Sehän riippuu siitä, mikä tuottaa eläimelle vähiten kärsimystä. Esimerkiksi syrjäseudulla, missä eläinlääkärin luo on pitkä matka, eikä eläinlääkäriä välttämättä saa kotikäynnille, on armollisinta lopettaa lemmikki ampumalla. Se säästää sairaan ja kipeän lemmikin pitkältä ja tuskalliselta kuljetukselta, sekä vastaanottotilan paniikilta, kun joutuu stressaavaan tilanteeseen vaikka voimia selvitä siitä ei kerta kaikkiaan ole.
Jos taas kaupunkilemmikki sairastuu, ja tiedetään ettei toivoa ole, niin mahdollisimman nopea eutanasia eläinlääkärin luona. Kun se on tehtävä, on parempi tehdä se heti. Eutanasia on sitä tuskallisempi, mitä väsyneempi ja kipeämpi eläin on, koska siihen liittyy kuitenkin kuljetus, siirtely, nosteleminen ja pistäminen.
Lemmikin kipua on vaikea arvioida, koska lemmikki pyrkii sen loppuun asti peittämään. Voi olla myös vaikea arvioida, mitä kipua lemmikki tuntee. Onnistunut kivunlievitys vaatii sen, että ymmärretään, tunteeko lemmikki esimerkiksi hermokipua vai sisäelinperäistä kipua. Jos kerran toivoa ei ole, niin en lähtisi hoitamaan lemmikkiä loppuun asti kipulääkkeillä, jos ei siis kivunlievitys ole huippuluokkaa, ja siinä on otettu huomioon kaikki mahdollinen lemmikin mahdollisesti kokema kipu. Kun edessä on väistämätön, niin pitää miettiä mikä on lemmikille paras. Nopea ja mahdollisimman kivuton kuolema vai pitkä ja kivulias kuolema.
pitkä valmistelu ja mietintä mutta siihen pääty ja heti kuoli nappi otsaan tyylillä...