Saatko mieheltäsi tukea?

[äiti ja vaimo?]

Olen raskaana viimeistä kymmenystä. ennestään meillä on 3 pientä alla kouluikäistä lasta. Eilen oli huono päivä taas, lkoi jo edellis yönä. Yritettiin sekstailla mut eihän siitä mitään tullu. Suihinottoon kelpasin mut sit lopahti mieheni into. Rupes vaan nukkumaan ja tietty minä jäin vaan vatvomaan asiaa. Aamulla heikko olo ja piti vaan jaksaa. Olin kutsuilla ja olihan siellä ihania meikkejä ja rasvoja mutta. Tuli olo et miksi ees ostasin mitään kun kukaan ei ees huomaa et oisin jotain käyttänyt. Pitkään (vuosia) tullut kulettua naama ilman meikkiä, vaatteet mitä sattuu jne kun eipä tuo mies huomaa vaikka olisin meikannu tai käynyt kampaajalla. En ole saanut kaunista, positiivista, kannustavaa tmv kommenttia vuosiin.
Eilen sit purkautui itkuna oloni. Oli vaan niin paha olla, yksin. Lapset kiukkus minä huusin ja tunsin itseni maailman huonoimmaksi äidiksi. Itkin omaa heikkoa oloani, sitä etten saa huomiota, en kelpaa edes seksiin niin et minua huomioitaisi, huonoa äitiyttäni kaikkea. Mies vaan ärähti mikä sulla on ja päätti nukkua sohvalla Tämä on hyvin yleistä. En saa minkäänlaista tukea häneltä. Hän ei osaa tai ei halua ottaa lähelle, sanoa jotain nättiä millä taas jaksais. Vaan vetäytyy kuoreensa ja antaa asian vaan olla.
Yhdessä ollaan oltu yli 15v et ei tää mitään uutta viime vuosina ole enää ollut. Välillä vaan ruennut tuntumaan ettei jaksa kun ei ketään kuka sanois et olet nätti, hyvin sinä pärjäät tmv mikä kannustas, lohduttas. En ole itsekkään ollut hyvä vaimo ja miehen lähestyminen ollut viime aikoina vaikeaa. Ei hänkään puhu mulle ongelmistaan vaan hautoo niitä itse tai porukoidensa kanssa jolloin tunnen taas olevani ulkopuolinen (yhteisyritys).
Synnytys mietityttää. En ees tiedä haluanko miestäni mukaan kun en saa tukea tyhmissä arkipäivän huolissani saati sit kun tarvitsisin sitä todella. Alkanut tuntua et menen yksin, en minä tarvitse sinne ketään. Rakastan (mitä se sit onkaan) kyllä miestäni enkä erota halua mut jaksaminen on äärirajoilla, henkinen sellainen...
Muilla samanlaista? Olen vaan kumppani ja äiti mut vaimona ja naisena en ole ollut vuosiin enää..

 

[vieras]

Sorry, en jaksanut lukea tekstiäsi kun kaikki yhteen putkeen kirjoittettu. Kannattaa käyttää riviväliä jatkossa...

 

[vieras]

Miksi pitäää tehdä noin monta lasta??

 

[ap]

Miksi pitäää tehdä noin monta lasta??

Miks lapset siihen vaikuttaa? En koe lapsiani rasitteeksi vaan sen etten löydä enää yhteyttä mieheni kanssa. Meillä on kuin läpinäkyvä muuri välissä. Ollaan hyviä kavereita mut ei aviopari...

 

[endie]

ihan itsesi takii sun kannattaa pitää huolta itsestäsi! siis esim tukka kuntoon, meikit naamaan jne. usko pois, sekin jo vaikuttaa omaankin jaksamiseen.

 

[tavallinen äiti]

No eipä tuo kovin kummoiselta suhteelta kuullosta. En viitsi omastani kertoa, etten suotta pahoita mieltäsi, mutta rakkaus teidän "parisuhteesta" on kuollut ja kuopattu ilmeisesti aikapäiviä sitten...
Niin ja lapsia meilläkin enemmän kuin yksi tai kaksi, silti rakkaus kukoistaa kuin seurustelumme alkuaikoina.

 

[Silmukka-]

Jos ulkoinen habitus häiritsee niin rupeat taas meikkamaan ja pukeutumaan. Saat varmasti huomiota sitten jostain muualta, mieskin saattaa nähdä sinut taas uudessa valossa kun huomaa ettet ole enään vain äiti vaan nainen muidenkin miesten silmissä.

