Sairaalasarja: Heta-vauvan kohtalo, selvisikö?

On hoitajallakin lupa itkeä.
Olen usein omaisten kanssa itkenyt enkä näe siinä mitään pahaa.Eikä kukaan muukaan.
Olen myös ollut omaisena ja hoitohenkilökunta on itkenyt.Musta se ei ollut paha asia vaan arvostan sitä että myös hoitaja voi elää tunteella mukana.

Ei me olla koneita,asiat ja ihmiset voi myöskoskettaa.
Pitää osata toimia tilanteessa ja tehdä tehtävänsä muttei se poissulje tunteita täysin.

Musta järkyttävintä on lapsen kuolema.Ja vastasyntyneen kuolemassa on jotain niin kamalaa etten osaa ees selitää.
Kaikki se toivo ja se elämänalku.
Se otetaan pois.

Niin vanhemmilta kuin lapseltakin.

Voimia teille suuresti jotka olette läpikäyneet oman vauvan/lapsen kuoleman.
Iso osanottoni... :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Katsoin tuon videon ja musta siinä oli kaikessa surullisuudessaankin jotain lohdullista. Iso raavas mies kantamassa sylissään pientä lasta sairaalan ruumishuoneelle. Ei kylmissä, metallisissa kärryissä vaan sylissä.
Mulle jäi ihan samat fiilikset, kun katsoin tippalinssissä...
 
mää
Alkuperäinen kirjoittaja halit:
Alkuperäinen kirjoittaja mää:
Alkuperäinen kirjoittaja mää:
mun tuttavilta kuoli poikavauva viime heinäkuussa tampereen yliopistollisessa ... =(

lisään vielä tähän, että kyse oli synnytyskomplikaatiosta, vauva oli ollut kaikin puolin terve, mutta synnytyksessä jokin meni vikaan, ja sydänäänet oli kuunneltu jollain muotoon väärin vauvalla, sen takia tämä oli niin koskettava tarina, ettei pysty käsittämään miksi jokin pieni asia menee vikaan, ja terve lapsi menehtyy niinsanotusti tapaturmaisesti juuri kun syntyy =(

Huoh =(
meillä oli samanlainen tapaus. elvytettiin ja hengityskoneeseen vietiin, vaan ei siinä mitään ollut enää tehtävissä. ja kaikki siellä itkivät kun tulokset saatiin, lääkäri kaikkein eniten.




halaus, voimia suruunne =(
tämä palsta ehkä vähän lähti käsistä ja asiaankuulumatontä tänne pomppasi,
anteeksi jos jaoin liikaa muitten tietoa (kyse ei ollut tuttavista) vaan verisukulaisista =(



 
vivis
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Katsoin tuon videon ja musta siinä oli kaikessa surullisuudessaankin jotain lohdullista. Iso raavas mies kantamassa sylissään pientä lasta sairaalan ruumishuoneelle. Ei kylmissä, metallisissa kärryissä vaan sylissä.
Täysi peesi. itkusta ei meinaa tulla loppua kun ton katto.
 
hemuli
Alkuperäinen kirjoittaja Lumiina:
Alkuperäinen kirjoittaja hemuli:
Alkuperäinen kirjoittaja Lumiina:
Alkuperäinen kirjoittaja TheUnforgiven:
siis selviääkö heta?
Selviää. On tosiaan nyt 3kk ikäinen ja kotihoidossa.
Mistä tiedät?
Perheelle läheinen sukulainen kertoi minulle tuosta jutusta jo ennen kuin se oli televisiossa.
Mutta en aio kertoa täällä asiasta sen enempää, kuin nuo mitä äsken kerroin.
Ok.

 
Siis mie en tiedä muusta kuin siitä tunteesta kun vastasyntynyt riistetään käsistä, vailla tietoa mitä seuraavaksi tapahtuu. Totaalinen romahdus, miun piti lähteä saattamaan osastolle ja kaikkea, ja mie yksinkertaisesti romahdin... mitä jos vauva olisi menehtynyt matkalla? En olisi ikinä antanut itselleni anteeksi sitä etten pystynyt lähtemään heti...

