Sairaalan unikoulusta

Koiria koulutuetaan ei lapsia, miksi ei ota koiraa jos haluat kouluttaa??

Vauvat herää ihan luonnollisesti öisin, nälkään, tarkistaakseen että äiti on lähellä ja muutenkin kaikki hyvin ja jos vauvan mielestä ei kaikki ole hyvin niin se kutsuu itkulla äitiä. Näin se menee ihan luonnonjärjestämän systeemin mukaan. Me ihmiset ollaan vaan niin erkaannuttu luonnosta että suuriosa meistä ei ymmärrä tätä ja pidetään sitä jotenkin vääränä käyttäytymisenä, vaikka se on juuri sitä käytöstä millä pennut pysyvät hengissä.
Monet kuvittelevat että ihmisen pennut ovat jotenkin eriasia, että niiden olisi hyvä nukkua kaukana äidistä (toisesssa huoneessa) tai että niiden pitäisi nukkua koko yö. Se ei vaan mene niin.
Jos lapsi ei nuku päivälläkään (eli et pääse päikkäreille) niin kannattaisi viedä lapsi lääkäriin että tutkitaan on sillä joku vikana (allergis, refluksi tms.) eikä mihinkään unikouluun, jossa lapsi huutaa hätäänsä vieraassa paikassa ilman turvaa.

 

[QUOTE="vieras";27555673]Voi kuuleppas kun kyllä se on ihan tutkimusten tulos, eikä minkään ajattelutavan. Ja jos lapsi sen kuuden kuukauden iän jälkeen tarvitseekin ruokaa, niin silloin KERRAN yössä ja AAMUYÖLLÄ, ei mitään 5-10krt/yössä tissillä oloa. Ei edes kahta-kolmea kertaa sen puolen vuoden jälkeen. FYSIOLOGISISTA SYISTÄ ei tarvitse ruokaa. Ihan faktatietoa.

Ja yleensä ne heräilevät lapset on tottuneet siihen, että kun inahtavat niin lyödään tissi suuhun. Vanhemmista on sitten kiinni, jatkavatko tuota huonoa tapaa vai opettavatko lapsen rauhoittumaan yöllä muuten kuin tissille, jolloin lapsi alkaa oppia herätessään nukahtamaan itsekseen uudelleen.[/QUOTE]

Laitatko linkin noihin tutkimuksiin? Ai et. Kappas.

Eiköhän niissä lapsissa ole melkoisesti eroja siinä miten kukakin ruokaa kaipaa. Ja tuo sun KERRAN AAMUYÖLLÄ on nyt ihan vihoviimeinen "fakta". Vauva ei sitä kelloa tunne, ja jos sille päättää antaa rintaa kello 05 niin ei se ymmärrä miksei sitä saisi jo kello 04:30, tai 03:30. Vauvat ovat hyvin erilaisia, jotkun tyytyy heti siihen että maito tulee sitten viideltä, toiset eivät kertakaikkiaan hyväksy tuollaista kikkailua. Ja silloin on syytä laittaa hanat yöksi kiinni kerrasta. Ja tämä johtaa siihen, että noustaan viimeistään siloin 05 aamutoimiin ja aloitetaan päivä. Näin mulle neuvolassa ohjeistettiin, ja iha järkevältä tuntui ainakin meidän vaateliaan pojan kanssa, joka oli selvästi nälkäinen kello viisi, mutta joka ei "oppinut" siihen että maito ei tule ennen sitä.

 

[QUOTE="vieras";27555421]Miksi heräämistä on turha kitkeä pois? Herääminen ei ole kuulkaas lapsellekaan hyväksi, kyllä pienikin unen tarvitsee.

Meillä pidettiin unikoulu itse, tassutellen siis. En laittais itsekään sairaalaan, vaan yrittäisin kehitellä jotain muuta. Meillä isi piti unikoulun, kolme yötä ja lapsi nukkui yönsä. [/QUOTE]

Komppaan tätä. Nukkuminen on taito siinä missä kävelykin, sitä pitää harjoitella ja se pitää opetella. Lapsi kannattaa mahdollisimman pian ensimmäisten kuukausien jälkeen opettaa nukkumaan pidempiä jaksoja. Jatkuva heräily ei ole vauvalle hyväksi.

