Sanokaa et oli oikea päätös, itse en olekkaan enää niin varma...

[Tiina]

Peruin tänään lääkkeellisen keskeytyksen. Haluan pitää lapsen vaikka ollaan koko aamu miehen kanssa riidelty ja itkettykin tästä taas kerran.
meillä on ennestäänkin yksi lapsi reilu 6v. Mies valittaa ettei sit ole enää yhteistä aikaa, kun taas kaikki alkaa alusta ym.
Eroakin olen miettinyt mut miten selviää yksin lasten kanssa.
Itse olen ollut sinut jo asian kanssa kauan sitten mut mies saa minut aina epäröimään. Meneekö siis oma aika lopullisestikkin pois, kun on taas vauva talossa, jos ei apua saa?

 

[r u u s a]

Vaikka kaikki alkaisikin alusta, on se pikkulapsiaika taatusti lyhyempi kuin loppuelämä minkä kadut jos et anna lapsen jonka haluat, syntyä.

 

[No]

Pistä mies vaihtoon. Kamalaa että on noin itsekäs että loppuu se yhteinen aina. Sitä aikaa saa kyllä järjestettyä sitten myöhemminkin. Oikean ratkaisun mun mielestä teit! Onnea raskaudesta!

 

[Vepasto]

Vaikka kaikki alkaisikin alusta, on se pikkulapsiaika taatusti lyhyempi kuin loppuelämä minkä kadut jos et anna lapsen jonka haluat, syntyä.

Juuri näin.

 

[hyvä]

teit oikean ratkaisun jos se on sitä mitä sinä haluat! Myös yksin pärjäät varmasti, mutta eiköhän meskin ajan kanssa sopeudu. Jos ei niin sitten joutaakin etäisäks.

 

[Äiti]

Halaus rohkeasta päätöksestäsi! Annat nyt vain ajan kulua ja vauvan kasvaa rauhassa. Mies tarvii yleensä paaaaljon aikaa sulatellessaan eritoten lapsiasioita..
Ei kannata heti lähteä menemään.

Teillä on vain yksi lapsi ennestään ja ikääkin hänellä on jo noin komeasti, hyvin sinä tulet pärjäämään! Luota itseesi!

 

[Poppinen]

Vaikka kaikki alkaisikin alusta, on se pikkulapsiaika taatusti lyhyempi kuin loppuelämä minkä kadut jos et anna lapsen jonka haluat, syntyä.

Näin juuri. Teit oikean päätöksen ehdottomasti.

 

[Isämies]

Pistä mies vaihtoon. Kamalaa että on noin itsekäs että loppuu se yhteinen aina. Sitä aikaa saa kyllä järjestettyä sitten myöhemminkin. Oikean ratkaisun mun mielestä teit! Onnea raskaudesta!

No niin, tulihan se sieltä taas. Siis tämä "mies vaihtoon"-neuvo, joka pätee kaikkiin ongelmiin niin kotitöiden, seksin kuin näköjään myös lasten hankkimisen alueella. Naista pitää vastaavissa tilanteissa ymmärtää loputtomiin ja keskustella keskustelemasta päästyäänkin. Mutta naisethan ovatkin kaikki erilaisia, yksilöllisiä yksilöitä, kun taas miehet ovat koneita, joita on kai tasan kahta mallia: hyviä ja huonoja. Huonon kun laittaa vaihtoon, niin tuurilla saa hyvän tilalle.

Mutta tuosta asiasta, kai nyt tulevalla isälläkin pitää jonkinlainen sananvalta näin isoissa päätöksissä olla? Ei kai lapsi nyt sentään pelkästään äidin projekti ole (vaikka näiden kirjoitusten perusteella joskus siltä vaikuttaakin)?

 

[??]

Samoja ajatuksia Isämiehen kanssa. Millä perusteella valinta on aina VAIN äidin? Jos tilanne olisi toisin päin, isä haluaisi pitää lapsen mutta äiti haluaa abortin, niin silloinkin sanoisitte että valinta on äidin, hyvä jos pidät oman pääsi. Ja sitten ihmettelette kun isät eivät osallistu....

 

[m]

Miehet. Ap:han oli valmis ottamaan sitten eron, jollei mies jaksa arkea lapsen kanssa.
Eli kukaan ei ole miestä siihen pakottamassa.
Mutta eihän aborttiin voi ketään pakottaa sen enempää kuin synnyttämiseenkään?

 

[??]

Miehet. Ap:han oli valmis ottamaan sitten eron, jollei mies jaksa arkea lapsen kanssa.
Eli kukaan ei ole miestä siihen pakottamassa.
Mutta eihän aborttiin voi ketään pakottaa sen enempää kuin synnyttämiseenkään?

No, kyllä mun mielestä on jo melkein pakottamista sanoa että joko pidetään lapsi tai sitten saat lähteä. Perhettään rakastavalle miehelle noin vain lähteminen ei välttämättä ole vaihtoehto, joten tavallaan nainen pakottaa miehen omaan päätökseensä. Tai antaa valita kahdesta miehen kannalta huonosta vaihtoehdosta, ei se ole miehen kannalta mitenkään oikeaa valinnan vapautta.

