https://yle.fi/uutiset/3-12611985
MIELIPIDEMarinin hallitus
Emmi Nuorgamin kolumni: Sanna Marinin feministihallitus on ollut pettymys monille vähemmistöille
Feministinen politiikka ei ole vain poseeraamista ja yleviä julistuksia. Se on rohkeaa päätöksentekoa, myös silloin, kun sillä ei voiteta seuraavia vaaleja, kirjoittaa Nuorgam.
Vapaa toimittaja, somevaikuttaja
6:45
•
Päivitetty 8:11
Kolumni
Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.
> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Kuuntele kolumneja Yle Areenassa
Kun Sanna Marinin hallitus aloitti kautensa talvella 2019, uutisoitiin hallituksen olevan Suomen historian feministisin ja tasa-arvoisin hallitus. Kuplassani hallituksesta oli helppo pitää, sillä se representoi ensimmäistä kertaa päätöksentekoa, jonka keskiössä olivat nuoret naiset. Hallitusviisikko oli lottovoitto paitsi kansainväliselle Suomi-brändille myös t-paitoja myyneille fanituotekaupoille.
Keväällä 2020 Marinin hallitus julkaisi tasa-arvo-ohjelman, jonka tavoitteena oli palauttaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi(siirryt toiseen palveluun). Hallituksen kunnianhimoista tavoitetta edistämään kirjattiin ennätysmäärä erilaisia sukupuolten tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä.
Ohjelma oli ensimmäinen, jossa käytettiin sanaparia intersektionaalinen näkökulma. Se siis tunnisti, että ihmisten yhdenvertaisuuteen vaikuttavat sukupuolen lisäksi myös muun muassa sosioekonominen asema, ikä ja etninen tausta.
Vielä ohjelmaa laadittaessa vuoden 2020 odotettiin olevan tyttöjen ja naisten vuosi. Tuolloin naisten ja tyttöjen oikeuksia koskeva YK:n Pekingin julistus ja toimintaohjelma täytti 25 vuotta ja tie yhdenvertaisuustyölle oli avoinna.
Vuosi 2020 ei kuitenkaan jäänyt historiankirjoihin naisten oikeuksien juhlavuotena, vaan globaalin pandemian lähtölaukauksena. Pandemian, jonka suurimpia kärsijöitä olivat naiset.
Keväällä 2022 julkaistiin Valtioneuvoston tilaama selvitys, jossa selvitettiin koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa(siirryt toiseen palveluun). Raportin tulokset osoittivat, että koronakriisi kohteli sukupuolia ja ihmisryhmiä eri tavoin.
Kriisissä korostuivat yhteiskunnan eriarvoistavat ja sukupuolittuneet rakenteet, kuten työmarkkinoiden segregaatio ja hoivavastuun epätasa-arvoinen jakautuminen. Selvityksen mukaan tasa-arvonäkökulmat ja -tavoitteet eivät olleet mukana koronakriisiin liittyvistä rajoitus- ja tukitoimista päätettäessä.
Intersektionaalisesta näkökulmasta feministihallitus on ollut pettymys myös monille vähemmistöille.
Suomen historian feministisin hallitus siis epäonnistui omissa tasa-arvotavoitteissaan koronapolitiikkaa tehdessään. Koronan jälkeiset elvytystoimet eivät onnistuneet sen paremmin.
Tampereen yliopiston tutkijan (siirryt toiseen palveluun)Anna Elomäen mukaan sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden rooli talouden elpymisessä sivuutettiin(siirryt toiseen palveluun). Suomessa koronakriisiä seuranneet elvytys- ja jälleenrakennustoimet kohdentuivat yritysten tukemiseen, liikenneinfrastruktuuriin, tutkimukseen ja kehitykseen, koulutukseen ja osaamiseen sekä perheiden, lasten ja nuorten tukemiseen. Elomäen mukaan tasa-arvonäkökulmat ovat puuttuneet päätöksenteosta. Kohdennettuja toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen on ollut vähän ja sukupuolten tasa-arvolle tärkeät hoivainvestoinnit ovat jääneet pieniksi.
Yhdenvertaisuus ei synny vain tarkastelemalla naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, kuten hallituksen tasa-arvo-ohjelmassakin todettiin. Intersektionaalisesta näkökulmasta feministihallitus on ollut pettymys myös monille vähemmistöille.