Sakramentti ja ilmestyskirjan suuri portto!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja epifaniax
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Älkää nyt viitsikö. Katoliseen kirkkoon kuuluu miljardi ihmistä, joista tosi moni on vilpitön uskossaan ja tosissaan pyrkii jalostamaan itsensä hyväksi ihmiseksi. Ei heitä voi haukkua vain siksi, että he eivät ota Roomalaiskirjettä kovin tosissaan.
 
Älkää nyt viitsikö. Katoliseen kirkkoon kuuluu miljardi ihmistä, joista tosi moni on vilpitön uskossaan ja tosissaan pyrkii jalostamaan itsensä hyväksi ihmiseksi. Ei heitä voi haukkua vain siksi, että he eivät ota Roomalaiskirjettä kovin tosissaan.

Rooman katolisen kirkon voi myös tunnistaa nimestä Babylon. Persialaiset valloittivat Mesopotamian, jonka seurauksena babylonialaiset papit pakenivat Pergamoon, joka sijaitsi Vähässä-Aasiassa. Babylonian papit kunnioittivat kreikkalaisten Pantheon temppeliä (kaikkien jumalien temppeli), mutta kuitenkin he jatkoivat Babylonialaista uskonnon harjoitusta mm. Saturnus kulttia.

Babylonialaiset papit säilyttivät Babylonian uskonnon menot myös Pergamon Zeus temppelissä. Pergamon babylonialainen uskonnonkultti tuli Roomaan vuonna 133 eKr. Pergamosta tullut Babylonian uskonto tuli niin yleiseksi Roomassa, että silloin Roomaa kutsuttiin ”Uudeksi Babyloniaksi”.

Raamattu opettaa, että vedenpaisumuksen jälkeiseen maailmaan syntyi uskonto, jossa palvottiin aurinkoa ja taivaan kuningatarta. Tämä uskonto syntyi Babyloniaan. Babyloniassa tehtiin korkeita torneja (Zikkurat), jonka huipulla oli temppeli, joka oli pyhitetty taivaan kuningattarelle. Tässä temppelissä he palvoivat taivaan kuningatarta.

Babylonialainen saatanan uskonto siirtyi Pergamoon ja sieltä myös Roomaan. UT:ssa on myös maininta siitä, että saatanan valtaistuin on Pergamossa, koska siellä oli voimassa tämä babylonialainen uskonto. Pergamosta babylonian uskonto rantautui Roomaan vuonna 133 eKr., josta sitten tämä babylonialainen uskonto siirtyi suoraan Rooman katoliseen kirkkoon sen nähtyä päivänvalon 300-luvulla. Näin katoliseen kirkkoon sopii myös Ilmestyskirjan 17:ssa ja 18:ssa luvussa olevat kuvaukset suuresta Babylonista, jonka kantaa sisällään äiti uskontoa eli taivaan kuningatar uskontoa.
 
Tosi ystävällistä sinulta copypastettaa tekstiä Paavolan sivulta siltä varalta, että kukaan ei ole viitsinyt avata aloitusviestin linkkiä. Tulee melkein fiilis, että keskustelee oikean ihmisen kanssa.
 
Ilm 17:
4 Ja nainen oli puettu purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä ja piti kädessään kultaista maljaa, joka oli täynnä kauhistuksia ja hänen haureutensa riettauksia.
5 Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus: "Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti".
6 Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä; ja nähdessäni hänet minä suuresti ihmettelin.
 
Kristinusko ja sakramentti eivät tietenkään liity Raamatussa toisiinsa mitenkään. Näin jo siitä yksinkertaisesta syystä, että Raamatussa ei ole koko sakramenttikäsitettä. Se, että UT:ssa (joitakin kertoja myös VT:n kreikannoksessa, Septuagin*tassa) esiintyy kreikan mysterion = salaisuus, esim. “Kristuksen salaisuus”, ei tietenkään merkitse mitään yhteyttä “Sak*ramenttiin”, joka selvästi saa kaiken merkityksensä pakanallisista mysteereistä ja magiasta.
 
Kristinusko ja sakramentti eivät tietenkään liity Raamatussa toisiinsa mitenkään. Näin jo siitä yksinkertaisesta syystä, että Raamatussa ei ole koko sakramenttikäsitettä. Se, että UT:ssa (joitakin kertoja myös VT:n kreikannoksessa, Septuagin*tassa) esiintyy kreikan mysterion = salaisuus, esim. “Kristuksen salaisuus”, ei tietenkään merkitse mitään yhteyttä “Sak*ramenttiin”, joka selvästi saa kaiken merkityksensä pakanallisista mysteereistä ja magiasta.

Kristinuskohan ei ole sama kuin Raamattu, vaan kristinuskossa on aina ollut myös perimätietoa mukana.
 
Kristinuskohan ei ole sama kuin Raamattu, vaan kristinuskossa on aina ollut myös perimätietoa mukana.