 

[chrissy]

Jos ulkoinen habitus häiritsee niin rupeat taas meikkamaan ja pukeutumaan. Saat varmasti huomiota sitten jostain muualta, mieskin saattaa nähdä sinut taas uudessa valossa kun huomaa ettet ole enään vain äiti vaan nainen muidenkin miesten silmissä.

tää on ihan totta.

Siitä saattaa tulla jopa itselle parempi mieli kun vähä sipaset meikkiä naamaan, tukka ojoon ja siistit vaatteet päälle ja menoks!

sitten ku katsoo peilistä niin sanot itselles et wau! mä oonki nätti!

toinen on se et tulostat ton sun kirjotelman ja annat sen ukolle.

 

[ap]

No eipä tuo kovin kummoiselta suhteelta kuullosta.
mutta rakkaus teidän "parisuhteesta" on kuollut ja kuopattu ilmeisesti aikapäiviä sitten...
.

Tää taitaa valitettavasti olla liian totta

Meikata ja toisten huomion hakuun en ryhdy. Tein sen vuosia ennen lapsia ja siitä seuras helvetti (pettämistä, asumuseroa). Päätettiin yrittää ja asiat saatiin kuntoon. Tää aika oli taas ihanaa mut sit palas tää "kylmyys", kerran puolessa vuodessa hellyys.

Joskus mietin et haluanko lisää lapsia siksi et pelkään et kun kasvavat ettei kukaan enää tarvitse minua. Jään yksin...

 

[endie]

väsymys ja arki tuohon ajaa. teillä on kohta 4 pientä lasta.
se suhde kaipaa hoitamista et pysyy hyvänä. viekää lapset hoitoon ja koittakaa löytää toisenne sieltä kaiken alta taas.

 

[ap]

väsymys ja arki tuohon ajaa. teillä on kohta 4 pientä lasta.
se suhde kaipaa hoitamista et pysyy hyvänä. viekää lapset hoitoon ja koittakaa löytää toisenne sieltä kaiken alta taas.

Tätäkin yritettiin jokin aika sitten. Ihania mummoja lapsilla et ei siitä kiinni. Otettiin hotelli ja käytiin syömässä. Nukuttiin kiltisti omissa sängyissä kaukana toisistamme. Kuin kaks hyvää kaveria. Ei riitaa, mukavaa jutustelua mut toiseen koskeminen mitenkään Saatiin tietty nukkua univelkoja mut ei se meidän välistä yhteyttä parantanut tai löytänyt.

 

[Milla]

Mä en ymmärrä miksi tuollaiseens suhteeseen pitää tehdä vielä lapsiakin kärsimään. Ero teille tulee ennen pitkää. Sä et viitsi mitään itsellesi tehdä kun sanot että se on huomion hakua muilta mukamas. Eli sä et mihinkään kompromissiin ole halukas, miehen pitäisi vain tuosta noin vain syttyä suhun uudestaan. Kerro, mitä SÄ olet valmis tekemään sen eteen?

 

[Silmukka-]

Otettiin hotelli ja käytiin syömässä. Nukuttiin kiltisti omissa sängyissä kaukana toisistamme. Kuin kaks hyvää kaveria. Ei riitaa, mukavaa jutustelua mut toiseen koskeminen mitenkään Saatiin tietty nukkua univelkoja mut ei se meidän välistä yhteyttä parantanut tai löytänyt.

Toisilla toimii tuo "laatuaika" ja toisilla taas se että otetaan pieni pesäero ja aletaan elämään taas omaa elämää. Löytää sen vanhan minän johon toinen aikoinaan ihastui.
Menet tosiaan kampaajalle, aloitat harrastuksen, meikkaat, käyt ystävien kanssa illanvietoissa jne.
Elä taas kuten elämästä nauttiva nuori nainen, puolison on hyvä nähdä myös toinen lähdössä tällättynä ovesta ulos eikä aina vaan hellan ääressä tukka silmillä.

 

[Nita]

Tää taitaa valitettavasti olla liian totta

Meikata ja toisten huomion hakuun en ryhdy. Tein sen vuosia ennen lapsia ja siitä seuras helvetti (pettämistä, asumuseroa). Päätettiin yrittää ja asiat saatiin kuntoon. Tää aika oli taas ihanaa mut sit palas tää "kylmyys", kerran puolessa vuodessa hellyys.

Joskus mietin et haluanko lisää lapsia siksi et pelkään et kun kasvavat ettei kukaan enää tarvitse minua. Jään yksin...

