 

Tsemppiä! Perhe-elämä ei ole helppoa, mutta ihanaa, kun laittaa kaikki toimimaan sen hyväksi. Äiti on perheen projektipäällikkö. Mies on perheenpää, jota nainen kääntää. Perhe/Tiimi saman pöydän ääreen ja keskustelette asioista esim. kotitöiden jako. Kaikki sotkevat - kaikki myös siivoavat. Sopikaa 'siivouspäivä' joka viikolle, jolloin kaikki on paikalla ja hoitaa osuutensa. Päivittäisiin askareisiin myös työnjako esim. mies hoitaa aina tiskit, nainen pyykit, lapset vie roskat ja laittaa uudet muovipussit koreihin. Näin teille jää myös perheen yhteistä aikaa: uintireissu, sählyä pihalla, pyöräilylenkki jne.

 

Perhe on yhteinen yritys. Näin se vain on. Tsemppiä !

 

En sano eroamisesta suuntaan tai toiseen. Mutta sanoi mies mitä tahansa, niin nyt alat nähdä muita ihmisiä, käyt vaikka jossain harrastuksessa jne. Jos miehesi suuttuu, niin sit suuttukoon, sanot vaan sille että näin ne muutkin äidit elää.
Mikä on semmoinen mies joka estää musiikin kuuntelun?

 

Saat erota.

 

Eroa vaan itsekkin olen eroamassa.