 

[Isämies]

Miehet. Ap:han oli valmis ottamaan sitten eron, jollei mies jaksa arkea lapsen kanssa.
Eli kukaan ei ole miestä siihen pakottamassa.
Mutta eihän aborttiin voi ketään pakottaa sen enempää kuin synnyttämiseenkään?

Eli sitä syntyvää lasta ei sitten ole enää olemassa jos/kun ottaa eron?

 

[Lilii lisänimetön]

Samoja ajatuksia Isämiehen kanssa. Millä perusteella valinta on aina VAIN äidin? Jos tilanne olisi toisin päin, isä haluaisi pitää lapsen mutta äiti haluaa abortin, niin silloinkin sanoisitte että valinta on äidin, hyvä jos pidät oman pääsi. Ja sitten ihmettelette kun isät eivät osallistu....

Tuossa tilanteessa valinta on äidin. Se on sen naisen keho, ruumis, vartalo. Siihen on jokaisella itsemääräämisoikeus. Lapsen syntymän jälkeen asiat pitää sopia. Ja toki siis jo ennen raskautta :attn: mutta ap:n tilanteessa nyt mahdotonta.

 

[melissani82]

Peruin tänään lääkkeellisen keskeytyksen. Haluan pitää lapsen vaikka ollaan koko aamu miehen kanssa riidelty ja itkettykin tästä taas kerran.
meillä on ennestäänkin yksi lapsi reilu 6v. Mies valittaa ettei sit ole enää yhteistä aikaa, kun taas kaikki alkaa alusta ym.
Eroakin olen miettinyt mut miten selviää yksin lasten kanssa.
Itse olen ollut sinut jo asian kanssa kauan sitten mut mies saa minut aina epäröimään. Meneekö siis oma aika lopullisestikkin pois, kun on taas vauva talossa, jos ei apua saa?

ja yksinkin lapsen kanssa pärjää. eiköhän miehesi kuitenkin ajan kanssa "kasva", viimeistään kun vauvanne tupsahtaa maailmaan :heart:

 

[r u u s a]

Isämies hei. Nyt menee himan pitkälle, jos abortti alkaa olla miehen oikeus.

Sitä ei sitten tuikita vehjettään kenenkään sisään ellei olla valmiita siitä syntyvää elämää hoitamaan, perkele!

Mikäs mies se tuollainen on? *kiukustuu*

 

[Onaha]

Minä myös uskon, että mies ajan kanssa sopeutuu. Kun tuntee vauvan liikkeet ja näkee ensimmäiset hymyt... ei varmaankaan voi olla rakastumatta omaan lapseensa. Jos näin ei käy niin todellakin sinä ja lapsesi ansaitsette parempaa kuin hän =)

Varmasti myllertää tunteet nyt. Meilläkin mies on sanonut, että yhtään lasta ei enää tahdo ja abortti pitää tehdä jos raskaaksi tulen. En kuitenkaan aio tehdä, jos vahinko käy. Ei kyllä ikinä ole käynyt, enkä usko, että vastaisuudessakaan, mutta eihän koskaan tiedä. Joten olen asiaa ajatellut jo valmiiksi.

Voimia sinulle ap, kyllä asiat selviää ja sinä jaksat. Mieti niitä hyviä puolia - saat vielä kerran sen kokea, saat toisen rakkaan lapsen, saat olla kotona taas äitiyslomalla ja keskittyä sinä aikana enemmän esikoiseenkin. Voit olla kotona kun esikoinen aloittaa koulun. Näin oli varmaankin tarkoitus :hug:

 

[Tämäkin Menee Ohi]

Isämies hei. Nyt menee himan pitkälle, jos abortti alkaa olla miehen oikeus.

Sitä ei sitten tuikita vehjettään kenenkään sisään ellei olla valmiita siitä syntyvää elämää hoitamaan, perkele!

Mikäs mies se tuollainen on? *kiukustuu*

Voisi mies huolehtia että on kalun päällä kumia jos on niin vaikeaa ottaa sitten syntymää vastaan |O

 

[LisaMarie]

Teidän lapsille tulee niin iso ikäero, että isompi on ylpeä vauvasta ja haluaa hoitaa sitä :hug: Meillä nuorin on 2v9kk ja isommat 10 ja 9v ja kun isot tulee koulusta pieni menee nitä vastaan ja halaa intona, sitten he tekee yhdessä läksyt, pieni istuu myös pöydän ääressä ja piirtelee viimevuotisiin kirjoihin ja sitten yhdessä ulos tai isojen huoneeseen.
Sitä aikaa siis jää, kun antaa ison osallistua pienen hotoon niin, että hän haluaa olla pienen kanssa ja on ylpeä siitä, että on pikkusisarukselle tärkeä ja pieni tuntee itsensä isoksi kun saa osallistua isojen kanssa.
Mä olen hyväksyny sen, että koska mä halusin lapsia enemmän kun mies, niin pääasiallinen hoitovastuu myös on minulla. Toisaalta koska mies nyt kuitenkin jokaiseen suostui, niin ei lapset mun mielestä missään hoidossa ole, eikä mies tee suunnatonta usotyötä, kun niiden kanssa on.

