Sairaanhoitajaksi opiskelu

[Pohdiskelija]

Tahtoisin kuulla kokemuksia opiskelusta?!
Valmistuin keväällä ylioppilaaksi ja hain opiskelemaan logopediaa (puheterapeutiksi), mutta en päässyt sisään joten ajattelin josko hakisin ensikeväänä myös sairaanhoitajaksi opiskelemaan, jos en taaskaan yliopistoon pääse.
Minua kiinnostaa siis ihmisten parissa työskentely ja heidän auttaminen.
Vähän epäilyttää se että näin äkkiseltään ajateltuna ihmisten eritteet ällöttää melko lailla. Tosin hoidin kesätöissä pienen onnettomuuden uhria ihmeen rauhassa, katselin törröttävää luuta ja pyyhin verta, eikä minua ällöttänytkään!

Näkisinkin itseni esim. terveydenhoitajana tai masennushoitajana. Kaikista eniten sairaanhoitajaksi opiskelussa kiinnostaisi sen jälkeen opiskella psykoterapeutiksi. Varsinainen perushoitotyö ei sinäänsä itsessään kiinnosta. Luuletteko että se haittaa opiskeluaikoina?

 

[Pohdiskelia]

Eikö täälä ole muka ketään joka tietäisi sairaanhoitajan opinnoista?

 

[sh-opiskelija]

Sairaanhoitajan opintoihin ja ammattitaitoon kuuluu vahvasti myös perushoito, joka pitää hallita. Eli eritteet ja muut luonnolliset asiat pitää osata hoitaa ammatillisesti ja olla empaattinen ja ihmisläheinen. Psykiatrinen puoli on hyvin kiinnostava ja monipuolinen mutta suuntautumista voit miettiä opintojen edetessä. Ala vaatii siis paljon luonnetta ja aitoa auttamishalua, koska palkka ei ole kummoinen ja työ on raskasta. Terkkariksi on hyvin paljon hakijoita, mutta toki voit yrittää jos pääset! Tsemppaukset!

 

[Sh amk]

Opiskeluaikana sitä perushoitoa kyllä joutuu tekemään kun se on se pohja kaikelle muulle mutta paljon voi vaikuttaa harjottelupaikkoijen valinnalla että kuinka paljon sitä perushoitotyötä joutuu tekemään. Ja sitten kun valmistut niin sittenhän voit valita kokonaan paikan jossa et joudu sitä tekemään.

Sh opiskelu on kyllä siinä mielessä rankkaa että paljon on harjotteluja ja palkkaa ei saa eli raskaiden harjoittelujen lisäksi joutuu käymään omissa töissä että saisi jotain millä elääkkin.
Itse kyllä voin suositella vaikka rankkaa olikin. Ja työllistymistilanne ei paljon parempi voisi olla ja sairaanhoitajana voit tehdä todella erilaisia töitä.

Niin ja niihin eritteisiin tottuu kyllä. Itselläni ensimmäiset kerrat uuden näyn edessä voi hiukan heikottaa mutta kun asiaan tottuu niin ei mitään ongelmaa.

 

[Sh amk]

Heh siis tarkoitin että uuden näyn = esim leikkaus tai toimenpide, ei pelkästään eritteen

 

[terkkari]

Ei muakaan kiinnostanut perushoitotyö eikä siitä kaikki muutkaan opiskelutoverit niin innoissaan olleet, mutta harjoittelu oli meillä siltä osin vain 4vkoa. Oli muitakin jaksoja, jotka eivät niin kovin olleet mieleeni, mutta eihän kaikki voi kaikesta tykätä. Opettavaisia ja tärkeitä asioita osata, vaikka ei niitä sitten valmistuttuaan tulisi tekemään. Mulla kyllä opiskeluaikana muuttui käsitys monestakin asiasta, olin esim. ajatellut, että leikkaussaliin en tahdo ikinä, koska pyörryn enkä kestä nähdä leikkauksia, mutta leikkaussaliharjoittelu olikin yksi parhaista harjoittelukokemuksistani, tykkäsin tosi paljon, enkä pyörtynyt Oon valmistuttuani työskennellyt neuvolassa ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, mutta hoitovapaalla ollessani tein vähän keikkaa myös vanhuspuolella sairaanhoitajana ja oli ihan piristävä kokemus ja hyvä kertaus perushoidosta.

Hae ihmeessä opiskelemaan!