Sakramentin mysteeri on sidottu kirkkoon. Tässä on tehty kehällinen oppirakennelma, jossa Jumalan Sanan väitetään asettaneen sakramentit, sakramentit luovat kirkon ja sakramentteja käyttää kirkko. Raamatun sanaan ja uskoon tämä liitetään kirkon opeissa lisäksi siten, että Jumalan sanotaan asettaneen sakramentin, ja kirkollisen papinviran hoitamaan sakramenttia. Myöskin luterilainen uskonvanhurskausoppi, jota kirkko markkinoi “yksin uskosta, yksin armosta”- tunnuslauseella, on tosiasiassa aivan puhtaaksiviljeltyä katolista sakramentalismia ja ma*giaa, uskonnollista okkultismia, joka on täydellisesti puhdistettu Jumalan Sanasta ja raamatullisesta uskosta. Uskosta, jo*ka itsessään vanhurskauttaa (so. julistaa syyttömäksi), Rm 10:10.
 
Raamatun ilmoittamassa Jumalan järjestyksessä ei ole mitään sakramentteja, jotka välittäisivät Jumalan armoa ja anteek*siantamusta. Ei ole myöskään mitään papinvirkaa (ylipäätään) eikä myöskään virkaa, joka olisi asetettu hoitamaan jotakin sakramentteja. Jumalalla on Uudessa Liitossa vain “pyhä papisto”, uudestisyntyneiden ihmisten muodostama “Jumalan kansa”, joka on kutsuttu tästä maailmasta ulos, julistamaan Hänen evankeliumiaan, joka on pimeydestä kutsunut meidät ihmeelliseen valkeuteensa, lPiet. 1:1-3,22,23; 2:9,10. Tällä papistolla on kyllä eri palvelustehtäviä, mutta ei lihan mukais*ta virka-asemaa, eikä “sakramentteja” hoidettavanaan.
 
Kirkkohistoriassa ensimmäinen merkittävä sakramenttikäsitteen ja -oppien luoja oli kirkkoisä Tertullianus (160-225 jKr). Hänen jälkeensä merkittävin opin kehittelijä oli kirkkoisä Augustinus (354-43OjKr).
UT:ssa siis mysterion - sana ei esiinny koskaan niiden asiain (sikäli, kun niitä yl. esiintyy!) yhteydessä, joita kirk*kolaitos nimittää “sakramenteiksi” (katolisessa ja ortodoksisessa k:ssa koste, konfirmaatio, ehtoollinen, rippi, viimeinen voitelu, papiksivihkiminen ja avioliitto; luterilaisessa k:ssa kaste ja ehtoollinen). - Sakramentti on siis kokonaan Babylo*nialais-Roomalaisen pakanuuden keksintö!
 
Kirkkojen “uskonvanhurskausopit” on sakramenteilla vanhurskauttamista: sakramentit vaikuttavat sen, mitä ne ku*vaavat; niissä pyydetään uskomaan sakramentin vanhurskauttavaan voimaan. Uskon kohde on siis sakramentti ja sen vanhurskauttava voima. -Ja se on pakanuutta, uskonnollista okkultismia ja valkoista magiaa, joka on sellaisenaan tuontitavaraa Baabelin uskonnosta. Puhutaan tosin myös “uskosta Jeesukseen”, mutta se on ehdottomasti aina “alistettu sakramentille”. -Ei Jumala kahdella tavalla vanhurskauta - eikä varsinkaan Raamatulle tuntemattomilla tavoilla ! ! !
 
Kirkkolaitos-instituutio on Pyhien Kirjoitusten ja muun historiatiedon valossa kiistattomasti pakanuuden tuottama valheellinen väärennös Raamatun tarkoittamasta Jumalan seurakunnasta. Se on luonut itse itsensä ja korvannut Jumalan Sanan järjestyksen itse sepittämillään opeilla. Sen keskeiset perustukset ovat pakanallisissa Sakramentti-riiteissä ja se myös kut*suu itseään johdonmukaisesti pakanallisella nimellä.
 
Sakramentti käsite ei nousekaan Raamatusta, vaan pakanallisista mysteeriuskonnoista. Katolinen kirkko, joka syntyi pakanallisen Rooman valtakunnan sisälle, oli jo omaksunut sakramenttiuskonnon harjoittamisen. Katolinen kirkko siirsi pakanallisen sakramentti- käsitteen kirkkonsa jumalanpalvelus menoihin, jättäen sakramentit olemaan, kuitenkin sillä tavalla, että se vaihtoi pakanallisille sakramentti käsitteille ns. kristilliset nimet, esim. äiti- lapsi käsite vaihtui Maria- Jeesuslapsi käsitteeksi. Opetus pakanalliseen sakramenttiin osallistumisesta, joka pelasti ihmisen pimeydestä valoon, vaihdettiin lapsikasteen ja ehtoolliseen sakramenttiin, jotka antavat pelastuksen jokaiselle, joka osallistuu näihin sakramentteihin. Näin pakanallinen epäjumalanpalvelus istutettiin katoliseen kirkkoon. Katolinen kirkko ei ole Raamatun opettama Jumalan seurakunta, koska Jumalan seurakuntaan ei tulla sisälle pakanallisten eikä ns. kristillisten sakramenttien kautta. Jumalan seurakuntaan tullaan sisälle sen jälkeen, kun on kuultu pelastuksen evankeliumi ja tehty parannus ja sydämen ja suun tunnustuksella julkisesti uskotaan Jeesuksen Kristuksen ja Jumalan sanaan. Nämä pakanalliset sakramentti-riitit, joita katolinen kirkko harjoittaa siirtyivät perintönä myös ortodoksiseen ja luterilaiseen kirkkoon.
 

Yhteistyössä