 

[Tasku Venus]

Minusta kamalempaa olisi pakottaa nainen aborttiin, kuin mies isäksi. Nainenhan se kärsii ne fyysiset ja henkiset kivut. Mies voi ottaa ja lähteä jos ei huvita isäksi ryhtyminen.

 

[vieras]

Samoja ajatuksia Isämiehen kanssa. Millä perusteella valinta on aina VAIN äidin? Jos tilanne olisi toisin päin, isä haluaisi pitää lapsen mutta äiti haluaa abortin, niin silloinkin sanoisitte että valinta on äidin, hyvä jos pidät oman pääsi. Ja sitten ihmettelette kun isät eivät osallistu....

Tuossa tilanteessa valinta on äidin. Se on sen naisen keho, ruumis, vartalo. Siihen on jokaisella itsemääräämisoikeus. Lapsen syntymän jälkeen asiat pitää sopia. Ja toki siis jo ennen raskautta :attn: mutta ap:n tilanteessa nyt mahdotonta.

Se syntymätön lapsi on miehen sekä naisen yhteinen, ei naisen oma.

 

[hannamaria]

Vaikka kaikki alkaisikin alusta, on se pikkulapsiaika taatusti lyhyempi kuin loppuelämä minkä kadut jos et anna lapsen jonka haluat, syntyä.

Hyvin sanottu. Ja lapsennekin varmaan tykkää sisaruksesta. Aika julmasti ajateltu ettei sitten pääse sinne tänne ja tuonne kun on vauva. Vauva on kumminkin vauva vaan hetken aikaa ja kulkee kätevästi mukanakin

 

[Isämies]

Isämies hei. Nyt menee himan pitkälle, jos abortti alkaa olla miehen oikeus.

Sitä ei sitten tuikita vehjettään kenenkään sisään ellei olla valmiita siitä syntyvää elämää hoitamaan, perkele!

Mikäs mies se tuollainen on? *kiukustuu*

En ole käsittääkseni tuollaista esittänyt. Olen pahoillani, jos kirjoituksestani sai tuollaisen kuvan. Ilman muuta nainen päättää itse omasta ruumiistaan, tämä nyt on ihan selvää.
Peräänkuulutin ainoastaan sitä, että kyllä näin isoja päätöksiä tehtäessä molemmilla pitäisi olla oikeus osallistua tämän päätöksen tekoon. Se, kuinka tämä sitten käytännössä tapahtuu, on varmaankin hyvin tilannesidonnainen juttu, eikä siihen voi mitään kategorisesti pätevää ohjetta tarjota. Mutta onhan se nyt järkyttävää isän roolin vähättelyä todeta, että hänen mielipiteellään ei ole mitään merkitystä!

 

[vieras]

Isämies hei. Nyt menee himan pitkälle, jos abortti alkaa olla miehen oikeus.

Sitä ei sitten tuikita vehjettään kenenkään sisään ellei olla valmiita siitä syntyvää elämää hoitamaan, perkele!

Mikäs mies se tuollainen on? *kiukustuu*

Voisi mies huolehtia että on kalun päällä kumia jos on niin vaikeaa ottaa sitten syntymää vastaan |O

Samat sanat näille naisille jotka saivat HIVin siltä Rovaniemeläiseltä. Mitäs naatiskellaan paljaalla, voipi jäljet viedä sylttytehtaalle.

 

[r u u s a]

Okei, :ashamed: , sori, olinpa taas hätiköivä, Isämies.

Toki pitää keskustella ja huomioida mutta kertaalleen hengettömäksi hoidettua ei saa enää henkiin. Ja se voi satuttaa liikaa vielä tulevaisuudessakin.

 

[Lilii lisänimetön]

Samoja ajatuksia Isämiehen kanssa. Millä perusteella valinta on aina VAIN äidin? Jos tilanne olisi toisin päin, isä haluaisi pitää lapsen mutta äiti haluaa abortin, niin silloinkin sanoisitte että valinta on äidin, hyvä jos pidät oman pääsi. Ja sitten ihmettelette kun isät eivät osallistu....

Tuossa tilanteessa valinta on äidin. Se on sen naisen keho, ruumis, vartalo. Siihen on jokaisella itsemääräämisoikeus. Lapsen syntymän jälkeen asiat pitää sopia. Ja toki siis jo ennen raskautta :attn: mutta ap:n tilanteessa nyt mahdotonta.

Se syntymätön lapsi on miehen sekä naisen yhteinen, ei naisen oma.

Kyllä. Mutta se on sen naisen sisällä. Naisella on oikeus määrätä omaa kehoaan.