Ei sen meikkaamisen ja itsestään huoltapitämisen tarvitse tarkoittaa sitä että siitä automaattisesti seuraa pettämistä ja muuta huolta.
Pitkässä suhteessa sitä väsähtää ja lässähtää muukin kuin ulkonäkö, ei se silti tarkoita sitä että et saisi ja voisi pitää itsestäsi huolta siinä pelossa että tulee taas uusia pettämisiä. Tietenkään ei voi sanoa auttaako juuri nämä asiat teidän parisuhteeseen, mutta aina kannattaa yrittää.
Sinäkin varmasti mieluusti katselisit puolisoa joka näyttää yhtä komealta kuin aiemminkin, suhteenne alussa. Tietenkin vanheneminen tuo väistämättä tiettyjä asioita vartaloon, mutta ei ne yleensä ihmistä rumemmaksi tee, jos muutoin pitää itsestään huolta.

Miehellä pesemättömät hampaat, ajamaton parta, liian pitkäksi kasvaneet hiukset eivät houkuta sanomaan "kulta, näytätpä sinä komealta tänään" Ja varmasti sama pätee myös toisinpäin.

En itsekään tietenkään meikkaa jokaisena vapaa/kotonaolo päivänä, mutta yleensä kyllä, ja pieni kevyt ehostuskin tekee jo ihmeitä kasvoille ja kirkastaa ilmettä ja ennen kaikkea omaa mieltä. Ei vaatetuksenkaan tarvitse olla mitään yliampuvaa, jotain kivaa ja hieman värikästä niin taas oma mieli piristyy hiukan verran. Tähän päälle kun vielä lisäät jonkun kivan urheiluharrastuksen joka todella piristää mieltä ja kehoa suorituksen jälkeen, niin en usko että olosi voisi olla parempi ja mikä parasta, se näkyy ulospäin ja saattaa saada miehesi sanomaan kuinka pirteältä ja kivalta näytät.

Elämäntilanteeseen väsyneenä on varmasti vaikea ajatella mikä voisi sitä paremmaksi muuttaa, mutta ainakin kannattaa yrittää, ethän varmasti siinä mitään häviä?
Älä tee näitä asioita pelkästään sen takia, että rupeaisit saamaan mieheltä kehuja, vaan tee se oman itsetuntosi vuoksi. Kun se kohoaa, näkee miehesi sinut taas varmasti eri tavalla. Johonkinhan hän on sinuun aikoinaan rakastunut ja ihastunut, ehkä saattaisit löytää sen uudelleen jos yrittäisit, vaikka se varmasti nyt vaikealta saattaakin tuntua, ja varsinkin turhalta.

Miehesi todella käyttäytyy välinpitämättömästi ja tyhmästi. Ehkä hänkin saattaa olla hieman masentunut ja hänen on vaikea päästä sieltä ylös omin voimin. Siksi ei näe mitä hänellä on edessään ja elämässään.

Kannatan myös jonkin sortin kirjeen antamista jossa olet voinut jäsennellä ajatuksesi paremmin ja rauhassa. Sanottuna asiat ei välttämättä aina selviä niin hyvin kun tunneryöpyssä saattaa sanoa sitten mitä sattuu ja puolet sanottavaksi tarkoitetuista asioista jää pois. Olisiko miehelläsi tahtoa jakaa ajatuksia ennemmin sitten paperilla, jos puhuminen tuntuu olevan vaikeaa?

 

[ap]

Kiitos kannustavista sanoista.

Kopion tän keskustelun linkin ja pistin hänen mailiinsa. Jotain jo kerettiin tossa puhua tai siis minä itkin ja puhuin, mies hiljaa. Luuli et olen suuttunut/vihainen edellis yöstä kun ei pystynytkään hommiin loppuun asti. No en todellakaan ollut, pelkäsin vaan etten minä kelpaa muuhun kuin hänen hyvänolon antoon...

En minä mitään eroa mieti enkä halua. Ei meillä riitaa ole ollaan vaan vuosia sitten jämähdetty tähän kaveri asteelle. Ruettiin nuorena yhteen (just täytin 16v) ja tiedän et miehellä kovat paineet yrityksestä ja meidän kaikkien tulevaisuudesta. On kait perus suomalainen mies ei puhu eikä pussaa Ei sillä et itsekkään olisin mikään lääppijä ja tunteiden näyttäjä mut se tunne et toinen seisoo vierellä vaikka pommeja satais sen minä tarvitsen. Ja kyllä mä uskon et sitä on meillä ei me muuten oltas yhdessä.

Vaik miettiihän sitä et oltasko jos meillä ei olis lapsia? En tiedä... En minä tulevaisuuttakaan osaa kuvitella ilman miestäni oli se sit tätä samaa tai parempaa...pysyn mieheni vierellä. Lähtemiseen tarvitaan kyl jotain todella pahaa/kauheaa (lyönti, pettäminen tmv).