Joo. Seuraava kehitysvaihe tuosta oli sit se, että koin olevani kaikin puolin epäonnistunut ja muita huonompi outouteni takia ja tunsin katkeruutta kaikkia muita kohtaan.
Tosin saan kuulla olevani outo edelleenkin, vaikka paljon paremmin itse koen nykyään jo porukkaan sulautuvani. Nyt oon tajunnut kuitenkin sen, että se voi olla todellinen vahvuuskin joillain elämänalueilla (esim. yhtään luovuutta vaativa työ), ettei ajatus kulje ihan samaa rataa kuin valtaosalla muista. Ja et mun pitää vaan yrittää nauttia niistä vahvuuksistani joita omaperäisyys tuo ja olla rehellisesti oma itseni, koska niille negatiivisiksi kokemilleni asioille, joiden vuoksi jään ulkopuolelle monesti muiden ihmisten joukosta, en kuitenkaan voi mitään kuin hyvin rajoitetuissa määrin.