Joka tapauksessa, syvimmät osanotot kaikille lapsensa menettäneille. Tää pistää miettimään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kielletty:
Siis mie en tiedä muusta kuin siitä tunteesta kun vastasyntynyt riistetään käsistä, vailla tietoa mitä seuraavaksi tapahtuu.
Vähän samoja kokemuksia. Kun leikkuriin hälytetään lastenlääkäri paikalle ja pieni ihminen kiidätetään teholle. Äiti viedään heräämöön, eikä kukaan kerro onko lapsi edes hengissä, mitä on tapahtunut jne. :|
 
A-M
Vähän OT, mutta kuolemaan kyllä valitettavasti tottuu =(. Se ei tarkoita sitä, etteikö se koskettaisi, mutta kuoleman oppii hyväksymään osana elämää. Itse olen myös sairaanhoitaja ja hoitanut vakavasti loukkaantuneita - lopuksi kuolleita potilaita. Mitä nuorempi potilas sitä vaikeampaa on hoitaa ja varsinkin kohdata omaisia.
 
äitee
Alkuperäinen kirjoittaja vivis:
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Katsoin tuon videon ja musta siinä oli kaikessa surullisuudessaankin jotain lohdullista. Iso raavas mies kantamassa sylissään pientä lasta sairaalan ruumishuoneelle. Ei kylmissä, metallisissa kärryissä vaan sylissä.
Täysi peesi. itkusta ei meinaa tulla loppua kun ton katto.


Peesi edelleen.... Itku tuli silmään :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Katsoin tuon videon ja musta siinä oli kaikessa surullisuudessaankin jotain lohdullista. Iso raavas mies kantamassa sylissään pientä lasta sairaalan ruumishuoneelle. Ei kylmissä, metallisissa kärryissä vaan sylissä.
Tätä minäkin tuossa videossa ajattelin. Ihanaa minusta että pienet lapset pääsevät sylissä kannettuina kappeliin. Muuten olikin kamalan surullinen video :'(
 
Untuvainen
Alkuperäinen kirjoittaja tuleva hoitaja:
Video ei tehnyt "pahaa" eikä itkettänyt, vaikka toki on surullista kun pieni vauva kuolee. Siihen vaan suhtautuu sillai ammattimaisesti, että joskus käy näin. Aikoinaan ajattelin, etten koskaan pystyisi kohtaamaan kuolevaa saatikka vauvaa, mutta kaikkeen tottuu...
Mun on ihan pakko kommentoida tätä kirjoitusta. Olen vuosia tehnyt hoitotyötä erikoissairaanhoidossa ja saattanut monta ihmistä niin nuorta kuin vanhaakin tästä ajasta iäisyyteen. Koskaan en ole oppinut tottumaan, jokainen tapaus on painanut minuun jäljen. Ammatillisuutta minulta ei puutu mutta kaikkeen ei hyvä tuleva hoitaja totu.

Tämä Heta-vauvan taistelu elämästään on koskettanut minua syvästi ja itkin valtoimesti kun Anssi vaksi kantoi pientä vauvaa kappeliin. Nämä asiat on ne mihin minä en totu, vaikka kuinka ammattilaiseksi haukkuvat. Oma rajallisuus on syytä muistaa myös näissä hommissa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja hinna:
voisko joku kertoa milloin toi sairaala ohjelma tulee ja monelta ja onko se jo kauan tullut. entä tuleeko vielä kauan?
onko siinä vain lapsia potilaina?
Seittemältä arkisin, siis päivällä, aamuisin uusinnat. Tullut öö, ainakin kuukauden kai, en osaa sanoa kauanko jatkuu. Ei pelkästään lapsia potilaina, mutta jaksoissa nähdään usein synnytyksiä ja vilkaisuja lastenosaston arkeen. Sarjassa siis kuvataan TAYSin arkea, tavallisia ihmisiä anonyymisti ja kaikkea maan ja taivaan väliltä mitä nyt voi potilailla olla.
 

Yhteistyössä