salaa naimisiin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
onko kukaan mennyt salaa naimisiin? Siis vain kaksi ulkopuolista todistamassa.

Jos oot niin koska olette kertoneet sukulaisille ja ystäväille?? Oletteko pitäneet jotkut "bieleet" myöhemmin vai kertoneet vaan kun olette tavanneet??

 
Miehen sisko meni salaa naimisiin, ei edes itse ilmoittanut asiaa. Miehen äiti soitteli uutisen, häitä ei sen kummemmin koskaan juhlistettu kahvihetkellä, vaikka lahja hankittiin.
 
:wave:

Mentiin pari päivää ennen vappua naimisiin, vappuna sitten oltiin kavereiden kanssa istumassa iltaa jolloin kerrottiin heille. Sukulaisille ja muille ystäville kerrottiin suunnilleen sitä mukaa kuin tavattiin ja puskaradio hoiti jälleen kerran oman osuutensa. :D

Eikä juhlittu häitä mitenkään missään vaiheessa.
 
Mun sisko ilmoitti naimisiin menosta kolmen tunnin kuluttua itse tapahtumasta tekstiviestillä.. asuu eri kaupungissa, joten en voinut mennä edes kahville.. mun veli, joka asui silloin samalla paikkakunnalla kuin sisko, oli luullut, ku sisko oli kutsunut kakku-kahville, että juhlitaan siskon synttäreitä, koska nekin olivat jo lähellä, mutta sitten paikan päällä oli selvinnyt oikea syy.. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miten ovat sukulaiset reakoineet ilmoituksesta??

Jäin ihmettelemään mikä vikana omassa perheessä on, kun edes pieniä kahvikutsuja ei asian tiimoilta voi järjestää.

Olemme ajatelleet näin, että tää on meidän kahden välinen juttu aluksi. Sukulaiset ja ystävät on tarkoitus jälkeenpäin kutsua kakulle ja kertoa asia. Morsian haluaisi isot häät ja sulhanen pienet. Tehtiin nyt tälläinen ratkaisu, joka sopi molemmille.
 
Me olemme menneet salaa naimisiin. Kerroimme asiasta noin vuorokauden kuluttua molempien suvuille hiukan sen jälkeen, kun olimme kertoneet esikoisen syntymästä.

Juhlat vietettiin noin 1.5 kk kuluttua, kun esikoinen oli jo vähän isompi kuin vastasyntynyt.

Minun puoleltani asia oli ok, mutta anoppi otti pulttia, mutta hän otti pulttia jo senkin takia, ettei asiaan sekoitettu kirkkoa kuten ei vietetty ristiäisiäkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kaddy:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miten ovat sukulaiset reakoineet ilmoituksesta??


"Jaa" , "miten, missä, milloin, miksette kertoneet" , *syvä hiljaisuus* , "melkein yhtä salaa kuin mekin aikoinaan"

Siinä kommentteja joita saatiin :laugh:

sis päälisin puolin ihan positiivisia !!! :-)) Hyvä niin !!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miten ovat sukulaiset reakoineet ilmoituksesta??

Jäin ihmettelemään mikä vikana omassa perheessä on, kun edes pieniä kahvikutsuja ei asian tiimoilta voi järjestää.

Olemme ajatelleet näin, että tää on meidän kahden välinen juttu aluksi. Sukulaiset ja ystävät on tarkoitus jälkeenpäin kutsua kakulle ja kertoa asia. Morsian haluaisi isot häät ja sulhanen pienet. Tehtiin nyt tälläinen ratkaisu, joka sopi molemmille.

Joko on suku tietoinen teidän jutusta???
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
onko kukaan mennyt salaa naimisiin? Siis vain kaksi ulkopuolista todistamassa.

Jos oot niin koska olette kertoneet sukulaisille ja ystäväille?? Oletteko pitäneet jotkut "bieleet" myöhemmin vai kertoneet vaan kun olette tavanneet??

No ei ihan täysin salaa, todistajina oli molempien vanhemmat mut muut sai tietää vasta jälkikäteen. Ei ollut mitään "bileitä" vaan pistettiin vaan tekstarina ilmoitusta tai sit sanottiin kun kohdakkain satuttiin. Lähinnä nuo tekstarit sellaisille, jotka saattaa jotain esim. postittaa tms. että tulee oikeella sukunimellä :)

 
Uudenvuoden aattona mentiin salaa naimisiin, todistajat maistraatin työntekijöitä. Illalla kun laitettiin hyvän uudenvuoden tekstareita niin laitettiin perään herra ja rouva xxxxxxxxx ;) suurin osa hoksas, muutama ei joten piti vääntää "rautalangasta" B)
 
:wave:

Mentiin naimisiin miehen veljen ja mun parhaan ystavani ollessa todistajina, maistraatissa.

