Sairaanhoitajat ja muut. Kuolemasta ehkä typerä kysymys. "yliluonnollistako?"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja aloittaja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

aloittaja

Vieras
Te jotka olette työskennelleet pitkään esm sairaaloissa, niin pystyykö kuoleman aistimaan?

Jotkut vanhat hoitajat kertoivat, että he tietävät milloin "kuolema tulee", kuulemma alkoi haisemaan "kuolema" ja joku kertoi myös, jotta sen "vain tietää milloin tulee".

Onko teillä kokemusta vastaavasta?
 
Tuo kuolemanhajuhan on ihan fakta juttu, siis että kun kuolema on lähellä, ihmisestä lähtee vähän makeahko,erikoinen haju.
Siinä ei ole mitään yliluonnollista ja itsekin olen pariin otteeseen huomannut saman.
 
Tuttavani joka sairaanhoitaja, sanoi nähneensä outoja asioita ennen potilaiden kuolemia. Oli vanhus yhtäkkiä tuijottanut nurkkaan ja sanonut näkevänsä kauniin enkelin tms. Tai oli ollut outoja valoilmiöitä. Tämä tuttava ei ole edes uskova tms. Joku äiti oli joskus nähnyt enkelin (ja lapset myös) kun yksi lapsista oli menehtynyt.
 
Ei siinä mitään yliluonnollista ole. Äkkikuolemia ei kukaan osaa ennustaa, mutta sairaan heikentymisen huomaa. Ja nykyisin ihmisiä tutkitaan niin paljon, että tiedetään missä kunnossa mikäkin paikka on. Ennen kuolemiseen ja sairastamiseen liittyi enemmän mystiikkaa, koska ne olivat usein lääketieteellisen ymmärryksen tuolla puolen.
 
Kiitos vastauksista. Kysymys nousi mieleeni, kun katsoin ah niin ihanaa huijausohjelmaa, kuin riivatut talot, missä sanottiin, että sairaalassa, kun kuolee paljon ihmisiä, niin siellä saattaa kummitella. Tästä tuli mieleen, kun joskus mummon kanssa puhuttiin sairaalassa kuoleman aistimisesta.
 
Kiitos vastauksista. Kysymys nousi mieleeni, kun katsoin ah niin ihanaa huijausohjelmaa, kuin riivatut talot, missä sanottiin, että sairaalassa, kun kuolee paljon ihmisiä, niin siellä saattaa kummitella. Tästä tuli mieleen, kun joskus mummon kanssa puhuttiin sairaalassa kuoleman aistimisesta.

jos sairaaloissa kummittelis niin varmaan meiläkin olis kummituskia. tää talo missä astaan on entinen sairaala =)
 
Aistimisesta en niin tiedä.
Pitkään sairastanut ja kuolemaan hiipuva ihminen ei yleensä kuole yllätyksenä. Kasvonpiirteet terävöityy, hengitys muuttuu, tajunnantaso alenee, raajoihin voi tulla jo lautumia.
Kuolema ei omasta mielestäni haise miltään, siis tarkoitan, että jos menen huoneeseen jossa on muutaman tunnin sisällä kuollut potilas, ei siellä huoneessa haise kuolema, ei välttämättä mikään normaalista sairaalan hajuista poikkeava.
 
kyllähän se ammattilainen näkee millloin esim. vaikeasti sairaan vanhuksen aika on vähissä. en usko että siitä on mitään yliluonnollista, vain ammatin tuoma näkemys.

jos mä johonkin "yliluonnolliseen" uskon, on se mummipuoleni kuolema. hän oli pitkään, monta viikkoa ns kasvis. ei enää tiennyt lääkäreiden mukaan tästä maailmasta. hän oli ihmisen irvikuva. makasi sängyssä langanlaihana, hampaat törrötti, silmät oli apposen auki, mitään reagointia ei enää ollut. mummin rakkain paikka oli hänen ok-talo jonka miehensä kanssa rakensi omin käsin. kun hän sairastui teki tarkan testamentin talosta ettei velkaantunut poikansa (minun isäpuoli) menetä sitä taloa velkojensa takia. lääkärit povasi kuolemaa 3vkoa. soittivat että nyt on tultava jos vielä haluatte nähdä tän mummon hengissä. ja me juostiin sairaalassa eikä mummo kuollut. vasta kun poikansa, eli minun isäpuoli, sanoi sängyn laidalla että "nyt on kaikki kunnossa talon suhteen. lapset omistaa sen" meni 2h ja mummo kuoli. sattumaa tai ei mutta minulle tuo jäi mieleen. ihan kuin mummo olisi odottanut tietoa että kaikki on ok ja sitten saattoi kuolla. karmivaa tuosta tekee sen että tosiaan mummo oli ihan kasvis. ihmisen irvikuva niin sanoakseni.
 
Muistan kun käytiin mummua katsomassa vuodeosastolla ja se oli viimeisiä aikoja, "näin" että häntä odotettiin toiselle puolelle. Samassa huoneessa oli "odottajat".
Ja sen hajun olen huomannut hautausmailla..
 
[QUOTE="äiti";22505565]Muistan kun käytiin mummua katsomassa vuodeosastolla ja se oli viimeisiä aikoja, "näin" että häntä odotettiin toiselle puolelle. Samassa huoneessa oli "odottajat".
Ja sen hajun olen huomannut hautausmailla..[/QUOTE]

Hajun hautausmailla???:O
 
Kyllähän sen tosiaan oppii näkemään ja aistimaan, mutta ei siinä mitään yliluonnollista ole.
Myös kuolevan ihosta näkee, että kuolema on lähellä (lautumat). Mutta kaikille ei näitä merkkejä tule, jopa laitoksissa kuolee "yllättäen" kohtuullisen hyväkuntoisiakin potilaita.
 