 

[QUOTE="...";27559874]Komppaan tätä. Nukkuminen on taito siinä missä kävelykin, sitä pitää harjoitella ja se pitää opetella. Lapsi kannattaa mahdollisimman pian ensimmäisten kuukausien jälkeen opettaa nukkumaan pidempiä jaksoja. Jatkuva heräily ei ole vauvalle hyväksi.[/QUOTE]

Entä kun se vaan ei nuku pidempiä pätkiä ja heräilee? Vaikka kuka unitäti antas vinkkejä ja kaikki koitetaan? Meil "oppi" vasta lähes 2v. Eipä auttanu muu kun ikä.

 

[QUOTE="joo";27559846]Laitatko linkin noihin tutkimuksiin? Ai et. Kappas.

Eiköhän niissä lapsissa ole melkoisesti eroja siinä miten kukakin ruokaa kaipaa. Ja tuo sun KERRAN AAMUYÖLLÄ on nyt ihan vihoviimeinen "fakta". Vauva ei sitä kelloa tunne, ja jos sille päättää antaa rintaa kello 05 niin ei se ymmärrä miksei sitä saisi jo kello 04:30, tai 03:30. Vauvat ovat hyvin erilaisia, jotkun tyytyy heti siihen että maito tulee sitten viideltä, toiset eivät kertakaikkiaan hyväksy tuollaista kikkailua. Ja silloin on syytä laittaa hanat yöksi kiinni kerrasta. Ja tämä johtaa siihen, että noustaan viimeistään siloin 05 aamutoimiin ja aloitetaan päivä. Näin mulle neuvolassa ohjeistettiin, ja iha järkevältä tuntui ainakin meidän vaateliaan pojan kanssa, joka oli selvästi nälkäinen kello viisi, mutta joka ei "oppinut" siihen että maito ei tule ennen sitä.[/QUOTE]

Kamalan kiihtynyttä porukkaa täällä...
Tuo kirjoittajahan puhui ihan vain fysiologisesta tarpeesta,ei siitä, milloin kukakin vauva ruokaa kaipaa. Ja vauva ei kelloa tunne, mutta oppii kyllä nopeasti siihen, tarjotaanko yöllä ruokaa ja kuinka usein, vai ei.

 

Entä kun se vaan ei nuku pidempiä pätkiä ja heräilee? Vaikka kuka unitäti antas vinkkejä ja kaikki koitetaan? Meil "oppi" vasta lähes 2v. Eipä auttanu muu kun ikä.

Ja mitä sitten? Pitäisikö kaikkien nyt sitten olla edes yrittämästä opettaa vauvansa nukkumaan pidempiä jaksoja, kun kerran teidän ipanakaan ei nukkunut?


Ihan sama, kun jonkun 5-vuotias lapsi ei suostu vieläkään kunnolla syömään, niin pitäisikö kaikkien äitien luopua tuosta ruokailun opettelusta?

 

Koiria koulutuetaan ei lapsia, miksi ei ota koiraa jos haluat kouluttaa??

Vauvat herää ihan luonnollisesti öisin, nälkään, tarkistaakseen että äiti on lähellä ja muutenkin kaikki hyvin ja jos vauvan mielestä ei kaikki ole hyvin niin se kutsuu itkulla äitiä. Näin se menee ihan luonnonjärjestämän systeemin mukaan. Me ihmiset ollaan vaan niin erkaannuttu luonnosta että suuriosa meistä ei ymmärrä tätä ja pidetään sitä jotenkin vääränä käyttäytymisenä, vaikka se on juuri sitä käytöstä millä pennut pysyvät hengissä.
Monet kuvittelevat että ihmisen pennut ovat jotenkin eriasia, että niiden olisi hyvä nukkua kaukana äidistä (toisesssa huoneessa) tai että niiden pitäisi nukkua koko yö. Se ei vaan mene niin.
Jos lapsi ei nuku päivälläkään (eli et pääse päikkäreille) niin kannattaisi viedä lapsi lääkäriin että tutkitaan on sillä joku vikana (allergis, refluksi tms.) eikä mihinkään unikouluun, jossa lapsi huutaa hätäänsä vieraassa paikassa ilman turvaa.