Kerroin naimisiinmenostamme, kun sukulaiset varoittelivat, etta kannattaa jattaa se mies, ja lupasivat maksaa mulle jos mieheni jatan.

Kommentteina oli, etta se oli mun elamani suurin virhe, ja meidan lapsista tulee sitten mulatteja, seka, etta mut tehtiin perinnottomaksi.

Onnellisesti ollaan nyt oltu naimisissa 13 vuotta. :heart:

Niin ja syita ei tarvitse kauaa miettia, miksi mentiin salaa naimisiin. :D
 
Me mentiin salaa maistraatissa. Mun sukulaisille kerrottiin ihan vaan soittamalla, miehen suku kutsuttiin ystävänpäiväkahville, ja annettiin semmoset ihanat kortit joissa ilmoitus asiasta. Kaikki otti asian ihan hyvin alkujärkytyksen jälkeen. Anoppi meni shokkiin, kiroili ja hyppi yläpystyä. Ei se oikeesti ollu vihanen, mutta se ei vaan ollu varautunu tämmöseen. Luuli, raukka, että esikoispoikansa ois menny kirkossa vihille. Ja vielä kun mies otti mun sukunimen väliviilalla omansa jatkoks, ja minä ja lapset pidettiin mun nimi, niin oli siinä yllätystä kerrakseen...
 
Mekin ollaan menty salaa naimisiin =) Maistraatissa, kumpikin oli pyytänyt yhden todistajan (mulla oli ystävä ja miehellä veli).Samana iltana pidimme kavereille tuparit ja juhlistimme sitten häitämmeki. Sukulaisille kerroimme pikkuhilja ja tarjosimme kakku-kahvit.

Kaikki ottivat asjan rauhallisesti, ehkä kummankin äidit olivat eniten näreissä. Ja miehen toinen veli oli kanssa hiukan suuttunut. Mutta eniten seurattiin minun vyötäröä, että jokos rupeisi vauvamaha näkymään, kun kaikki taisivat luulla, että sen takia menimme niin yhtäkkiä naimisiin. Varsinkin kun olimme viellä pikkuauton vaihtaneet farmariin ja muuttaneet isompaan asuntoon :D Mutta olipas sitten suuri pettymys, kun ei mitään vauvauutisia tullutkaan ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mahza:
Me mentiin salaa maistraatissa. Mun sukulaisille kerrottiin ihan vaan soittamalla, miehen suku kutsuttiin ystävänpäiväkahville, ja annettiin semmoset ihanat kortit joissa ilmoitus asiasta. Kaikki otti asian ihan hyvin alkujärkytyksen jälkeen. Anoppi meni shokkiin, kiroili ja hyppi yläpystyä. Ei se oikeesti ollu vihanen, mutta se ei vaan ollu varautunu tämmöseen. Luuli, raukka, että esikoispoikansa ois menny kirkossa vihille. Ja vielä kun mies otti mun sukunimen väliviilalla omansa jatkoks, ja minä ja lapset pidettiin mun nimi, niin oli siinä yllätystä kerrakseen...

Ihanaa että mies ottaa naisen sukunimen. Mulla muutama tuttu joka on ottanut ja nostan heille kyllä hattua.

Kun joskus menen naimisiin pidän oman sukunimen, on sen verran harvinainen.
 
Yksi tuttu meni kaikkien tietämättä kirkossa naimisiin ja lehdestä seurakuntatiedoista kaikki vasta saivat tietää asiasta. Ihmiset olivat yllättyneitä, mutta tapa kyllä sopi kyseisen miehen tyyliin. Ei olisi varmaan muuten ikinä avioitunut.
 
Salaa mentiin viime kesänä maistraatissa naimisiin, edes omat vanhemmat ei tienneet. Musta tuntuu että tänäpäivänäkään ei vielä kaikki sukulaiset tiedä :) Ihan hyvin ottivat asian silti, vaikka ei mitään juhlia pidettykään. Meillä on muutenkin kesäisin tapana pitää kavereille grillijuhlia, joten mitään "hääbileitä" ei pidetty.
 
Olen aina vannonut, etten koskaan naimisiin mene, tai jos joskus sellainen"erhe"tapahtuisi, niin se tapahtuis sitten maistraatissa ja salaa, ettei kukaan siitä tulisi tietämään. Nyt olen ihan vähän vaalean vihreää valoa vilauttanut, kun mieskin on luvannut, että kukaan ei asiasta saisi tietää. Meillä ei muuttuisi mikään, ei tulisi sormusta, ei muuttuisi sukunimi(siitä on käärmeissään), ei omia todistajia. Miksi siitä huudella jälkeenpäin muille, jos kerran halutaan sen salassa tapahtuvan ja pysyvän. Jos muiden se haluttas tietää, pidettäis häät, kahvitukset jne.
 

Yhteistyössä