Sanokaa että mä en oo ihan kummajainen... (asiaa toisen lapsen odotuksesta)

[millipilli]

Oon aina ollut sitä mieltä, että sisarukset on ihan loistava juttu ja aina oon halunnut enemmän kuin yhden lapsen. Edelleen olen sitä mieltä, mutta nyt kun oon raskaana tulee kaikkia kummia ajatuksia... esikoinen 2,5v on ihan äidin poika ja tosi kiinni äidissä ja nyt mä välillä mietin, että kuinka mä voin tehdä näin esikoiselle kun se ei enää saakaan sitten vanhempien ja isovanhempien jakamatonta huomiota.

Ja kaiken järjen mukaan tiedän kyllä, että se tekee ihan hyvääkin pojalle että tulee se toinenkin jakamaan sitä huomiota, mutta kun... AAAARGGGHHH!!!

Sanokaa nyt oonko mä ihan kummallinen kun mietin tällasia?

 

[Sara]

Et taida olla lainkaan kummajainen. Varsin tuttuja tunteita siltä ajalta, kun kakkosta odotin Ja olen kuullut monelta muulta samoja ajatuksia. Kyllä ne tunteet muuttuu, kuhan vauva syntyy. Kolmas lapsi ei tuntunut enää ollenkaan tunkeutujalta.

 

[Kylkiluu]

Mä kelailin noita myös kun kuopusta odotin. Lapsille tuli ikäeroa 2v4kk. Vauvan ollessa ihan vastasyntynyt musta tuntui että oon tehnyt esikoista kohtaan tosi väärin kun pistän sen kokemaan surkeita tunteita vauvan viedessä äidin huomiota...
Kyllä ne fiilikset sitten helpottaa Ja on ihana nähdä miten rakas tuo pikkusisko on esikoiselle

 

[RazZmatazZ]

Voi et oo ollenkaan kummallinen! :hug:
Mulla oli ihan samat aatteet ku toista poikaa ootin. Kaiken huipentuma oli synnärillä ku ilokaasua kipuihini vetelin ja itkin hysteerisenä kun aattelin miten meidän esikoinen pian jää vähemmälle huomiolle kun vauva syntyy!

muoks. Ikäeroa pojilla n. 2,8vuotta

 

[Kovajänis]

Kyllähän noita miettii jokaisen odotuksen aikana.. Mutta kummasti vaan käy niin ettei se uusi vauva vie pois muilta lapsilta äitin rakkautta, vaan äitin sydän laajenee joka kerta rakastamaan yhtä paljon vanhempia lapsia sekä uutta tulokasta =)

 

[HelloShitty]

et oo!
ite mietin ku ootin kakkosta että miten mun rakkaus tulee riittää ja luuleeko esikoinen ettei se oo enää yhtä rakas mutta ihan turhaa huolehdin. se rakkus vaan syveni ja esikoinen muuttui mun silmissäni. meillä on nykyään niin hauskaa kahestaan. ilman niitä pikkusiskoja. =) :heart:

 

[millipilli]

Ihana kuulla, että muut on miettineet samoja asioita... mä oon jo ehtinyt miettiä mikä friikki oikein oon kun tällaista mietin

 

[Siksakkia]

Et ole kummallinen, samoja ajatuksia täälläkin käytiin läpi kun toista lasta haaveiltiin. Tulin hyvin pian siihen tulokseen että sisarukset on rikkaus ja hyvä vain että oppii myös jakamaan asioita jo kotona. Sitten kun menee päivähoitoon, esikouluun ja kouluun niin on jo valmiimpi siihen että asioita jaetaan muiden lasten kanssa.
Ja ihanaahan se on lapsille, kun on leikkikaveri kotona. Samoin sitten aikuisena, itse olen ainakin kokenut sisarukset nyt vähintään yhtä tärkeiksi kuin lapsena.

Nyt odotan toista lasta ja jos kaikki menee hyvin, heille tulee ikäeroa 1v10kk

 

[Adea]

Samaa ajattelin minäkin esikoisen kohdalla, oli niin kiinni äidissään. Mutta nyt kun noita naperoita katsoo, kuinka paljon on seuraa toisilleen. Ja isosisko opettaa ylpeänä kaikkea pikkuveljelleen, teki tytölle hyvää saada sisaruksia.

 

[airiin]

ite en oo koskaan noin ajatellu, mutta näköjään monet ajattelee. joten varmaan se joillaki kuuluu asiaan. minusta se on vaan ollu niin luontevaa, että on sisaruksia, eihän se ole esikoiselta mitenkään pois. mulla siis 4 lasta.

 

[syysusva05]

Ihan samalaisia ajatuksia minullakin ku sinulla, ap ja monella muullakin vastanneista.
Meillä on 3vuotias esikoinen ja odotan pikku kakkosta rv 33