Ilmeisesti et itse sitten ole kovin kouluttautunut ihminen. Miten on, kävitkö edes peruskoulun vai olitko ihan totaalikieltäytyjä, kun se koulutus on koirien hommaa?

 

Kauanko tuo sairaalan unikoulu kestää, miten se toteutetaan käytännössä ja minkä ikäisille lapsille tarkoitettu? Meillä ei nuku vielä 2-vuotiaskaan..

 

Meille sanottiin, että se on vähintään 3 yötä, mitä sairaalassa pitää olla. En tiedä muuta kuin, että 6 kuukauden ikäisenä voidaan aloittaa, mutta en tiedä mikä on maksimi-ikä. Kuten joku mainitsikin, olisi myös lapsen parasta, että nukutaan kunnolla. Samalla tutkitaan allergiat ja muut vaikuttavat tekijät, löytyykö joku syy, miksi lapsi niin huonosti nukkuu. Käytännössä menee niin, että lähden lapsen kanssa sairaalaan, ollaan siellä yhdessä päivät, ja yöksi lähden itse kotiin nukkumaan ja lapsi jää hoitajien kanssa. Lapsen herätessä hoitajat tassuttavat lasta, eli ilmaisevat, että joku on lähellä, mutta ruokaa ei anneta.

 

Meillä oli sama tilanne, lapsi heräili yöllä 6-10 kertaa eikä nukahtanut ilman maitoa. Kitisi, pyöri, välillä itki yms. Meille ehdotettiin unikoulua, mutta onneksi emme siihen ryhtyneet, sillä lapsella todettiin silent refluksi ja erilaisia allergioita. Kun refluksiin saatiin lääkkeet ja allergiaa aiheuttaneet ruuat jätettiin pois, lapsi alkoi nukkumaan yöt todella hyvin. Nyt heräilee ehkä kerran yössä, ei aina sitäkään.

 

Huomasin olevani raskaana miehelle, jonka kanssa emme enää seurustele. No, otin toki häneen yhteyttä ja nyt sitten jälleen yritämme yhteiseloa tulevan vauvan vuoksi. Itsestäni tämä tuntuu todella turhalta, sillä tämä mies on aivan mahdoton valehtelemaan (olen niistä joskus täällä kirjoittanutkin, esim. suhteemme alkuun valehteli asuvansa yksin vaikkei näin ollut). No, viimeisin valhe mikä nyt tuli esille on niinkin naurettava kuin hänen uusi imurinsa. Tässä taannoin kertoi mistä sen oli ostanut ja jopa hinnankin kertoi. Sitten se sattumalta tuli esille,että se imurin olikin hänen exänsä antama. No, tuo on tosi pieni seikka, mutta näitä on niin lukuisia esimerkkejä. Olenkin miettinyt, että miten voin jakaa kotini, tulevaisuuteni, vanhemmuuden ja lapsen miehen kanssa joka niin kovasti valehtelee? Se miksi häntä tässä pidän on ihan puhtaasti siitä syystä,että haluaisin, että hänelle ja tulevalle lapselle muodostuisi hyvä suhde ja hän olisi apuna tässä arjessamme. Minulla siis on muitakin lapsia. Mutta tämä hänen valehtelu taipumus ahdistaa välillä minua niin paljon, että en saa nukutuksi, ahdistun ja sitten kun nukun, näen jopa unia siitä. Kaiken huipuksi, mies kerkesi löytää uuden kumppaninkin siinä välissä kun pani lapsen alulle ja sain tietää,että olenkin raskaana. Eli tämäkin muka oli tapahtunut kahdessa viikossa. Kovasti hän tuntui sitäkin harmittelevan kun joutui sen suhteen alun jättämään.

 

Sori, tuo ed. viestini ei todellakaan pitänyt tänne tulla. Ei kuulu aiheeseen mitenkään. Oli tarkoitus tehdä ihan uus ketju.

 

Mä olen unikoulun kannalla, ja olosuhteet ap:lla puoltavat sairaalassa toteutettua unikoulua.