Ei siinä mitään yliluonnollista ole. Kun kävin viimeisen kerran katsomassa sairaalassa rakasta mummiani, niin tiesin tasan tarkaan, että kuolema on tulossa. Kyllä sen näkee jokainen täysijärkinen ihminen, kun elimistö on lopettelemassa toimintojaan. Mummini kuoli siitä viiden päivän kuluttua, seuraavana päivänä oli jo menettänyt tietoisuutensa.
 
[QUOTE="hmm";22503550]Tuo kuolemanhajuhan on ihan fakta juttu, siis että kun kuolema on lähellä, ihmisestä lähtee vähän makeahko,erikoinen haju.
Siinä ei ole mitään yliluonnollista ja itsekin olen pariin otteeseen huomannut saman.[/QUOTE]

Ei se ole "kuoleman haju" :D. Se on ketoosin haju, kun ihminen on kuivunut eli juonut vähän. Aineenvaihduntajuttu. Kuoleman haju... anna mun kaikki kestää.... :D
 
Elossa olevaan ihmiseen EI myöskään VOI tulla lautumia! Lautumat ovat sekundaarinen kuoleman merkki!!!! SEKUNDAARINEN!

Jos kohta kuolevan ihmisen raajojen ääreisosat sinertävät, on kyseessä heikentynyt verenkierto. Ei lautumat.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lautuma
 
[QUOTE="äiti";22505565]Muistan kun käytiin mummua katsomassa vuodeosastolla ja se oli viimeisiä aikoja, "näin" että häntä odotettiin toiselle puolelle. Samassa huoneessa oli "odottajat".
Ja sen hajun olen huomannut hautausmailla..[/QUOTE]ei jeesus mitä paskaa

jos oikeasti uskot tuollaiseen niin hakeudu ammattilaisen puheille äkkiä
 
[QUOTE="vieras";23312816]Elossa olevaan ihmiseen EI myöskään VOI tulla lautumia! Lautumat ovat sekundaarinen kuoleman merkki!!!! SEKUNDAARINEN!

Jos kohta kuolevan ihmisen raajojen ääreisosat sinertävät, on kyseessä heikentynyt verenkierto. Ei lautumat.

Lautuma – Wikipedia[/QUOTE]

Loistava tutkimustietoon perustuva lähde sulla
 
totta,seurasin oman äitini sairastumista ja hiipumista ihan loppuun asti.en minä ainakaan haistanut mitään "kuoleman" hajuja mutta muita piirteitä huomasin kun tiesi että loppu on lähellä :/
 
totta,seurasin oman äitini sairastumista ja hiipumista ihan loppuun asti.en minä ainakaan haistanut mitään "kuoleman" hajuja mutta muita piirteitä huomasin kun tiesi että loppu on lähellä :/

Sama meillä kun oltiin loppuun asti äidin vierellä. Toisaalta oli kiinnostavaa seurata elintoimintojen loppumista, kohde oli vaan väärä. Mutta onneksi loppui sairastelut.
 
Kuolema haisee kyllä, mutta enpä tiedä olenko ennalta sitä koskaan haistanut..

Näihin jänniin sattumiin voisin kyllä lisätä kuinka mun isoisäni oli ihan kuoleman kielissä kun odotin esikoistani. Poikaa, joka oli todella suuri juttu hänelle. Hoputteli jo paria viikkoa ennen synnytystä että "alahan nyt pukkaa sitä pihalle". Kun poika lopulta syntyi, isoisä makasi enää vuoteessa teoriassa puhekyvyttömänä. Kun hänelle vietiin aamulla viesti että "poika syntyi", oli kertonut siitä hoitajille onnessaan, sitten kävi nukkumaan ja kuoli. Aivan kuin olisi sinnitellyt ja sinnitellyt ja päästänyt irti vasta kun kuuli että poika on syntynyt. Selvisi siinä mun raskausaikanani monesta pahasta tilanteesta, elvytettiin ihan ja kaikkea, meni monta letkua ja piuhaa kehoon kun makasi teholla... Oli siis ihan yleisesti ottaen jo tosi huonossa kunnossa, keuhkot olivat jo niin tehottomat että ei tosiaan olisi pitänyt pystyä edes puhumaan ym.
 
Ihmiset nyt vaan haluavat jotenkin romantisoida kuolemaa ja tehdä siitä jotenkin yliluonnollista. Totuus on se, että kuolemaa luonnollisempaa asiaa ei ole olemassa ja kaikkia meitä se kohtaa ennemmin tai myöhemmin.
 
Tietty katse, "kalman haju" ja joskus suun ympärillä näkyvä ns. kuoleman kolmio. Nämä siis silloin kun kyseessä on pitkään sairastanut esim. vanhus tai saattohoitopotilas. Äkkikuolemaa tuskin kukaan osaa tunnistaa...
 
Kokenut hoitaja osaa lukea merkkejä mitkä viittaavat kuoleman lähestyvän ja tietyissä tilanteissa kuoleman voi kai myös haistaa. Väitän silti että todella harvat pystyvät ennustamaan yllättävän kuoleman äkillisen sydänkohtauksen tai muuta. Siihen tarvitaan minusta enemmän yliluonnollisia kykykyjä kuin hoitajan tai lääkärin ammattitaitoa.
 

Yhteistyössä