Unikoulun tarkoituksenahan on juurikin opettaa lapsi nukkumaan yönsä heräämättä. Lapselle opetetaan monia muitakin asioita, niin miksi ei myös nukkumista. Vastuullinen vanhempi huolehtii perheensä hyvistä yöunista, elleivät ne toteudu itsekseen ja jaksaminen alkaa tökkiä, niin vanhemman on opetettava lasta siinä asiassa. Eikä kukaan voi toisen puolesta mennä sanomaan, että se on väärin... jokainen meistä jaksaa eri tavalla ja tarvitsee unta eri määrän. Toinen jaksaa heräillä lapsensa kanssa kaksivuotiaaksi, sillä joskushan lapsi nukkumaankin oppii, kantapäänsä kautta, ellei muuten. Toinen taas ei jaksa, ja silloin tarvitaan aikaisempaa lapsen opettamista.

Unikoulu alkaa jo päivällä, eli lapselle annetaan ainakin tuplamäärä huomiota ja huolehditaan, että lapsi syö hyvin kaikki ateriat. Näin taataan se, että yöllä ei tarvitse hakea huomiota, eikä ole nälkä. Ihmiselimistön aineenvaihdunta hidastuu nukkuessa, joten silloin ei tarvita ravintoa fysiologisessa mielessä. Unikoulun aikana lapsi rauhoitetaan, mutta vältetään nostamista sängystä ja rauhoitus lopetetaan heti, kun lapsi on rauhallinen vaikka ei vielä nukkuisikaan. Ajatus tämän takana on, että lapsi oppii itse hakemaan unen uudelleen.

Itse unikoulutin kuopukseni 8kk:n ikäisenä. Kolme yötä siihen kului, jonka jälkeen poika on nukkunut erittäin hyvin illasta aamuun.

 

Haluaisin sanoa aloittajalle, että on hyvin epätodennäköistä, että hän oli toiminnallaan aiheuttanut tilanteen. Lapset vaan on erilaisia nukkujia, se on osa synnynnäisiä temperamenttieroja. Yöheräilyjä on aika mahdoton estää, yönaikaiset havahtumiset kuuluu useimpien lasten (ja monien aikuistenkin!) uneen (ja itse asiassa lajihistorian näkökulmasta yksi yhtäjaksoinen pitkä unipätkä on uusi ja keinotekoinen keksintö). On mahdollista opettaa lapsi nukahtamaan yksin, mutta sekin on hyvin yksilöllistä milloin lapsi on siihen kypsä ilman turvallisuudentunteen järkkymistä. Ja sen voi opettaa toki myös turvallisuuden tunnetta järkyttävällä tavalla eikä se yksin ei ratkaise lapsen psyyken tulevaisuutta vaan on yksi tapahtuma muiden joukossa.

Nämä, jotka hokevat tätä mantraa "huonoille tavoille opetetuista vauvoista" omaavat hyvin aikuislähtöisen ja länsimaisen näkökulman asiaan. Näkökulma se on sekin.

Väite, että lapsi ei tarvitse yösyöntejä 6kk-> on ristiriidassa imeväisikäisten ravitsemussuositusten kanssa. Jos ihanne on 6kk täysimetys, niin ei sitä pottua 6kk1pv iässä pitäis sellaista määrää mennä että voi syöntikertoja noin vain deletoida samaan aikaan kun lapsi opettelee liikkumista yms.

 

Meidän keskimmäinen nukkui 45min pätkiä öisin 8kk. Itse uuvuin ja sen seurauksena masennuin, mutta siitäkin selviää.
Onko varmaa ettei lapsi ole kipeä/allerginen jos ei unet suju?

 

Lapseni oli 3 yötä unikoulussa, ja voin sanoa, että auttoi. Oppi itsekseen nukahtamaan päiväunille omaan sänkyyn (sekin oli ennen tunnin operaatio), sekä nukkumaan yöunet omassa sängyssä omassa huoneessa. Ei toki nuku koko yötä, mutta yösyönti loppui siihen. Meillä on ollut erittäin stressaava elämäntilanne lapsen syntymästä lähtien, joka on varmasti vaikuttanut myös lapsen nukkumiseen. Mutta nyt unet on saatu kohdalleen, vanhemmat ovat saaneet nukkua pari yötä kunnolla. Vauvakin muuttui virkeämmäksi, ja ruokahalu parani, kun yösyötöt loppuivat.

Tietenkin tuntui pahalle, kun lapsi oli sairaalassa, mutta kuitenkin kaikkien meidän elämä koheni unikoulun jälkeen.

ap